~~Toukomurut 2014~~

Niinkuin Wasabi tuol kirjoitti ni ei myöskään kannata ihan kirjaimellisesti ottaa sukupuoli tietoa jos ultraaja on epäröivän oloinen edellisessä raskaudessa kun juoksin ultrissa ja aina myös lääkäri katsoi haarojen välin tilan onko muuttunut ni kertoivat kun eräällä naisella olikin ultraus mennyt pieleen ja se oli kerennyt maalata lasten huoneen vaaleanpunaiseksi jne. ja selvisikin jollakin kontrollikäynnilla että siellä olikin vehkeet eli itse en usko niin pitkään ennekun lasi maailmassa kumpi hän on sukupuoleltaan.

 

Vauvat ovat myös hyvinkin eri kokoisia syntyessään/ päästessään kotiin. Kaikille ei ne ihan pikkusimmat mene ylle ja toisin päin, että ei kannata sitäkään niin kiveen kirjottaa ainakaan tässä vaiheessa mitä sillä on päällä, kun joku sitäkin mietti.

 

Kuokkija täällä

iit84: En tiedä varsinaisesti ratsastamisesta, mutta soitin työterveyslaitokselle viime raskauden aikana ja kysyin, että saako raskaana ollessa kaivaa kaivinkoneella, ja vastaus oli että mielellään ei, koska tärinä matalalla taajuudella lisää keskenmenon riskiä. Ja eikös se heppakin täryytä matalalla taajuudella Lisäksi tietty putoamisriski...

Katsotaan liitynkö mukaan tänne piakkoin. Haluaisin kuitenkin käydä ultrassa ennen kuin uskallan iloita. Meillä ultrataan neuvolassa viikolla 9. Onnea kaikille odottajille!

Ninni ja Ryyni 6+3

 

Mietin tässä että pitäiskö koittaa varata varhaisultra ens viikolle (yksityiseltä tietysti), jotta loppuis tää hermoilu siitä että onko kaikki okei.. Lähinnä vaan mietin et onko rv 6+5 liian aikaista sykkeen kuulemisen kannalta, että tuleeko siitä sitten lisää stressiä, jossei sitä sykettä kuulukkaan.. Toisaalta, saisihan siinä sitten varmistuksen että pikkuinen on ainakin oikeassa paikassa (toivottavasti).

Sukupuoli olisi toki kiva tietää etukäteen, mutta jossei sitä saa selville (niinkuin tässä keskustelussa on mainittu) nii ei sekään maailmanloppu ole. Tuskinpa sitä kenellekkään kerrotaan ennen kuin pikkuinen on maailmassa

Hankinnoista sen verran että anopilla oli varastossa jonkun verran pieniä vauvanvaatteita ja ne jo meille raahasi. Ja tallella on myös vaatteet joissa mieheke tuli aikoinaan kotiin sairaalasta (että jos on poika tulossa niin samoissa vaatteissa isin kanssa laitokselta kotiin). Ja pinnasänky on valmiina (aikoinaan miun omalle äidille ostettu). Kyllä niitä hankintoja aletaan tekemään ennen syntymää, mutta jos nyt vähän aikaa vielä jaksaisi odottaa. Molemmat tulevat isoäidit (ja myös minun oma isoäitini) ovat jo meinanneet kauppareissuilla lastenvaate-hyllyt tyhjentää, niin innoissaan ovat. On vähän pitänyt ehkä jo toppuutellakkin, että hetken malttavat vielä odottaa

Eiköhän tässä nyt ollut raapustusta hetkeksi taas.

immense ja hajuherne 6+0

Ps. Onnea kaikille uusille plussanneille ja osanotot ja halaukset huonoja uutisia saaneille.

 

iit84: mä olen ratsastanut noin 24 vuotta ja aiemmissa raskauksissa lopettanut aikaisin ihan vaan sen takia että mulla on ollut rankkaa pahoinvointia monta vkoa ja olen aina myös ollut talvella raskaana jolloin liukastumisen riski on suuri (meillä ei ole maneesia eli ratsastamme ulkona kentällä säässä kuin säässä). Tässä raskaudessa teen varmaan samoin, eli jatkan kunnes paha olo alkaa. Kaverini (joka omistaa tämän tallin) on kaikissa kolmessa raskaudessaan ratsastanut melkein raskauden loppuun asti, hän on lopettanut sitten kun hänestä tuntuu että kroppa ei enää jaksa. Jos mulle ei tulisi sitä pahoinvointia ja saisin ratsastaa maneesissa niin aivan varmasti ratsastaisin itsekin kauemmin (tottakai on hyvä välttää joitakin liikkeitä).

 

iiti84 viime raskaudessa mulle sanottiin että rv 20 asti voi ratsastaa jos hyvältä tuntuu (ja jostain luinkin niin). Rv 17 jälkeen en kiivenny selkään, ja muistaakseni viimeiset viikon menin vain käyntiä tutulla hepalla. Tärinä ei oo tietysti hyvä, mutta ennen kuin maha tulee esiin niin ei pitäisi olla suurta vaaraa. Putoamista neuvolatäti pelkäsi, mutta jokainen arvio riskit itse - jos on kokenut ratsastaja, tuttu ja rauhallinen heppa, niin tuskin se putoamisvaara sen suurempi on kuin vaara liukastua talvella.

Pahoinvointia oikein odottelen, että tietäisi olevansa raskaana muutenkin kuin siitä, että viikon vanhassa testissä on 2 viivaa Esikoisesta pahoinvointi tuli myöhään ja ei ollut kivaa, mutta jotenkin ei silti osaa nauttia tästä oireettomasta alusta. Ehkä parin viikon päästä voi jo huokaista, kun pääsee sinne vu:hun.

4+5

 

Olen miettinyt tuota tärinää että tää menee varmasti kesken jos on mennäkseen myös ilman tärinää kunhan tässä mennään etenpäin ni voihan se olla että ropettajakaan ei anna nousta selkään enää tiettyjen viikkojen jälkeen ja ihan omakin ajatus oli että ratsastan niin pitkään kun vointi antaa myöten vaikka ihan käyntiä mennen.

 

Sukupuolta en ajatellut ottaa etukäteen selville, voihan olla ettei edes näytä tai sitten niin kuin pojasta jonka vehkeet loisti oikein sieltä näytöltä. Ei tarvinnut erikseen mainita että on poika Nyt haluisin jännittää sukupuolta ihan synnytykseen asti. Mulla kyllä on ihan tyttö olo ja pojalle nimi valmiina.

Hankinnat. En ole vielä mitään ostanut ja pojan jäljiltä kaikki tallessa ja osa käytössäkin vielä. Meillä on aika sukupuoli neutraaleita vaatteita. Pojalta löytyy vaatekaapista sinistä, punaista, oranssia, keltaista kuin vihreääkin. Vaaleanpunaistakin pienissämäärin.
Tuplarattaat on ainoa pakollinen hankinta. Ja kirppareita ja kierrätystä suositaan täälläkin!

Onko joku ajatellut kestoilla vauvan kanssa? Itseäni kiinnostais kovasti, kiinnosti jo pojan aikanakin mutta kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä opettelua joten tuntui ettei se enää mahtunut mukaan. Nyt kuitenkin ajattelin koittaa jos sinne asti päästään.

Tintti&masuasukki 5+0

 

meillä on molemmat lapset saanu kertakäyttövaipoista pahat ihottumat joten on kestoiltu. Ite ompelen kestoja ja kaveri tekee niitä sivutyönään, joten kestoista meillä ei tuu oleen nytkään pulaa. Tiedän että saan taas synnärillä taistella hoitajien kanssa (kestojen käytöstä, vauvan nukkumapaikasta - mun mielestä kun lapsi nukkuu perhepedissä ainakin ekan vuoden (kuopus on 3 ja nukkuu edelleen) ja siitä miksi ei tuttia tai lisämaitoa anneta - mulla on molempien kohdalla noussu maito parissa tunnissa normaalin parin päivän sijaan ja sitä on tullut luovutettavaksi ja pakastettavaksi asti)

 

Hankinnat: ajattelin, että epäselvänä kierron (mm. 84 päivää...) takia tää raskaus ei ala ikinä, niinpä oon luvannut meidän turvakaukalon lainaan Vaunut saan kaverilta kun edelliset kerrassaan hajosi (oli pitkään menny suvussa jo) ja muut tavarat melkeistään onkin. Stokken tripp trappia havittelen sillä vauvakaukalo-osalla, houkutteleva ajatus, että kaikki voisi olla saman pöydän ääressä eikä mun tarvis soseita syötellä lattialla sitterissä. Kokemuksia?

Kestovaipat: Olen puolueellinen puolestapuhuja, kun ompelen niitä toiminimelläni sivutyönä, mutta meinaan ehdottomasti käyttää. Esikoisella ei ollu kertaakaan ihon kanssa probleemaa enkä kokenut niitä millään lailla työlääksi. Tosin me ei fanaattisesti niitä käytetty, alkuun öisin oli kertikset ja joskus päivälläkin jos oli joku sellainen tilanne. Meillä onneksi perhepäivähoidossa sekä myöhemmin tarhassa myös hoitajat ottivat mukisematta kestot käyttöön, vaikkeivät olleet niihin aiemmin kuulemma törmänneet. Autan tosi mielelläni vaippakysymysten kanssa jos Tintti tai joku muu apua kaipaa Eiks täällä voi lähettää jotain yksityistäkin postia??

On kyllä erilainen tämä raskaus, huh, kaupungilta suoraan kotiin vessanpönttöä halaamaan, hyi!

Sukupuolesta vielä, ei kysytty viimeksi enkä taida kysyy nytkään. Kun ei tiedä, niin kumpikin on odotettu <3 Olis hämmentävää saada "väärää" sukupuolta oleva, jos ennustus meniskin pieleen! Kaukaa haettua, mut näin ajattelen...

 

Jospa minäkin yritän vähän tarinoida... Eli tosiaan olen kolmatta odottava, kohta jo nelikymppinen äiti. Esikoinen on reipas kolmasluokkalainen ja toinen täyttää kohta 2v.
Olen tässä hissukseen elellyt tämän raskauden kanssa ja pienellä pelolla kuulostellut oloja... Esikoisen odotus meni normaalin pahoinvoinnin merkeissä mutta toista odottaessa kärsinkin sitten hyperemeesistä ja oksensin 24/7 pahimmillaan 10 minuutin välein. Olin useamman viikon sairaslomalla ja sairaala ja tippaletku tuli tutuksi... nyt jotenkin säikähtää jokaista oksennusta että tästäkö se taas alkaa... No, seuraavat päivät / viikot sen näyttää.
Yritetään nyt tästä raskaudesta nauttia kun tämä kuitenkin tulee olemaan mun viimeinen raskauteni jos kaikki vaan menee hyvin .

 

Aurinkoista sunnuntaita!

Olisi kiva kuulla teidän alkuraskauden oireita. =)

Tässä omia:

- väsymys iskee n.5 tunnin hereillä olon jälkeen ja kestää iltaan asti. Nukkumaan klo 21.
- jatkuva jano ja sitä mukaa myös jatkuva pisuhätä
- ajoittaiset vatsan vihlonnat/ selkäsärky
- välillä kova vatsan turvotus (ilmaa/ummetusta?) -> Mikäköhän tuohon auttaisi?
- tissien kasvu ja arkuus


Jessica + toukka 4+4

 

Jessica: Väsymys on aivan hirveä... yökukkuja jo 10 viimeestään illal sängyssä ni on ne ajat muuttunut välillä nippailee ja toi jano j vessajuoksu...huoh... jään kohta töis kiinni ku ravaan vessassa jatkuval syötöl

 

ainii mie tuun facebook ryhmään sitten kun olen reilusti turvallisilla viikoilla

 

7.5.2014
Syssy^^ / 26v. / 1. lapsi / TAYS

Heips!

Mukava löytää täältä muitakin toukokuussa synnyttäviä. =) Tähtisilmä*:n kanssa näemmä samaa ikää ollaan ja sama LA. Kovasti kaipailen vertaistukea kun vielä en ole kovin monelle uskaltautunut kertoa uutisesta.

Tarinani lyhyesti. Mieheni kanssa ollaan testattu kolme vuotta ns. luonnollista ehkäisyä kun en halunnut enää pillereitä käyttää. Toimi vallan hyvin meillä kun on ollut säännöllinen kuukautisrytmi. Elokuussa menimme naimisiin 4,5 vuoden yhdessä olon jälkeen. Sitten päätimme jättää kaikki "ehkäisyt" pois ja katsoa koska tärpää. Noh, ekassa kierrossa sitten päätti tärpätä ja tässä sitä ollaan esikoista odottamassa. =) Jännittää kovasti tämä uusi kokemus.

 

Itsellä melko lieviä oireita ollut. Rintojen arkuus ollut pahin. Rinnat ollut kipeät hedelmöittymisesta asti ja kasvanut jo yhden kupin verran, joten piti ottaa isompia liivejä käyttöön. Pieniä vihlaisuja ollut alavatsassa ja inhottavaa tiputteluvuotoa. Toivottavasti ei vakavaa. Muutama yökötypäivä oli ihan aluksi ja joskus illalla sellanen olo kun olis pala kurkussa ja uni ei meinaa tulla. Toivottavasti kovin pahaa pahoinvointia ei tulis koska se on mulle kammotuksen aihe.

Mitä teet sallamaria84 työksesi? Itse olen ompelija ja miettinyt myös toiminimen perustamista ja varsinkin lasten tuotteiden valmistusta. Katsotaan nyt saako joskus aikaiseksi.

 

Lievät juilinnat alavatsalla on ihan normaaleja ja asiaan kuuluvia, jos ei särkylääkettyä tarvitse ja vuoto pysyy pois. Kasvukipuja ovat. Toispuoleinen ja/tai kova kipu kannattaa aina tarkistaa.

Voimia ikäviä uutisia kohdanneille! :hug:

Tervetuloa uusille! :wave:

Sukupuoli halutaan tietää, jos se ultrissa selviää. Esikoisen nt-ultrassa lääkäri kysyi halutaanko tietää ja sen sitten kertoikin. Muissa ultrauksissa veikkaus oli sama ja oikeinhan se meni. Kokenut lääkäri voi siis nähdä jo rv12-14 sukupuolen, jos sikiön asento on otollinen asian selvittämiseksi. 100% varmahan se tieto ei ole, joten pienellä varauksella suhtaudutaan syntymään asti.

Seuloihin mennään. Haluan kaiken mahdollisen tiedon ja mietitään sitten, jos aihetta ilmenee. Esikoiselle tehtiin myös, mutta puhtaat oli eikä jatkotutkimuksiin ollut tarvetta. Kyllähän se jännittää, mutta turha sitä on vielä stressata. Vaikeavammaista en haluaisi synnyttää, koska ei hänen elämänsä olisi elämisen arvoista. En halua lapsen kärsivän. Ihan vähäisen kehitysvamman vuoksi en kuitenkaan keskeyttäisi. On se iso asia ja vaikea päätös siksikin, ettei varmuutta vammaisuuden vaikeudesta ole.

Yrttiteestä ja vihreästä teestä joku jotkut kyseli. Yrttiteetä ei saa käyttää. Itse jouduin jättämään iltateen siksi pois, koska kofeiinipitoinen valvottaa yöllä vessareissun jälkeen ja Rooibos on yrttijuoma. Vihreää teetä ei suositella juomaan paljon. Itse olen pysytellyt yhdessä mukillisessa (2-3dl) per päivä ja juonut lisäksi mustaa tai valkoista teetä.

Flunssaan avuksi olen käytänyt sarvikuonoa ja apteeksisahan on myös höyryhengitykseen apuvälineitä myytävänä. Sellaisen meinaan hankkia seuraavalle flunssalle, sillä en tykkää hauduttaa höyryssä koko naamaa. Vicks vaporub -voide rintaan ja selkään hierottuna auttaa. Carmolis-tipat ovat olleet suosikkini yskään, mutta se on yrttivalmiste. Nyt on siis tyytyminen hunajan rauhoittavaan ja limaa irroittavaan voimaan. Suomalaista hunajaa onkin hyvin tarjolla, mutta mieluusti löytäisin vielä sen kotimaisen luomuversion. Kurkkupastilleja käytän myös ja Strepsils-tabletteja. (Jälkimmäisissä saattaa olla rajoituksia osassa makuja raskaana olevia koskien, koska on eri ikärajojakin.)

Keskenmenon pelko on ollut minulla vahvana nyt muutaman päivän, sillä juilintojen osalta on ollut hiljaista. Nyt tuntuu enemmän ja hiljaisuuden jälkeen se tietysti vain lisää pelkoa. Sanoinkin jo miehelle, että haluan kotidopplerin heti, kun sydänäänet on kuultavissa masun päältä. Etova olo on viime päivinä saapunut jo iltapäivän lopulla tai viimeistään iltapäivästä ja nukkuessani tarvitsen tyynyn polvien väliin. Ehkä siitä voisin ajatella, että jotain tuolla edelleen tapahtuu ja kaikki voisi olla kunnossa.

Oireita: Etova olo iltapuolessa, herään yöllä pissalle, mielialat vaihtelee, rinnat arat, hajut ottaa ärsyttävästi nenään, finnejä, alan nukahdella sohvalle jo klo 21 aikaan tai jo ennen (nukkumaan menen yleensä klo 22-23) ja satunnaiset mieliteot. Alkuun pissatti tiheästi. Nyt olen ehkä oppinut juomaan tasaisemmin ja yleisturvotuskin on laskenut. (Turvotus pissattaa mulla menkkojen edellä ja aikaankin.) Iltaisin turvottaa riippumatta siitä mitä olen syönyt ja kuinka paljon olen juonut. Hiilihapollisia juomia vältän silti, sillä ne tekee herkästi tukalan olon.

Turvotukseen ja ilmavaivoihin auttaa kevyt liikunta.

Mielitekoja on salmiakki ja lakritsi, joita saisi syödä harvoin ja pieninä määrinä. Lisäksi tekee mieli punaviiniä, jota en tietenkään juo. Alkoholitonta olisi saatavilla, mutta harkitsen sitä sitten juhlatilanteisiin, jos mieliteko pysyy ennallaan. Mitään sellaista "ihan pakko saada nyt heti" -himoa ei ainakaan vielä ole ollut. Esikoista odottaessa mies joutui hakemaan kiinalaista ja se kyllä maistuisi nytkin. Täytyy joku päivä kokkailla tai käydä lounalla. Nuo tähän mennessä ilmenneet mieliteot on ohitettavissa rypäleillä tai kohmeisilla marjoilla.

Kestoilu kiinnostaa. Itselle meinaan hankkia liivinsuojia ja ehkä pikkuhousunsuojiakin. (Jälkimmäisille olen suurkuluttaja, joten olen yrittänyt vierottautua. Kestot olisi ihoystävälliset ja hengittävät.) Vaippojen osalta tasapainoillaan varmaan kestoilun ja kertisten välimaastossa. Esikoisen aikaan en löytänyt mieleistä mallia ja maitoallegiaoireilu oli niin limakakkaista aikaa, ettei se kestojen pesukaan oikein innostanut. Välillä olin niin väsynytkin, että tein kaiken mahdolisimman helpoksi. Tavoite on kyllä kestoilla mahdollisimman paljon ihan jo ekologisistakin syistä. Villiksiä voin neuloa itse (mielellään toinen mummikin auttelee niitten teossa), kun nykyään on niin mahtavia lankojakin tarjolla. On ne vaippakuositkin ihan mahtavia. Minulle saa laittaa yksityisviestillä perehdytystä kestojen maailmaan. On sitten aikanaan helpompi valita itselle sopiva, kun on tietoa eri vaihtoehdoista. Nekin on varmasti kehittyneet vuosien varrella.

Hankintoja tälle tulokkaalle ei olla tehty. Neuvolasta sain sellaisen Vauvan odotus Äidille/Isälle -kirjan ja sitä alan pian täytellä omilla merkinnöillä. Jonkun kivan vaatteen voisin käydä osatamassa sitten np-ultran jälkeen. Doppleria olen nyt katsellut käytettynä, mutta ihan vielä en ole ostamassa. Täytyy myös olla varovainen mistä ostan, ettei salaisuus paljastu.

Taikauskoinen olen sikäli, että näen välillä enneunia ja vaistoan asioita. Vai onko se taikauskoa? Minusta se on herkkyyttä asioiden tuntemiseen. Mihinkään "ei saa ostaa vauvalle ennen syntymää, tuo huonoa onnea" -juttuun en usko sen enempää kuin 13. päivän olevan epäonnen päivä. Minulle on myös ennustettu kolme lasta sukupuolineen. Ensimmäinen piti paikkaansa. Välillä "koputan puuta" tai "piirrän rastin seinään". Se tapa tarttui joltakin muutamia vuosia sitten, mutta en enää muista edes keneltä.

Sokerirasitus tehdään täällä ainakin kaikille ylipainoisille, joihin lukeudun. Esikosita odottaessa ei häikkää ollut ja pissakin oli aina puhdas. Olen silti hyvilläni tuosta mahdollisuudesta ja erityisesti siitä, että pääsen odotuksen aikana peräti kahdesti. Huono olohan siitä litkusta tulee, mutta kyllä sen verran kestää. Olen käynyt rasituksessa kerran omasta pyynnöstäni, kun paastoarvo ei kerro kaikkea. Minusta on hyvä, että seurataan. Silloin voi ajoissa puuttua.

Meillä pääsee myös kuntoneuvolaan ja ravitsemusterapeutille. Jälkimmäiselle tehdään kahden viikon ruokapäiväkirja, joka koskee odottavaa äitiä. Miehen tottumuksista kysyttiin vain neuvolassa päihteiden osalta. Kyselykaavakkeita en ole joutunut täyttämään. Innolla odotan kyllä noita keskusteluitakin, vaikka jotain sanomista luultavasti tulee. Minä kun teen omalla tavallani ja kehoni ehdoilla. Kilpirauhasen vajaatomintani kun on sitä laatua, että en puhku energiaa. Hyvinvoinnistani kyllä välitän, mutta en virallisterveellisten suositusten mukaan. Olen löytänyt itselleni paremmin sopivan ruokavalion, jolla myös paino pysyy paremmin hallinnassa.

Kirpputoreilla tykkään käydä ja myös netissä (fb-kirppiksillä) kauppaa tehdä. Ostan aika paljon, myynkin jonkun verran. Esikoisella on aina ollut suurin osa kirpparilta hankittuja vaatteita ja osa leluistakin. Hyväkuntoista saa edullisesti eikä harmita, jos rikkoontuu. Itelläni on myös paljon käytettynä ostettua vaatetta, käsilaukkuja ja kodintavaroita. Alusvaatteet, uima-asut, sukat ja kengät ostan uutena.

 

Moikka moi ja onnittelut raskautumisesta jokaiselle tasapuolisesti!

Jokohan sitä uskaltautuisi liittyä joukkoon. Meillä olis la 3.5.2014 3.lapsi/ sks.
Olen jo kahdesti ultrassa käynyt, mulla taustalla 1 keskeytynyt keskenmeno kaavintoineen kaikkineen ja viime toukokuussa oli kohdunulkoinen raskaus, jonka takia olen päässyt kunnallisella jo kahteen ultraan ja kolmaskin on vajaan 2vko päästä. Eka ultra oli 4+6 koska halusin varmistaa raskauden sijainnin ennen ulkomaan reissua. Ja tuo toinen oli viime pe, jossa näkyi KAKSI niitä sikiö(?)pusseja! Samankokoiset oli ja viikkoja vastaavat, toisen sisällä ainoastaan näkyi elävä alkio sykkeineen :heart: toisesta ei kuulemma voi sanoa vielä mitään, siksi 2vko päästä uudelleen katotaan tilanne. Mulla on tullut veristä,ruskeaa vuotoa kyllä viime viikkoina, ei paljoa, eikä kipuja, et oliskohan se toinen vuotamassa pois? vai näkisinkö seuraavalla kerralla 2 sykettä? :heart::heart: Sen verran huonoja kokemuksia edellisiltä kerroilta, että kyllä se keskenmenon pelko on koko ajan siitä syystä en ole edes uskaltanut ajatella mitään hankintoja/nimiä/sukupuolta yms vielä! Jos nt-ultrassa vielä kaikki hyvin, sit varmaan uskaltaa jo ajatella vähän pidemmälle.

Olen melkein päivittäin käynyt lukemassa sekä tätä toukokuisten, että tuota huhtikuisten pinoa, mulla kummatkin lapset syntyneet suuren kokonsa vuoksi sektiolla ja varmasti tälläkin kertaa on niin. Joten todennäköisesti sektio ajoittuu huhtikuun lopulle, jos sinne asti päästään... Oon käynyt kummankin odotusaikana sokerirasituksessa, niissä kuitenkaan ei ole mitään ongelmaa ollut, ja olin toisen raskauden alussakin ihan normaali painoinen, silti sain aikaseksi yli 5kg jössikän

Mulla ei ole oikeastaan mitään oireita ollut kahdessa aiemmassa, onnistuneessakaan, raskaudessa, joten en suuria odota nytkään. Väsyttää ja v*tuttaa, v*tuttaa ja väsyttää! :kieh: vähän alamahalla menkkamaista jomotusta toisinaan, ja tossa viikko sitten oli muutamana iltapäivänä heikko/huono olo. Iltaisin paleltaa, oon kunnolla toppauksissa kun nukkumaan menen ja just kun oon nukahtanu, herään kun järkyttävän kuuma!

Neuvolaan uskalsin perjantain ultran jälkeen soittaa, sieltä kuulemma maanantaina th soittaa ja jututtaa ja antaa ekan ajan. Siitä onkin aikaa kun oon viimeksi äitiysneuvolassa käynyt, kuinkahan paljon on käytännöt viime vuosina muuttuneet? Mulla esikoinen on eskarissa ja toinenkin ehtii täyttää ennen kevättä 5v.

Jokohan riittäis näinniinkun esittelyromaaniksi? Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Nuve 7+1

 

Onpas kiva, kun olette kirjoitelleet pitkät pätkät.

Meillä on kestoiltu molempien lasten kanssa ja luonnollisesti myös tämän kolmannen kanssa, jos syliin asti saadaan. Muistelen, että alku tuntui esikoisen kanssa jotenkin hankalalta, mutta äkkiä löytyi suosikkivaipat ja sen jälkeen kestoilu ei ole sen vaikeampaa kuin kertisten käyttökään. Öisin ja reissussa meillä käytetään kertiksiä. Samoin kuin joku muukin, mäkin oon huomannut, että kertikset ärsyttää vauvan peppua useamman päivän käytettynä (iho ei ole tottunut kemikaaleihin kun kestoillaan).

Voisin sen verran kommentoida tuohon tärinään / liikuntaan ja keskenmenon pelkoon, että mulla oma kokemus km:sta poisti tuon pelon. Normaalia alkuraskautta ei kyllä liikunnalla saa kesken vaikka miten jumppais ja pomppis. Mulla siis kehitys loppui masussa rv6 aika tarkalleen. Kaksi viikkoa myöhemmin eli rv8 aloitettiin lääkkeellien tyhjennys. Olin saanut tyhjennyslääkkeet jo kaksi kertaa eikä pientä vuotoa lukuunottamatta tapahtunut mitään. Kävin pitkillä juoksulenkeillä ja hypin hyppynarua tms sen toivossa, että vuoto alkaisi kunnolla, mutta ei mitään. Vasta neljäs lääkesatsi tehosi. Eli uskon kyllä vakaasti, että jos km alkaa vaikka lenkin aikana, niin se olisi tullut joka tapauksessa muutenkin. Eli liikuntaa omaa kroppaa ja vointia kuunnellen.

Mulla on eka neuvola jo viikon päästä. Kauhee probleema, että mitä sanon tuolle esikoiselle siitä kun joudun ottamaan lapset mukaan, mutta ei haluta vielä esikoiselle kertoa raskaudesta kun huutelee sitten koko pihalle uutisen. Taidan sanoa, etä äidillä on terveystarkastus (sehän on ihan tottakin!). Onneksi neuvolassa on niin hyvät lelut, ettei esikoille jää aikaa kuunnella aikuisten juttuja.

Hankintoja ei vielä olla uudelle tulokkaalle tehty. Eikä oikeastaan paljon mitään tarvitakaan kun kaikki on tallessa isommilta. Äitiyspakkauskin jätetään ottamatta tällä kertaa. Ainoa, mitä olen vähän miettinyt on tuplarattaat, koska kuopuksen ja uuden vauvan ikäeroksi tulisi vain 1v 7kk, mutta koska tykkään paljon kantaa kantorepussa ja liinassa, niin uskon, että pärjätään ilmankin.

Jaahas, pikkuinen heräsi päikkäreiltä. Eli mentävä on. Hyviä vointeja kaikille!

Lumi & Sintti 6+5 tms.

 

Olen ollut yllättävän rauhallinen tästä raskausuutisesta. Tuntuu että mies pelkää enemmän keskenmenoa sun muuta kun minä. Kieltämättä malttamattomana odotan ensimmäistä neuvolaa mikä on 2.10. ja ensimmäistä ultraa 24.10.

Mikä tilanne kaikilla on, oletteko töissä tai koulussa? Koska ajattelitte kertoa työnatajalle ja työkavereille? Olen tuota asiaa pohtinut kovasti ja melkein stressin puolelle asti. Meillä on tulossa kehityskeskustelut, missä voisin asiasta kertoa, mutta jos aion kysyä palkankorotusta niin kehtaako siinä samalla kertoa raskausuutisesta?

Läheisimmälle työkaverilleni kerroin, vaikka aluksi emmin koska hän on aika kova juorumanaan enkä halua uutisen vielä leviävän. Tuli sitten kerrottua kun hän oli kaasonikin ja oli iloinen uutisesta ja toistaiseksi osannut pitää suunsa kiinni asiasta.

Voipi olla että vanhemmille tulee kerrottua paikkoin, koska hoikassa vartalossani raskaus alkaa näkymään varmasti aika pian. Alkaako muilla jo näkyä masu? Olen nyt viikolla 6+4 ja jouduin jo ottamaan isommat housut käyttöön kun turvottaa aika lujaa ja on ihottavaa olla kiristävillä housuilla. Onneks on varastossa 10 kiloa sitte ostettuja vaatteita millä varmaan mennään melko pitkälle.

Syssy 6+4

 

Täällähän on niin paljon asiaa ettei puoliakaan muista
Oireista:Mulla ei oo kun alavatsan vihlontaa varsinkin liikkuessa..Lenkillä käynti oli ihan hanurista:headwall: ja rinnat on arat ja välillä tuntuu että tulis mukamas maitoa :O
hankintoja ei tehdä varmaan paitsi ehkä uusi kaukalo autoon kun kissa kusas entiseen enkä tiedä lähteekö haju..
Kertominen: Äiti,isä ja sisko tietää sekä paras kaveri ja yllättäen myös mies Mulla raskaus tuskin näkyy vielä pitkään aikaan vaikka oon 160/40 mut tilava sisälantio ja taaksepäin kallistunut kohtu..kait..
Neuvolaa en oo vielä varannut mutta kai se olis hyvä varata ens viikolla..
Sukupuolesta tekisi mieli kysyä mutta molemmat löytyy niin ei oikein väliä..Voisi vaikka yllätyksenä ottaa ekasta ei kysytty ja tokasta ei pitänyt mutta en osannut pitää suutani kiinni xD
Avantasia 5+4 (ja varmasti muuttuu johonkin suuntaan)

 

Täällä yksi lisää!
Onni la on 12.5. Ja NKL ehkä klinikka.
Viikon päästä eka ultra!!

 

La 20.5/Lilli_/1.lapsi/SAS
Eli täällä taas yksi aivan alkuvaiheessa oleva odottaja ilmoittautuu

Lyhyesti meidän tarina: Itse olen 19 ja avomieheni 20, lapsi ei ollut suunniteltu, mutta erittäin tervetullut! Pidämme tätä raskautta todellisena lahjana, kun pillereitä kuitenkin söin säännöllisesti ja stressi viime aikoina ollut korkealla... mutta kuten sanottu, erittäin onnellisia tästä suuresta yllätyksestä <3 kunhan vaan pikkuinen on tukevasti tarrautunut ja pysyy mukana !

 

iit84: ihan rauhassa vaan ratsastat niin kauan kuin tuntuu hyvältä hevosen liike on enemmän keinuva kuin mekaaninen tärinä joten ei hätää putoamisen riski on olemassa mutta itselläni on luotettava ja rauhallinen hevonen joten en ota stressiä siitä

 

Hankintoja me ei olla vielä tehty, sillä esikoisen jäljiltä on vieläkin tavaroita. Jos vain sattuis tää uusi tulokas olemaan samaa sukupuolta niin ei tartte ostella uusia vaatteitakaan kovin paljoa

Sukupuolesta oli puhetta... Esikoinen ei näyttänyt missään ultrassa omaa sukupuoltaan mutta kaikki veikkasi poikaa! Ja poikahan sieltä sitten tuli Toki halutaan tässä raskaudessa tietää jos vain pikkuinen on erilainen kuin isoveljensä ja suvaitsee näyttää olemustaan <3

Me ei olla kestoiltu. Meillä ei tila riitä kuivattamiseen. Serkku on tehnyt sitä kaikkien lastensa kanssa enkä ole sitä vastaan! Meille se ei vain sovi mutta siitä vaan kestoilemaan jos siltä tuntuu!

Olisiko teillä jotain liikuntavinkkejä? Mä en ole oikein koskaan pitänyt liikunnasta! Pitää varmaan alkaa edes kävellä...

Onko teillä jalka kipeä? Mulla on ihan jotenkin kummallinen jalkakipu tuolta nivusesta :/ Se on vain toisessa jalassa ja sattuu jos jalkaa liikuttaa...