Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Vauvat ja taaperot
Toukovaavit 2011
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Chira, post: 25630265, member: 42298"]</p><p>Mä nyt tartun tuohon nepulan kommenttiin miksi yksilapsiset äidit pitää arkeaan hankalana/vaikeana. Saan varmasti monta erilaista kommenttia tähän perään mutta kestän sen <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>Musta on ihan turha alkaa vertailemaan kenellä voi olla rankkaa ja kenellä ei. Mä olen itse aikoinaan sortunut samaan hyvänä esimerkkinä se kun joku "itki" korvatulehdusta lapsellaan mulle kun mun lapsi makasi teholla, enkä koskaan voinut tietää soittaisinko viimeistä kertaa kysyäkseni kuulumisia ja millaisia ne olisivat. Silloin päässä pyöri usein ajatus, että mitä h*lvettiä tuokinyhden lapsen äiti tuossa valittaa, sehän ei tiedä mitään mikä on huonosti nukuttu yö ja huolen määrä! Halusin kuitenkin ihan opettelemalla opetella vaihtamaan ajatusmalliani. Sitäkin voi tehdä jos todella haluaa ajatella asioita vähän laajemmin.</p><p>Itse ainakin opin ymmärtämään ajan kanssa sen että me ihmiset ja äidit olemme hyvinkin erilaisia. Me ollaan persoonina sellaisia että koetaan asiat erilailla. Suhtaudutaan myös äitiyteen erilailla. Kyllä mä ymmärrän että joku voi kokea elämänsä hyvinkin haastavana ja väsyttäväkin yhden lapsen kanssa. Varsinkin jos on tottunut siihen elämään ettei huolta tarvitse kantaa kuin itsestään. Voisin verrata äidiksi tulemista jopa samaan kuin työpaikan vaihto. uudenoppiminen on molemmissa väsyttävääkin. Äitiydessä opettelu lapsen kanssa väsyttää siinäkin kun miettii ja tekee ajatustyötä. Aika moni äiti kuitenkin joutuu paljon miettimään miten toimia milloinkin ja missäkin tilanteessa. Jatkuva yöunien katkaiseminen vuosia täysiä öitä nukkuneelle voi olla jollekin todella väsyttävää. Vauva kun ensimmäistä kertaa sairastuu kunnolla niin aika moni äiti kyllä siitä stressaantuu eikä ota sitä rennosti. Yhden lapsen äideillä on varmasti vaikeampaa luopua niistä asioista elämässä mitä ennen sai tehdä ottamatta ketään muuta huomioon. Kasvun paikka äidiksi on haastavaa. Moni sortuu myös suorittamiseen äitinä. Moni yhden lapsen äiti lukee lapsenkasvatuskirjoja, vauvalehtiä, keskustelupalstoja. Luetaan ja verrataan omaa lasta, nythän sen pitäisi oppia ja osata tällaistakin. Pitää mennä ja tehdä jo vauvasta asti kaikenlaista. Siitä omasta äitiydestä voidaan saada aikamoinen stressi suorittamisella jota ei välttämättä edes itse osaa nähdä suorittamisena ja se todella väsyttää lopulta. Jos ei onnistuta ja vauva/lapsi ei kehity tai käyttäydy olettamalla tavalla koetaan huonoa omaa tuntoa, huonommuuden tunnetta äitinä olemisessa. Monen lapsen vanhemmilla on taas kokemus jo niistä edellisistä vauvoista, turhaa stressiä ei tarvitse ottaa ellei ole luonteelta jo valmiiksi stressaaja. Monen lapsen vanhemmat tietävät jo valmiiksi että huonot yökaudet tulee ja menee. Se tieto siitä että se joskus ihan oikeasti loppuu jossain välissä, auttaa jo kummasti jaksamaan. Ensimmäisen lapsen kanssa kaikki on uutta ja huono yökausi saattaa jostakin äidistä tuntua ettei se lopu ikinä. Sitä mä en kiellä ettenkö mä itse myös sortuisi siihen samaan lukemalla palstaa ja vertaamalla omaa lastani. Taas tänäänkin luin netin ihmeellisestä maailmasta äitien listoja mitä kaikkea 8-9kk vauvat syövät. Hetken siinä mietin että onpa meidän poika epäkehittynyt syömisasioiden suhteen! Enkö mä ole valaistunut sitten ollenkaan nykypäivän sormiruokailun ym suhteen?! Hetkellisesti koin huonoäiti kohtaustani, kunnes lohdutin itseäni ajatuksella että tämäkin lapsi on jo kuudes. Ja oppii ihan varmasti syömään normaaleita ruokia siinä missä muutkin lapsemme ovat oppineet. Ei kahdeksankuukauden iässä, mutta varmaan siinä reilun vuoden iässä. Tämä tyyli sopii minulle ja on ihailtavaa että muut äidit jaksavat. Minun arkeni on erilaista, enkä halua itse ottaa tätä asiaa mukaan päiviini. Minun lapseni pärjää niillä valmispurkkiruuilla niinkuin edellisetkin ovat pärjänneet. Ihan turha antaa sen huonoäitifiiliksen edes vilahtaa mielessä <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /></p><p></p><p>Suurperheen äiti kun pyörittää arkeaan niin siitä yleensä saa jonkin sortin ihailua mutta myös moni jaksaa kyseenalaistaa. Mä en henkilökohtaisesti odota mitään lisäpisteitä tästä elämästäni keneltäkään. Mä olen ihan tietoisesti halunnut tämän perhekoon, myös tietäen että joskus se väsyttää, mutta paljon se antaa. On kausia jolloin saatan olla ihan puhki, poikki ja kuollut. Manaan ensimmäisenä mieheni alinpaan hel''''iin, enkä siinä väsymyksen pauloissa halua edes nähdä mitään muuta. Vingun ja valitan kuin pikkulapsi elämäni kurjuutta juuri sillä hetkellä, mutta myöhemmin voin todeta että siitäkin taas selvittiin. ja saa äidit valittaa sitä en kiellä, se helpottaa kummasti <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /></p><p>Sitä kannattaa kuitenkin miettiä että miten voi helpottaa sitä omaa arkeaan oli 1 lapsi tai 10 lasta. ja pohtia myös sitä että onko se väsymyksen ja valituksen syy juuri se lapsi/lapset vaiko ongelma jossain ihan muualla? Tuottaako esimerkiksi joku muu asia siinä elämässä väsymystä, huolta ja murhetta kenties suurta ajatustyötä joka vie suurimman osan energiasta, ehkä ajattelemattomuuttaan syyttää sitten niitä lapsia tai lasta. Mulla on väsyneenä todella huono tapa alkaa ajattelemaan, jos saisin joskus nukkua. Lopulta mä ajattelen sitä joka asiassa ja ensimmäinen ajatus aamulla noustessa saattaa olla, että milloin saisin nukkua? Taaskaan en saanut nukkua? Lopulta koko elämä pyörii sen nukkumisajattelun ympärillä ja se lopulta vie ne viimeisetkin voimat. </p><p></p><p>Tämä kirjoitukseni lähti varmaan aikalailla rönsyilemään suuntaan jos toiseen, mutta päällimäinen ajatus oli että ei verattaisi kenenkään voimavaroja äitiydessä, äitiys on rankka matka elämässä oli niitä lapsia yksi tai todella vaikka kymmenen <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Ja ihan hyvässä hengessä kirjoitettuna ei kenellekään kohdistettuna. En syytä nyt nepulaakaan mistään rumista ajatuksista ja mainitsen sen erikseen tässä ettei väärinkäsityksiä pääse syntymään. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Monesta yhden lapsen äidistä saattaa vaan tuntua pahalta lukea että heidän jaksamistaan aliarvioidaan ja vähätellään.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Chira, post: 25630265, member: 42298"] Mä nyt tartun tuohon nepulan kommenttiin miksi yksilapsiset äidit pitää arkeaan hankalana/vaikeana. Saan varmasti monta erilaista kommenttia tähän perään mutta kestän sen :) Musta on ihan turha alkaa vertailemaan kenellä voi olla rankkaa ja kenellä ei. Mä olen itse aikoinaan sortunut samaan hyvänä esimerkkinä se kun joku "itki" korvatulehdusta lapsellaan mulle kun mun lapsi makasi teholla, enkä koskaan voinut tietää soittaisinko viimeistä kertaa kysyäkseni kuulumisia ja millaisia ne olisivat. Silloin päässä pyöri usein ajatus, että mitä h*lvettiä tuokinyhden lapsen äiti tuossa valittaa, sehän ei tiedä mitään mikä on huonosti nukuttu yö ja huolen määrä! Halusin kuitenkin ihan opettelemalla opetella vaihtamaan ajatusmalliani. Sitäkin voi tehdä jos todella haluaa ajatella asioita vähän laajemmin. Itse ainakin opin ymmärtämään ajan kanssa sen että me ihmiset ja äidit olemme hyvinkin erilaisia. Me ollaan persoonina sellaisia että koetaan asiat erilailla. Suhtaudutaan myös äitiyteen erilailla. Kyllä mä ymmärrän että joku voi kokea elämänsä hyvinkin haastavana ja väsyttäväkin yhden lapsen kanssa. Varsinkin jos on tottunut siihen elämään ettei huolta tarvitse kantaa kuin itsestään. Voisin verrata äidiksi tulemista jopa samaan kuin työpaikan vaihto. uudenoppiminen on molemmissa väsyttävääkin. Äitiydessä opettelu lapsen kanssa väsyttää siinäkin kun miettii ja tekee ajatustyötä. Aika moni äiti kuitenkin joutuu paljon miettimään miten toimia milloinkin ja missäkin tilanteessa. Jatkuva yöunien katkaiseminen vuosia täysiä öitä nukkuneelle voi olla jollekin todella väsyttävää. Vauva kun ensimmäistä kertaa sairastuu kunnolla niin aika moni äiti kyllä siitä stressaantuu eikä ota sitä rennosti. Yhden lapsen äideillä on varmasti vaikeampaa luopua niistä asioista elämässä mitä ennen sai tehdä ottamatta ketään muuta huomioon. Kasvun paikka äidiksi on haastavaa. Moni sortuu myös suorittamiseen äitinä. Moni yhden lapsen äiti lukee lapsenkasvatuskirjoja, vauvalehtiä, keskustelupalstoja. Luetaan ja verrataan omaa lasta, nythän sen pitäisi oppia ja osata tällaistakin. Pitää mennä ja tehdä jo vauvasta asti kaikenlaista. Siitä omasta äitiydestä voidaan saada aikamoinen stressi suorittamisella jota ei välttämättä edes itse osaa nähdä suorittamisena ja se todella väsyttää lopulta. Jos ei onnistuta ja vauva/lapsi ei kehity tai käyttäydy olettamalla tavalla koetaan huonoa omaa tuntoa, huonommuuden tunnetta äitinä olemisessa. Monen lapsen vanhemmilla on taas kokemus jo niistä edellisistä vauvoista, turhaa stressiä ei tarvitse ottaa ellei ole luonteelta jo valmiiksi stressaaja. Monen lapsen vanhemmat tietävät jo valmiiksi että huonot yökaudet tulee ja menee. Se tieto siitä että se joskus ihan oikeasti loppuu jossain välissä, auttaa jo kummasti jaksamaan. Ensimmäisen lapsen kanssa kaikki on uutta ja huono yökausi saattaa jostakin äidistä tuntua ettei se lopu ikinä. Sitä mä en kiellä ettenkö mä itse myös sortuisi siihen samaan lukemalla palstaa ja vertaamalla omaa lastani. Taas tänäänkin luin netin ihmeellisestä maailmasta äitien listoja mitä kaikkea 8-9kk vauvat syövät. Hetken siinä mietin että onpa meidän poika epäkehittynyt syömisasioiden suhteen! Enkö mä ole valaistunut sitten ollenkaan nykypäivän sormiruokailun ym suhteen?! Hetkellisesti koin huonoäiti kohtaustani, kunnes lohdutin itseäni ajatuksella että tämäkin lapsi on jo kuudes. Ja oppii ihan varmasti syömään normaaleita ruokia siinä missä muutkin lapsemme ovat oppineet. Ei kahdeksankuukauden iässä, mutta varmaan siinä reilun vuoden iässä. Tämä tyyli sopii minulle ja on ihailtavaa että muut äidit jaksavat. Minun arkeni on erilaista, enkä halua itse ottaa tätä asiaa mukaan päiviini. Minun lapseni pärjää niillä valmispurkkiruuilla niinkuin edellisetkin ovat pärjänneet. Ihan turha antaa sen huonoäitifiiliksen edes vilahtaa mielessä :D Suurperheen äiti kun pyörittää arkeaan niin siitä yleensä saa jonkin sortin ihailua mutta myös moni jaksaa kyseenalaistaa. Mä en henkilökohtaisesti odota mitään lisäpisteitä tästä elämästäni keneltäkään. Mä olen ihan tietoisesti halunnut tämän perhekoon, myös tietäen että joskus se väsyttää, mutta paljon se antaa. On kausia jolloin saatan olla ihan puhki, poikki ja kuollut. Manaan ensimmäisenä mieheni alinpaan hel''''iin, enkä siinä väsymyksen pauloissa halua edes nähdä mitään muuta. Vingun ja valitan kuin pikkulapsi elämäni kurjuutta juuri sillä hetkellä, mutta myöhemmin voin todeta että siitäkin taas selvittiin. ja saa äidit valittaa sitä en kiellä, se helpottaa kummasti :D Sitä kannattaa kuitenkin miettiä että miten voi helpottaa sitä omaa arkeaan oli 1 lapsi tai 10 lasta. ja pohtia myös sitä että onko se väsymyksen ja valituksen syy juuri se lapsi/lapset vaiko ongelma jossain ihan muualla? Tuottaako esimerkiksi joku muu asia siinä elämässä väsymystä, huolta ja murhetta kenties suurta ajatustyötä joka vie suurimman osan energiasta, ehkä ajattelemattomuuttaan syyttää sitten niitä lapsia tai lasta. Mulla on väsyneenä todella huono tapa alkaa ajattelemaan, jos saisin joskus nukkua. Lopulta mä ajattelen sitä joka asiassa ja ensimmäinen ajatus aamulla noustessa saattaa olla, että milloin saisin nukkua? Taaskaan en saanut nukkua? Lopulta koko elämä pyörii sen nukkumisajattelun ympärillä ja se lopulta vie ne viimeisetkin voimat. Tämä kirjoitukseni lähti varmaan aikalailla rönsyilemään suuntaan jos toiseen, mutta päällimäinen ajatus oli että ei verattaisi kenenkään voimavaroja äitiydessä, äitiys on rankka matka elämässä oli niitä lapsia yksi tai todella vaikka kymmenen :) Ja ihan hyvässä hengessä kirjoitettuna ei kenellekään kohdistettuna. En syytä nyt nepulaakaan mistään rumista ajatuksista ja mainitsen sen erikseen tässä ettei väärinkäsityksiä pääse syntymään. :) Monesta yhden lapsen äidistä saattaa vaan tuntua pahalta lukea että heidän jaksamistaan aliarvioidaan ja vähätellään. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kirjoita seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan ilman pilkkuja: 6, 7, 1
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Moi! Mä olen paula, olen alkoholisti kysy vastaan
Tänään 04:44
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Luetteko koskaan seurakuntalaista?
Eilen 23:56
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
3.
"Kyselyssä 52 prosenttia suomalaisista haluaisi Suomen irtautuvan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta."
Eilen 23:43
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
4.
"SDP:n kuntavaaliehdokas on Aleksanterinliiton perustajajäsen – vaatii rajoja auki ja kutsuu Suomea Yhdysvaltain osavaltioksi"
Eilen 23:38
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Kuharyöstö
Eilen 23:30
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
6.
PaIstavassari käy ylikierroksilla
Eilen 23:20
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Persurasismi on RKP-lahtaris rotusorrollis luoma aivopesu jolla kansa pidetään hajallaan
Eilen 23:00
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Viikonloppu! 🥳
Eilen 22:54
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”"
Started by vierailija
Maanantai klo 15:28
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Banaania kurkkuun ja porkkanaa peppuun – Miksi koulu tyrkyttää tällaista saastaa 12-vuotiaille?
Started by vierailija
Torstai klo 09:53
Luettu: 951
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1071
Started by vierailija
Tiistai klo 12:45
Luettu: 916
Aihe vapaa
4.
Suomessako ei korruptiota? Opetushallitus tilaa kieltenopetusta käsittelevän selvityksen RKP-taustaiselta ajatushautomolta, ja yllätys yllätys...
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:37
Luettu: 799
Aihe vapaa
5.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:58
Luettu: 670
Aihe vapaa
6.
”Ilkeät kielet kertovat, ettei Sanna Marin muun muassa tervehtinyt loppuaikoinaan kollegoitaan eduskunnassa.” -No nehän on rehellisiä, ei ilkeitä!
Started by vierailija
Maanantai klo 11:57
Luettu: 581
Aihe vapaa
7.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:16
Luettu: 519
Aihe vapaa
8.
Yhteys poliisiin tai lääkärille? Sillä vastuunkantajana on ikävä tehtävä: Tuntemani iäkäs autoilija on vaaraksi liikenteessä itselle ja monille muille
Started by vierailija
Sunnuntai klo 20:25
Luettu: 502
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Kristinusko on fiktiota muiden uskontojen tavoin
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
2.
"Pääkaupunkiseudun nuoret ovat lyhyempiä kuin ennen. Syynä on paljolti maahanmuutto."
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
3.
Huomennako tämä maailma loppuu??
Latest: vierailija
9 min sitten
Aihe vapaa
4.
Miksi uskontoja ja kulttuureita EI SAISI pitää eriarvoisina?
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
5.
Onko onnellisuuden tavoittelu osittain harhaa?
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
6.
K/B-komposti
Latest: vierailija
19 min sitten
Aihe vapaa
7.
Haaveena vauva 2025
Latest: Keltainenkukka92
27 min sitten
Lapsen saaminen
8.
Helsingin seurakunnan joulukalenteri
Latest: vierailija
27 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Vauvat ja taaperot
Toukovaavit 2011
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
