Tukea? Onko tarjottu keskenmenon kokeneille?

Koin kolme viikkoa sitten keskeytyneen keskenmenon rv 12. Menin normaali ultraan, jossa sykettä ei enää näkynyt. Sillä hetkellä tietysti menin shokkiin, pieni täydellinen ihmisenalku ilman sydämen sykettä, niin kovasti odotettu toinen lapsemme oli kuollut kohtuun.

Siitä terkkari ohjasi kotiin, koska oli iltapäivä ja oli kuulema turhaa mennä enää sairaalaan lääkärille asiaa tarkastuttamaan. Seur aamuna sairaalaan jossa asia varmistettiin ja ohjattiin lääkkeellinen keskeytys kolmen päivän päähän. Jumalattoman pitkälle tuntui kotona nuo kolme päivää. Sitten tyhjennykseen sairaalaan jossa alkio syntyikin cytotecien vaikutuksesta, samana iltana kotiin. Kohtu ei kuitenkaan ollut kokonaan tyhjentynyt (uudelleen sairaalaan) ja jouduin kaavintaan, jonka jälkeen sain vielä kohtutulehduksen. Sairaalassa olin 3 päivää, KUKAAN EI KYSYNYT VOINTIANI tai sitä haluaisinko puhua. Fyysisiä vaivoja hoidettiin, sain kipulääkettä, antibioottia ja kohtu ultrattiin päivittäin.

Nyt tästä on se 3 viikkoa, neuvolasta ei ole kuulunut mitään. Lääkärin jälkitarkastus viikon päästä. Missään vaiheessa edelleenkään kukaan ei ole jaksamisestani kysynyt terveydenhuollon puolelta, onneksi on aviomies joka kuuntelee ja jaksaa tukea.

Oletteko muut saman kokeeneet saanut mistään tukea, tai onko teiltä kysytty kuinka jaksatte tai haluatteko puhua?

 

Ei ole kysytty. Itse menin viime perjantaina rv 11+1 ekaan ultraan jossa ilmoitettiin, että ei sykettä, alkio kuollut kohtuun noin rv 8. Äitiyspolilla alkulääkitys suuhun ja verikokeiden kautta kotiin, sunnuntaina tein kotona lääkkeellisen tyhjennyksen. Oli kivuliainta, inhottavinta ja kamalinta mitä olen tähän mennessä kokenut. Tänään kävin kilpirauhaskokeissa. Eilen soittelin polille noista verikoe-asioista, niin sen verran tuli "tukea", että hoitaja kysyi miten tyhjennys sujui.
Muuten ei ole mistään tarjottu mitään tukea. Ei neuvolasta eikä muualtakaan. Sanottiin vain polilta että jos jotain tulee niin soittele.
Mun ainut tuki on ollut kun olen saanut puhua äidilleni ja miehelleni, kirjoitella tänne foorumille ja päiväkirjaan olen laittanut tuntojani ylös.

Eli ei ole kysytty haluanko puhua tai kuinka jaksan-henkisesti.

 

Neuvolaan ensikäynnin perumista soittaessani sain hoitajalta pahoittelut ja luvan soittaa tai tulla juttelemaan, jos siltä tuntuu. Käyn kuitenkin jo polilla puhumassa lapsettomuudesta ymmärtävän terapeutin kanssa, joten henkisen puolen hoito on kunnossa. Lääkärikin sanoi, että turha mtt:lle aikaa varailla, kun eivät kokonaisuutta ymmärrä samalla tavalla kuin polilla.. Sain nukkumisen avuksi lääkkeitä, jotka eivät aiheuta riippuvuutta ja toimivat myös satunnaisesti käytettynä. Pidän niitä varalla, jos en muilla keinoin saa lepoa riittävästi.

Sain myös kehoituksen alkaa kirjoittamaan blogia tai päiväkirjaa. Vielä en ole kirjoitellut tuntojani muualle kuin palstalle, mutta päiväkirjan hankinta on harkinnassa. Olisihan se hyvä olla joku kirjanen, minne voisi purkaa raskaat ajatukset. Siellä olisivat avattuina, mutta muiden silmiltä ja korvilta piilossa. Olen aikaisemminkin purkanut mieltäni sanoiksi paperille ihan tuloksekkaasti.

 

Minulla ei ole keskenmenot tapahtunut isoilla viikoilla, mutta kyllä ne on ollut niin raskaita kokemuksia. Olen siis saanut 3 keskenmenoa vuoden sisällä, kaksi rv 6+ ja yksi rv 5, viimesimmällä käynnillä kävin naistentautien poilikinikalla tarkistuksessa, että kohtu on tyhjä, en päässyt kuin sitä kautta niihin verikokeisiin jotka otetaan 3 keskenmenon jälkeen, soittelin sitten tuloksia ja sieltä ei annettu muuta ohjetta kuin vaan jatkaa yrittämistä ja soitella sitten neuvolaan, että he auttaa sitten raskaudessa. En usko, että neuvolastakaan saa kauheasti apua jos raskaus on jo alkanut. Tokaisee varmaan vain että toivotaan, että kaikki menee hyvin. En tosiaan tiedä minne minä voisin olla yhteydessä, että jos joku osaisi antaa apua tähän tulevaan raskauteen. Ja minulta ei ole myöskään kertaakaan kysytty, haluaisinko puhua jonkun kanssa tai miten voi tai mitään muutamaan, että tuleva raskaus voitaisiin saada loppuun asti.