Tuet vastikkeellisiksi, miten muka onnistuu käytännössä?`Upeaa persut.

[säpäle]

Kyllä on ja yksi syy siihen on juuri tuo tukityöllistäminen.

Niin ja syitä on monia muitakin: koulutus ja asema työssä, kesätyöntekijät ja muut määräaikaiset ja osa-aikaiset työntekijät, koulujen harjoittelijat jne. Nämä erot eivät tule poistumaan todennäköisesti koskaan.

 

[Keittiönoita]

Ja jälleen kerran sanon, että se ei menisi niin. Toiset vain tekisivät töitä VÄHEMMÄN.

Noh, otetaan uusiksi...ehkä puhumme sittenkin samasta asiasta Yksiön vuokra olkoon 500 €/kk, vesimaksu 10 €/kk, peruspäiväraha nettona about 411 € ja asumistuki 297 €/kk. Yhteensä siis tuloja
on 708 €/kk ja asumismenoja 510 €/kk. Elämiseen jää 198 €/kk mikä on vähemmän kuin toimeentulotukilaki edellyttää eli toimeentulotukea saisi noin 221 €/kk.

Mun ajatusmallini on, että kun tämä henkilö tulee tekemään yhtenä päivänä viikossa sinun työtehtäviäsi, hänelle maksetaan luonnollisesti se tuntipalkka, minkä sinäkin saat...oli jotain 9,40 €/h? Yhden päivän osalta siis noin 70 €. Työttömyyspäiväraha on 25,74 €/päivä, joten tämä työtön vaihtaisi 4 kertaa kuukaudessa tuon 25,74 € siihen 70 €on. Ollaanko vielä samaa mieltä? Mitä pitäisi tehdä toimeentulotuelle? Nykyisessä tilanteessa tehdään niin, että toimeentulotuesta vähennettäisiin tuo 70 € eli työntekijän kannalta tilanne on plusmiinus nolla...työssäkäynnistä ei aiheutunut lainkaan taloudellista hyötyä. Vai olisiko se niin, että kuukauden toimeentulotuki jaettaisiin myös 23:lla eli yhden päivän toimeentulotuki olisi esimerkkihenkilöllä noin 9 euroa. Esimerkkihenkilö vaihtaisi työttömyyspäivärahan 25,74 € ja toimeentulotuen 9 € saamaansa 70 €:n palkkaan. Vieläkö kannatat ehdotustani?

 

[säpäle]

Noh, otetaan uusiksi...ehkä puhumme sittenkin samasta asiasta Yksiön vuokra olkoon 500 €/kk, vesimaksu 10 €/kk, peruspäiväraha nettona about 411 € ja asumistuki 297 €/kk. Yhteensä siis tuloja
on 708 €/kk ja asumismenoja 510 €/kk. Elämiseen jää 198 €/kk mikä on vähemmän kuin toimeentulotukilaki edellyttää eli toimeentulotukea saisi noin 221 €/kk.

Mun ajatusmallini on, että kun tämä henkilö tulee tekemään yhtenä päivänä viikossa sinun työtehtäviäsi, hänelle maksetaan luonnollisesti se tuntipalkka, minkä sinäkin saat...oli jotain 9,40 €/h? Yhden päivän osalta siis noin 70 €. Työttömyyspäiväraha on 25,74 €/päivä, joten tämä työtön vaihtaisi 4 kertaa kuukaudessa tuon 25,74 € siihen 70 €on. Ollaanko vielä samaa mieltä? Mitä pitäisi tehdä toimeentulotuelle? Nykyisessä tilanteessa tehdään niin, että toimeentulotuesta vähennettäisiin tuo 70 € eli työntekijän kannalta tilanne on plusmiinus nolla...työssäkäynnistä ei aiheutunut lainkaan taloudellista hyötyä. Vai olisiko se niin, että kuukauden toimeentulotuki jaettaisiin myös 23:lla eli yhden päivän toimeentulotuki olisi esimerkkihenkilöllä noin 9 euroa. Esimerkkihenkilö vaihtaisi työttömyyspäivärahan 25,74 € ja toimeentulotuen 9 € saamaansa 70 €:n palkkaan. Vieläkö kannatat ehdotustani?

Nyt meni kyllä ihan ohi. Siis jos tällä hetkellä työmarkkinatuki on sen 553 euroa (vai oliko), niin työnhakija tekisi tuon verran töitä tunneissa (riippuen tietysti mikä sen työn tuntipalkka on), eli saa työstään sen tuen verran palkkaa. En tiedä noista toimeentulotuen koukeroista, enkä ymmärrä miten ne edes liittyvät tähän. Tämä työ kuuluisi siis aina automaattisesti tuohon saatavaan työttömyyskorvaukseen, eikä sitten tietenkäään voisi alentaa toimeentulotukeakaan (ihan niin kuin ei työttömyyskorvaus nykyäänkään vähennä toimeentulotuen määrää käsittääkseni).

Miten tämä on nyt niin vaikea selittää /ymmärtää? Tässä minun systeemissäni ei olisi käytännössä mitään muuta eroa nykyiseen tilanteeseen, kuin se että sen työttömyyskorvauksen eteenkin pitää tehdä töitä (ihan kuin palkankin). Saman suuruinen se kuitenkin olisi kuin nykyinen työttömyyskorvaus ja samalla tavalla sillä pärjää kuin nytkin.

 

[Keittiönoita]

Nyt meni kyllä ihan ohi. Siis jos tällä hetkellä työmarkkinatuki on sen 553 euroa (vai oliko), niin työnhakija tekisi tuon verran töitä tunneissa (riippuen tietysti mikä sen työn tuntipalkka on), eli saa työstään sen tuen verran palkkaa. En tiedä noista toimeentulotuen koukeroista, enkä ymmärrä miten ne edes liittyvät tähän. Tämä työ kuuluisi siis aina automaattisesti tuohon saatavaan työttömyyskorvaukseen, eikä sitten tietenkäään voisi alentaa toimeentulotukeakaan (ihan niin kuin ei työttömyyskorvaus nykyäänkään vähennä toimeentulotuen määrää käsittääkseni).

Miten tämä on nyt niin vaikea selittää /ymmärtää? Tässä minun systeemissäni ei olisi käytännössä mitään muuta eroa nykyiseen tilanteeseen, kuin se että sen työttömyyskorvauksen eteenkin pitää tehdä töitä (ihan kuin palkankin). Saman suuruinen se kuitenkin olisi kuin nykyinen työttömyyskorvaus ja samalla tavalla sillä pärjää kuin nytkin.

Ollaan me tavallaan samalla linjalla, minä tosin ajattelen asiaa ehkä sen verran pidemmälle, että työntekijä tekisikin joskus enemmän töitä kuin vain työttömyyspäivärahansa verran. Tässä on hienoinen ajattelutapaero, sillä mun mallissani työntekijä tekee töitä ansaitakseen palkkaa, sun mallissasi työtön tekee töitä ansaitakseen työttömyyspäivärahansa.

Toimeentulotuki liittyy asiaan siten, että esimerkkihenkilöni työttömyyspäiväraha ja asumistuki ei riitä elämiseen ja sen vuoksi hän on ihan lakisääteisestikin oikeutettu saamaan toimeentulotukea. Ja toimeentulotuki pienee, kun saa palkkaa. Ja mielestäni se pienenee väärässä suhteessa, jos tavoitteena on saada ihmiset tekemään ensisijaisesti töitä ja vasta toissijaisesti hakemaan tukia. On tässä muitakin koukeroita kuten asumistuki ja se, että henkilöllä saattaa olla huollettavanaan lapsia. Jos sulla on lapsia, työttömyyspäivärahasi on suurempi. Tarkoittaa sun mallissasi sitä, että mitä enemmän lapsia, sitä enemmän työttömän pitää tehdä töitä ansaitakseen työttömyyspäivärahansa?

Ja yksi ihan oleellinen ero meillä on, että sinun mallissasi mikään ei eroa nykyisestä, mun mallissani taas eroaa paljonkin. Mun mallini lähtökohtana on, että myös ne kerran viikossa töitä tekevät kokisivat tekevänsä tärkeää työtä, kokisivat sen olevan heille taloudellisesti kannattavaa ja tekemään työnsä niin hyvin, että että heille ehkä lohkeisi ko työpaikasta toinenkin päivä viikossa töitä. Jonain päivänä ehkä kolmaskin jne. Parhaimmassa tapauksessa lopputuloksena se, että työttömyys on vaihtunut työntekoon ja tukien nostaminen palkkaan.

 

[säpäle]

Ollaan me tavallaan samalla linjalla, minä tosin ajattelen asiaa ehkä sen verran pidemmälle, että työntekijä tekisikin joskus enemmän töitä kuin vain työttömyyspäivärahansa verran. Tässä on hienoinen ajattelutapaero, sillä mun mallissani työntekijä tekee töitä ansaitakseen palkkaa, sun mallissasi työtön tekee töitä ansaitakseen työttömyyspäivärahansa.

Toimeentulotuki liittyy asiaan siten, että esimerkkihenkilöni työttömyyspäiväraha ja asumistuki ei riitä elämiseen ja sen vuoksi hän on ihan lakisääteisestikin oikeutettu saamaan toimeentulotukea. Ja toimeentulotuki pienee, kun saa palkkaa. Ja mielestäni se pienenee väärässä suhteessa, jos tavoitteena on saada ihmiset tekemään ensisijaisesti töitä ja vasta toissijaisesti hakemaan tukia. On tässä muitakin koukeroita kuten asumistuki ja se, että henkilöllä saattaa olla huollettavanaan lapsia. Jos sulla on lapsia, työttömyyspäivärahasi on suurempi. Tarkoittaa sun mallissasi sitä, että mitä enemmän lapsia, sitä enemmän työttömän pitää tehdä töitä ansaitakseen työttömyyspäivärahansa?

Ja yksi ihan oleellinen ero meillä on, että sinun mallissasi mikään ei eroa nykyisestä, mun mallissani taas eroaa paljonkin. Mun mallini lähtökohtana on, että myös ne kerran viikossa töitä tekevät kokisivat tekevänsä tärkeää työtä, kokisivat sen olevan heille taloudellisesti kannattavaa ja tekemään työnsä niin hyvin, että että heille ehkä lohkeisi ko työpaikasta toinenkin päivä viikossa töitä. Jonain päivänä ehkä kolmaskin jne. Parhaimmassa tapauksessa lopputuloksena se, että työttömyys on vaihtunut työntekoon ja tukien nostaminen palkkaan.

No minun mallissani onkin lähtökohtana se, että tämä ei olisi pysyvä ratkaisu vaan väliaikainen elämänvaihe, jonka aikana siis etsitään aktiivisesti työtä ihan kuten nykyäänkin työnhakijat ja työttömyyskorvausta saavat. Tämä taloudellinen kannattamattomuus olisi siis kannustimena, että tähän vaiheeseen ei jäätäisi roikkumaan vaan yritettäisiin etsiä ihan kokopäivätyötäkin.

 

[Keittiönoita]

No minun mallissani onkin lähtökohtana se, että tämä ei olisi pysyvä ratkaisu vaan väliaikainen elämänvaihe, jonka aikana siis etsitään aktiivisesti työtä ihan kuten nykyäänkin työnhakijat ja työttömyyskorvausta saavat. Tämä taloudellinen kannattamattomuus olisi siis kannustimena, että tähän vaiheeseen ei jäätäisi roikkumaan vaan yritettäisiin etsiä ihan kokopäivätyötäkin.

Mutta eihän tuo sun mallisi muuta tilannetta miksikään? Itsekin sanoit, että tilanne pysyisi muuttumattomana. Miksei voitaisi samantien muuttaa asioita siten, että jo yhdenkin päivän työnteko olisi kannattavampaa kuin kokonaan työttömänä oleminen? On ihmisiä, jotka tekisivät ihan mielellään osa-aikatyötä (esim pienten lasten vanhemmat, keski-ikäiset, joilla ehkä jo omia muistamattomia vanhuksia huolehdittavanaan, syystä tai toisesta vajaakuntoiset), mutta nykyisessä mallissa se ei ole kannattavaa eikä sinunkaan mallisi tekisi siitä kannattavaa.

 

[säpäle]

Eli siinä mielessä me puhumme eri asioista, että minä puhun työnhakijoista ja työttömyysajasta, sinä puhut oikesta ja pitkäaikaisesta työllistämisestä.

 

[Keittiönoita]

Eli siinä mielessä me puhumme eri asioista, että minä puhun työnhakijoista ja työttömyysajasta, sinä puhut oikesta ja pitkäaikaisesta työllistämisestä.

Juuri näin

 

[säpäle]

Mutta eihän tuo sun mallisi muuta tilannetta miksikään? Itsekin sanoit, että tilanne pysyisi muuttumattomana. Miksei voitaisi samantien muuttaa asioita siten, että jo yhdenkin päivän työnteko olisi kannattavampaa kuin kokonaan työttömänä oleminen? On ihmisiä, jotka tekisivät ihan mielellään osa-aikatyötä (esim pienten lasten vanhemmat, keski-ikäiset, joilla ehkä jo omia muistamattomia vanhuksia huolehdittavanaan, syystä tai toisesta vajaakuntoiset), mutta nykyisessä mallissa se ei ole kannattavaa eikä sinunkaan mallisi tekisi siitä kannattavaa.

No kyllähän tässä mallissa se työnteko olisi kannattavampaa kuin työttömänä oleminen, kun sitten ei saisi sitä työttömyystukeakaan, jos ei tekisi sitä tiettyä määrää työtä. Siis kun se nykyisen mallin työttömyystuki, jonka eteen ei tarvitse tehdä yhtään mitään, poistuisi.

Joo, en ole ottanut kantaa siihen työmarkkinatuen lisäksi tehtävään työhön. Se on sitten keskustelu erikseen, koska en osaa sanoa, mistä resurssit ja varat näihin järjestelyihin sitten otettaisiin. Siinä mielessä tietysti sinun mallisi on varmaan parempi, kun itse en ole koko asiaa edes miettinyt. Minä olen vain puhunyt työstä, jota tehtäisiin työttömyyskorvauksen eteen, en sen riittävyydestä tai sen lisäksi tehtävästä työstä.

 

[Keittiönoita]

No kyllähän tässä mallissa se työnteko olisi kannattavampaa kuin työttömänä oleminen, kun sitten ei saisi sitä työttömyystukeakaan, jos ei tekisi sitä tiettyä määrää työtä. Siis kun se nykyisen mallin työttömyystuki, jonka eteen ei tarvitse tehdä yhtään mitään, poistuisi.

Joo, en ole ottanut kantaa siihen työmarkkinatuen lisäksi tehtävään työhön. Se on sitten keskustelu erikseen, koska en osaa sanoa, mistä resurssit ja varat näihin järjestelyihin sitten otettaisiin. Siinä mielessä tietysti sinun mallisi on varmaan parempi, kun itse en ole koko asiaa edes miettinyt. Minä olen vain puhunyt työstä, jota tehtäisiin työttömyyskorvauksen eteen, en sen riittävyydestä tai sen lisäksi tehtävästä työstä.

Ymmärrän kyllä ajattelumallisi. Mutta katson asiaa myös pidemmällä tähtäimellä ja lisäksi myös työnantajan näkövinkkelistä. Jos mulla on viikossa 10 työtöntä työntekijää, joista kukin tekee 4 tuntia päivässä, mun pitää maksaa kaikille kymmenelle työterveyshuolto sekä vakuutukset. Halvemmaksi mulle tulee maksaa palkka kahdesta päivästä viikossa yhdelle (olettaen siis, että mulla on tarjota vain kahdeksi päiväksi viikossa töitä) kuin kahdesta päivästä kahdelle tai neljälle. Jos meillä on firman häppeninki perjantaina, luonnollisesti sinne lähtevät mukaan kaikki, jotka meillä ovat töissä. Maksanko mukaan yhden vai kymmenen? Jos kohtelisin näitä työttömiä työntekijöitä eri tavalla kuin muita työntekijöitä, se kiristäisi työyhteisön ilmapiiriä ja saisin lukea palstalta, että kylläpä on veemäinen työpaikka

 

[säpäle]

Ymmärrän kyllä ajattelumallisi. Mutta katson asiaa myös pidemmällä tähtäimellä ja lisäksi myös työnantajan näkövinkkelistä. Jos mulla on viikossa 10 työtöntä työntekijää, joista kukin tekee 4 tuntia päivässä, mun pitää maksaa kaikille kymmenelle työterveyshuolto sekä vakuutukset. Halvemmaksi mulle tulee maksaa palkka kahdesta päivästä viikossa yhdelle (olettaen siis, että mulla on tarjota vain kahdeksi päiväksi viikossa töitä) kuin kahdesta päivästä kahdelle tai neljälle. Jos meillä on firman häppeninki perjantaina, luonnollisesti sinne lähtevät mukaan kaikki, jotka meillä ovat töissä. Maksanko mukaan yhden vai kymmenen? Jos kohtelisin näitä työttömiä työntekijöitä eri tavalla kuin muita työntekijöitä, se kiristäisi työyhteisön ilmapiiriä ja saisin lukea palstalta, että kylläpä on veemäinen työpaikka

No niin tottakai tuossa tilanteessa tuollainen onkin parempi ratkaisu, jos töitä on kerrallaan enemmän kuin se 4-5 tuntia yhdessä paikassa. Voisihan tätä ajatusta soveltaa tietysti siten, että kuukaudessa tulee tietty määrä tunteja täyteen, mutta tuon 5 tuntia viikossa nyt heitin sellaisena keskiarvona, että paremmin ymmärrettäisiin, ettei puhuta mistään orjatyöstä, jolloin olet töissä 40 tuntia viikossa ja neljä viikkoa kuukaudessa. Ja sitten taas toisaalta jos esimerkiksi koko viikon perunoita ei voida kuoria samana päivänä tai jos lakanat vaihdetaan vain kerran viikossa ei ole mitään järkeä yhden ihmisen olla kokonaista viikkoa vaihtelemassa niitä lakanoita moneen kertaan vaan se pitää tosiaan tehdä vasta viikon päästä uudestaan. Siis työn luonne ja vähäisyys ja töiden hajallisuus olisi se erottava tekijä.

 

[fifiia]

no mä teen kuitenkin VAPAAEHTOISTYÖTÄ, jotne tavallaan olen sen työttömyskorvaukseni ansainnut. Kerran viikossa teen 5-6 tunnin työpäivän.
Minusta myös tämä pitäisi huomioida.
Työpaikkaa hakiesa ainkin sillä on merkitystä, koska työnantaja huomaa että en ole vain maannut , van yritän pitää ammattitaitoani yllä

Tämä on oikeastaan se malli mitä minä kannatan. Hienoa jos se on vapaaehtoista, mutta miksi siinä ei voisi olla lievä pakko tai kannustin.
Mitä enemmän on verkostoja on myös kontakteja ihmisiin. Joku kertoo tarvitsevansa tiettyyn työhön ihmistä, joku toinen tietää "joo minä tiedänkin kuka siihen voisi olla sopiva". Kaikkia avoimia työpaikkoja ei ilmoita lehdissä, osa on jopa sellaisia jotka tulevat "avoimiksi" vasta sitten kun niihin löytyy sopiva henkilö.
Toiseksi työpaikkoja on luotu ja luodaan sillä että joku järjestää esim. liikuntakerho tai muuta vastaavaa toimintaa ensin vapaaehtoisesti. Joku "keksii" että tästä täytyisi varmasti maksaakin että toiminnasta tulisi pysyvää tai vapaaehtoistyöntekijä itse tuotteistaa toiminnan ja saa siitä tai vastaavasta työstä itselleen toimeentulon.
Kolmanneksi työnantaja ihan varmasti ottaa mieluummin töihin henkilön joka kertoo osallistuneensa vapaaehtoistyöhön kuin henkilön joka on osallistunut työkkärin järjestämälle kurssille, joka ei ole kiinnostanut pätkääkään tai millään tavalla liittynyt työpaikan alaan.

 

[Keittiönoita]

No niin tottakai tuossa tilanteessa tuollainen onkin parempi ratkaisu, jos töitä on kerrallaan enemmän kuin se 4-5 tuntia yhdessä paikassa. Voisihan tätä ajatusta soveltaa tietysti siten, että kuukaudessa tulee tietty määrä tunteja täyteen, mutta tuon 5 tuntia viikossa nyt heitin sellaisena keskiarvona, että paremmin ymmärrettäisiin, ettei puhuta mistään orjatyöstä, jolloin olet töissä 40 tuntia viikossa ja neljä viikkoa kuukaudessa. Ja sitten taas toisaalta jos esimerkiksi koko viikon perunoita ei voida kuoria samana päivänä tai jos lakanat vaihdetaan vain kerran viikossa ei ole mitään järkeä yhden ihmisen olla kokonaista viikkoa vaihtelemassa niitä lakanoita moneen kertaan vaan se pitää tosiaan tehdä vasta viikon päästä uudestaan. Siis työn luonne ja vähäisyys ja töiden hajallisuus olisi se erottava tekijä.

No jos oletetaan, että töitä on vain se 5 tuntia viikossa ja teet erilaisia perunankuorimis&lakananvaihtohommia siten, että bruttopalkkasi kuukaudessa on 553 €, niin mitä sitten tapahtuu, jos saisitkin töitä muutaman päivän lisää? Lähteekö tuet taas putoamaan, jos otat työn vastaan? Työtön joutuu sanomaan, että mulla on jo kuukauden tunnit täynnä eikä mun ole taloudellisesti kannattavaa ottaa tuota keikkaduunia vastaan?

Tuli muuten mieleeni sekin, että jos jotain työllistämisjuttuja halutaan työttömillä teettää, sen pitäisi myös jotenkin vaikuttaa mahdollisuuksiin työllistyä. Mitä hyötyä esim merkonomille on perunankuuorimisesta ja lakananvahtamisesta? Miten se lisää oman alan työkokemusta? Ei mitenkään.

 

[dipt]

Suomi on paska maa koska se elättää kaltaisiasi työnvieroksujia?

Kuka sanoi että olen työnvieroksuja? Mitäpä jos olenkin töissä?

Muistuttaisin teitä palstamammoja siitä, että työttömyyskorvaus on vastikkeellista, töitä pitää koko ajan hakea aktiivisesti ja laki tiukentuikin ihan äsken tämän osalta. Tämä homma kuulostaa vain katkerien työssään viihtymättömien idioottien yritykseltä kyykyttää työttömiä. Ei työttömyys ole niin herkkua että sitä kannattaisi kadehtia, saan jatkuvasti seurata läheltä sitä rimpuilua hiekanjyvänä yhteiskunnan hammasrattaiden välissä.

 

[säpäle]

No jos oletetaan, että töitä on vain se 5 tuntia viikossa ja teet erilaisia perunankuorimis&lakananvaihtohommia siten, että bruttopalkkasi kuukaudessa on 553 €, niin mitä sitten tapahtuu, jos saisitkin töitä muutaman päivän lisää? Lähteekö tuet taas putoamaan, jos otat työn vastaan? Työtön joutuu sanomaan, että mulla on jo kuukauden tunnit täynnä eikä mun ole taloudellisesti kannattavaa ottaa tuota keikkaduunia vastaan?

Tuli muuten mieleeni sekin, että jos jotain työllistämisjuttuja halutaan työttömillä teettää, sen pitäisi myös jotenkin vaikuttaa mahdollisuuksiin työllistyä. Mitä hyötyä esim merkonomille on perunankuuorimisesta ja lakananvahtamisesta? Miten se lisää oman alan työkokemusta? Ei mitenkään.

Sinä taas sekoitat tämän systeemin nykyiseen tukityöllistämiseen. Eihän esimerkiksi opiskelijankaan kesätöillä ole välttämättä mitään tekemistä oman alan kokemuksen kanssa. Tai ylioppilas saattaa pitää välivuoden au-pairina siksi, ettei saanut mieleistään opiskelupaikkaa tai ei ehkä vielä tiedä mihin haluaisi hakea. Tai jos jäät työttömäksi vaikka it-alalta etkä löydä heti saman alan töitä ja menetkin kaverin kukkakauppaan töihin siksi aikaa kunnes löydät mieluisamman ja kiinnostavamman työn. Nämä ovat väliaikaisia ratkaisuja itsensä elättämiseen, kunnes se oma ura lähtee käyntiin.

Ja tuohon lisätyön tekemiseen en oikein osaa ottaa kantaa. Jotenkin ajattelisin, että ne tunnit on sen verran tarkkaan jaettu, ettei näihin samoihin työpaikkoihin ainakaan pyydettäisi ketään lisäpäiviä tai tunteja tekemään. Toisaaltahan ne tunnit voitaisiin jollakin ajanjaksolla tasoittaa, että vaikka jonakin kuukautena tekisit enemmän, se olisi sitten seuraavalla kuulla mahdollisuus kompensoida.

Mutta kaikenkaikkiaan en oikein ymmärrä, miten paljon sitten pitäisi sitten saada tehdä niitä tunteja ja kuitenkin saada työttömyyskorvausta. Eihän silloin ole kyse enää varsinaisesti työttömyydestä, jos tunteja tehdään koko ajan lisää ja lisää. Sitten taas toisaalta eihän tässä olisi periaatteessa mitään ylärajaa, koska eihän periaatteessa palkka voi pudota jos jostain saa lisää palkkaa (normaalissa palkkatyössäkään). Eli jossain menisi kai sitten vain raja, koska ei ole enää oikeutettu saamaan noita työkkärin osoittamia töitä. Eihän siinä olisi mitään järkeä, että henkilö, jolla on muutenkin töitä veisi sitten näitä työttömien työpaikkoja, koska raha siinäkin tulee vastaan.