Toukokuun toukat 2013 *toukokuussa* MEIDÄN KUU!

Tervehdys :wave:

Hirmuisesti onnea kaikille pienistä nyyteistä =)

Meillä ollaan nyt viikon ikäisiä ja kaikki mennyt oikeinkin kivasti. Esikoinen hienosti kiintynyt pienokaiseen, että oikein meinaan pakahtua rakkauteen :heart:

Meidän synnytystarinassa ei kauheasti ole kerrottavaa, se kun oli niin nopeasti ohi, mutta jos tuosta nyt jotain saisi irti.

Sunnuntai-maanantai yönä heräsin 3.14 vessaan ja huomasin pientä menkka poltetta. Uni ei kuitenkaan tullut vaan jäin sänkyyn lukemaan kännykällä kaksplussaa ja oottelin voimistuisiko tuntemukset. Sitten tyhjeni suoli, ja supistuksia alkoi tulemaan samantien 5min välein. Olivat sen verran napakoita, ettei tarttenut kuin reilu puolisen tuntia seurata tilannetta kun soitin ystävän meille vahtimaan esikoista ja sitten soitin synnärille, että olen tulossa.
Tällöin kello oli n. 4.15 ja menin herättämään isäntää, että alkaisi pukemaan, mutta ei mitään kiirettä koska vahtikaan ei vielä tullut. Tästä kaikki eteni nopeaan, supistukset alkoi tulla 3min välein ja tuona aikana ei voinut seisoa ollenkaan vaan maata selällään. Meitä oli varoitettu nopeasta lähdöstä ja isäntä päätti soittaa meille ambulanssin vastaan, matkaa oli kuitenkin 25km.
Ambulanssi soitettiin 4.25, jolloin lähdettiin. Autoon päästiin jotenkuten ja isäntä testasi auton turboa, aina supistuksen tullessa vauhti kiihtyi ja kerittiinkin jo yli puoli välin ennen kuin ambulanssi tuli vastaan. Nopea vaihto ja menoksi. Jossain kohtaa tuli lääkäriauto perään sekä toinen ambulanssi jossa oli kätilö, tyttö meinasi kirjaimellisesti syntyä tien päälle.
n. 4.45 kalvot puhkesi ambulanssissa ja tästä kuskilla alkoi kaasujalka vasta painaa =)
synnärin ovista päästiin sisään ja kerroin, että nyt tulee ja samassa kätilö piteli tytön päätä. 2 ponnistusta.
4.55 Syntyi ihanan pieni tyttäremme vauhdin saattelemana.

Synnytyksen kestoksi laitettiin 1h 40min, eli siitä kun heräsin niin syntymään.

Ihan näin luomua ja nopeata synnytystä en olisi uskonut, vaikka siihen oli yrittänyt varautua.

Synnytys oli siinä mielessä jännä, että ei tullut mitään sotavammoja, pystyin heti kävelemään, ja muutenkin olo oli vallan mainio. Vartalo oli kuin olisi 100kilometriä roikkunut autonperässä, mutta sekin meni muutamassa tunnissa ohi =9


ReVe & Aino 1 vko
 
Onnea paljon vauvan saaneille!

Nuo synnytystarinat on mahtavia, mä herkistyn jokaisesta! Tippa linssissä täällä taas...

Mä oon tuskaillut täällä tänään neuvolan palvelun kanssa. Ostin yksityisestä laboratoriosta streptokokkitestin ja tulos oli positiivinen. Oon nyt koko päivän yrittänyt soittaa neuvolaan siitä, mutta tämä henkilö, jolle siitä pitäisi puhua, tuntuu olevan tavoittamaton. Oon soittanut noin 20 kertaa ja paras tulos on ollut, että välillä on tuutannut varattua. Olisi edes vastaaja, johon jättää soittopyyntö! Huomenna uusi yritys.. Niin ja mainittakoon, että tämä siis ulkomailla, ei Suomessa.

Synnytyksestä ei mitään merkkiä. Kävin tänään 8 km:n lenkillä ja tuloksena ehkä muutama hassu, kivuton supistus. Nyt olen kyllä ollut niin alla päin, että parempi onkin, että ehdin tässä keräillä itseäni ennen kuin aika koittaa.

Inkeri84 rv 38+6
 
Paljon Onnea pikku käärönsä saaneille!:flower:

Oispa kiva kokea tuommoinen hieman nopeampi avautumisvaihe, itselläni kun se kesti ja kesti... Mut hankalaa tietty jos haluaisi jotain kivunlievitystä eikä sitä ehdittäisikään antamaaan.: /

Joo, kaitpa ne raskausarvet pitää vaan oppia hyväksymään, niin kuin muutkin "rupsahdukset".: / On tää äitiys kuitenkin sen arvoista.=)

Minua on alkanut mietityttämään esikoisen suhtautuminen vauvaan. Ostin nimittäin kirjan, Kun kolmesta tulee neljä, ja siinä kerrotaan aika suoraan mitä ehkä tuleman pitää. Parin vuoden ikäero ei vissiin ole helpoimmasta päästä. Voihan olla että ongelmia ei tule, mutta pelottaa et jos sitä on sitten niin uupunut ettei jaksa antaa esikoiselle tarpeeksi huomiota ja sit se vaan kiukuttelee ja kiusaa vauvaa.:( Mutta sittenhän sen näkee, kuinka arki lähtee sujumaan. Kirjassa on kyllä hyviä vinkkejäkin vaikeisiin tilanteisiin, ne kun vain muistaisi sitten myöhemminkin.;)

(.) Voinnissa ei mitään ihmeitä, sitä samaa. Aurinkoinen ja lämmin sää kyllä piristää mieltä.

Ainiin! POKSUPÄIVÄ 38+0!

Pähkinäsuklaa
 
Onnea kaikille vauvansa jo saaneille! Kiitos synnytystarinoista, onpa dramaattisiakin käänteitä ollut. Mun piti eilen tulla toivottamaan hyvää äitienpäivää, mutta iltapäivällä iski tiehyttukos ja aivan hirveä kuumehorkka. Onneksi poikanen imi tehokkaasti ja illalla olin jo parantunut.

Kaksi viikkoa synnytyksestä, ja tuntuu kuin siitä olisi ihmisikä. Raskausaika tuntuu niin kaukaiselta, kaikki vaivat jäivät synnytyssaliin, samoin maha ja kilot. (Keskivartalossa tuntuu kyllä edelleen siltä kuin kaikki lihakset olisivat sulaneet pois, mut kai ne joskus palaa. Ja epparikin oli kipeä vain ekan viikon.) Itkeä pillitin hormonipäissäni katkeria kyyneliä, kun pakkasin pois äitiysvaatteet. Viikonloppuna kaupassa katselin kateellisena raskaana olevia naisia. Olisin ehkä liitoskivuista huolimatta halunnut olla raskaana vielä pari viikkoa, kun niin olin asennoitunut (poika syntyi 39+0). Mutta näin tämän kuuluikin mennä, kaikki on just hyvin.

Elämä on aika leppoisaa, poika nukkuu tunnin-neljän tunnin jaksoissa ja syö aivan hulluna. Posket ovat jo kovin pulleat ja rimppakintut saaneet lihaa päällensä, poika näyttääkin ihan erinäköiseltä jo. Oon niin onnellinen, että imetys on alkanut niin hienosti ja helposti, sitä jännitin paljon etukäteen. Mies on kaksi viikkoa kokkaillu mulle kaiken maailman gourmet-ruokia, ja ollaan vaan onnellisina tuijoteltu nukkuvaa vauvaa. Miten me ollaankin voitu saada aikaiseksi jotain noin kaunista, ei voi ymmärtää.

Voikaahan hyvin, kaikki synnytystä odottavat! Ja ihanaa vauvaelämää jo synnyttäneet!
 
  • Tykkää
Reactions: Rapunen
Hehheh... Huvittaa tuo ReVen synnytyskertomus, kun aloin kuvittelemaan miten joku synnyttää vauvan pikaisesti ja sit vaan lähtee kävelemään.:D Millaista raahustamista se sitten on ollut, jos vartalo on roikkunut 100 km auton perässä.:D

No mut tosissaan mahtavaa, kun pystyy jo huumorilla muistelemaan moista kokemusta. Nostan hattua!:flower:

Lisää näitä synnytyskertomuksia! :popcorn:

Pähkinäsuklaa
 
Paljon onnea -Tipe- ja perhe pienestä pojasta :heart:

Onnea Kaana ja perhe tyttövauvasta :heart:
Kiva, että vauva lähtikin tulemaan itse, eikä tarvinnut käynnistää :)

Kiitos ReVe synnytyskertomuksesta!
Noi nopeat synnytykset on kyllä hurjaa luettavaa, aina miettii, että jos osuisikin omalle kohdalle. Kun muut on ollut niin hitaita, niin varmaan syntyisi autoon tuolla vauhdilla meidän vauva. Tai kotiin...

-Lily-lle tsemppiä sektion odotteluun :hug:

Raskausarvista, ei ne muakaan haittaa, vaikkakin herättävät huomiota ja saan kyselyjä olenko ollut jossain onnettomuudessa. Kun ovat niin hassusti sijoittuneet. Mutta en piilottele niitä kesällä, kehtaan mennä bikineissä rannalle, vaikka alavatsa "roikkuukin" toiselta laidalta noitten arpien kohdalta.

Meillä ei aikanaan lähtenyt ihan kivuttomasti elo sujumaan mustasukkaisen esikon ja uuden vauvan kanssa. Kun vauva nukkui maksimissaan puoli tuntia kerrallaan päivällä ja parkui masuvaivoja, ei aikaa jäänyt tarpeeksi esikolle. Osasi heittäytyä ihan mahdottomaksi kiusanhengeksi, en saanut syöttää vauvaa rauhassa, ja tuli herättämään vauvan just kun olin saanut hänet nukahtamaan. Ja kaikenlaista muuta. Mutta kyllä se siitä sitten ajan kanssa, kun vauvan masuvaivat asettui, ja päiväunet alkoi pidentyä. Ja kunhan meni ohi esikon äidin torjunta -vaihe. Alkuun ei halunnut tehdä mun kanssa mitään, sitten kun mulla olisi aikaa ollut...

Kiva lukea affenin vauvakuulumisia :heart:

Cherrie_ 37+4
 
Onnea kaikille vauvautuneille, kiva lukea synnytystarinoita! Sujuisipa itselläkin noin nopeasti kaikki Reven tyyliin :)

Minuakin jännittää meidän kahden vuoden ikäero ja esikoisen alkava uhma kunhan vauva tulee. Mies jää onneksi alkuun isyysloma + kesälomayhdistelmälle, siitä tulee 8 viikkoa, joten on pojalla touhuttavaa isän kanssa.

Raskausarpia ei tullut esikoisesta yhtä ainutta, nytkin maha pysynyt täysin siistinä mutta pakaroiden yläosaan on ilmaantunut pari pientä punakkaa arpea :mad:

Poksupäiväkin tänään 39+0!!
 
Oikein paljon onnea A83 ja -tipe-pojista ja Kaanalle tytöstä :flower:

Kiva myös lukea ReVen synnytyksestä. Ja kuten Cherrie, luulen kanssa että jos täällä tapahtuisi noin nopea synnytys, lapsi kyllä saattaisi syntyä kotona :).

Kiva kuulla että Affenella on arki lähtenyt hyvin sujumaan.

Meillä meni aikanaan kakkosen tulo vallan hyvin, esikko hyvin sopeutuvainen ja kun ikäeroa ei ole kun vajaa 1v 5kk niin ei hän ehkä ihan tajunnut mitä tuleman pitää. Nyt tuntuu että varsinkin esikko kokee tämän vauvan tulon aivan hirveänä uhkana, toivon kuitenkin että tuosta rauhoittuu kunhan "uusi" elämä sitten alkaa. Ja noilla isommilla on nyt ikää 5v ja kohta 4v. Tämä viimeinen on tällainen iltatähti :).

Raskausarpia tuli ensimmäisestä pääasiassa tisseihin ja napakorun kohdalta lähti sellainen tähti ylöspäin, toisesta tuli sitten alamahalle ja pakaroiden päälle, tästä ei vielä ole uusia tullut, toivottavasti ei enään tulekaan.

Eilen kävin neuvolassa, alapaine oli noussut ja se täytyy mennä perjantaina tarkistuttamaan, vauvan sydänäänet olivat selältään kuunneltuna hirveän matalat, kyljellään sitten normaalit. Paino oli pudonnut melkein kilon (jee!) ja sitten vauva on kuulemma kasvanut, kun aiemmin mietti että tuntuu kovin hentoiselta, vähän jo jännittää minkäkokoinen tyyppi sieltä sitten tulee vaikka olikin sitä mieltä ettei se yli 4kg kasvaisi. Lapsi on myös ilmeisesti hieman alempana, ei kuitenkaan kiinnittynyt, kun sf-mitta oli sama kun viimeksi.

Armin 39+4
 
Paljon onnea kaikille tähän mennessä nyytin syliinsä saaneille ja tietty vielä kärvisteleville loppumetreille :)

Oijjoi, joka päivä teidän kuulumisia lueskellut, kirjautuminen on jotenkin niin älyttömän suuri vaiva, ettei ole millään jaksanut =D

Täällä tänään LA :) Edellinen vuorokausi meni erilaisten tuskien kourissa, en osaa edes oikein eritellä kuinka monia eriasteisia kipuja ja tuntemuksia missäkin oli. Viime yönä tulokas piinasi mua yli 4 tunnin ajan yhteen putkeen! Tuntui kuin veistä olisi väännetty alapäässä ja johonkin hermoon selän puolella takoi, inhottavaa!!! Ei rauhoittunut edes kipeisiin supistuksiin.

Heräsin miehen kanssa sitten aamulla (aamuyöllä) kun töihin oli lähdössä ja multa on tainnut limatulppa irrota ensimmäistä kertaa. Veristä, limaista vuotoa ollut. Muuten kivuton ja reipas aamu ollut, nyt odotan vaan niitä supistuksia alkavaksi. Molemmat pojat syntyneet 40+1, joten huomiselle tähtään :)
 
Heippa. Chrissy72:lla taitaa olla pian vauva kainalossa:heart:

Tänään oli viimeinen neuvolalääkäri,tässäpä kuulumiset

rv 37+6
- painonmuutos + 500g/vko
-verenpaine 111/77
-pissa puhdas
- turvotus +/-
-hb 124
- streptokokkinäyte positiivinen
- verikokeiden tulokset kunnossa

Vauvan tämän hetkinen painoarvio 3,4kg(en tiedä uskonko),kohdunkaula täysmittainen ja kohdunsuu sormelle auki,eli ei varmaan hetkeen olla syntymässä: /Pää kuulemma tuntuu tosi alhaalla:)Kuulemma jos laskettuun aikaan menee niin vauvan paino olisi n. 3,9kg.
Seuraava neuvola aika varattiin ensi viikon keskiviikolle,silloin rv 39+0.Tämä vauvahan oli erittäin suuri rv 28,joten ihmettelin lääkärille miten tuo paino ei nyt olisi suurempi,sanoi vaan,että kasvu voi olla vaihtelevaa....

petronella ja toukotoukka 37+6:heart:
 
Viimeksi muokattu:
Onnittelut vauvan saaneille! :flower:

ReVellä hurja synnytyskokemus! Vaikka kyllä mäkin mielelläni ottaisin hiukan lyhyemmän synnytyksen kuin viimeksi (17 h). Ja lyhyt ponnistusvaihe olis kiva. :D

Ahistaako ketään muuta osastolle meno synnytyksen jälkeen? Lähinnä siis jos ei pääse perhehuoneeseen? Mua ahistaa, en tykkää yökyläilystä edes tuttujen luona, saati sitten tuntemattomien kanssa sairaalassa samassa huoneessa... Täytyy vaan toivoa, että kaikki menis niin hyvin, ettei tarvitsisi olla kauaa. Ja ettei olisi ruuhkaa. Voin kuvitella, jos on neljä synnyttäjää + neljä vauvaa samassa huoneessa, ei hyvä...
 
Usvaa juu, mua kyllä ahdistaa! PHKS:ssa ei edes perhehuoneita synnytyksen jälkeen ole käytössä (ankeeta), mutta ei se meille muutenkaan olisi vaihtoehto kun pitää passittaa mies kotiin mun vanhempien lasten vahtijaks :)

Täällä vielä mielellään pitäisivät sairaalassa sen 2 vrk, arvaa vaan olenko niin kauan? Kahden edellisen synnytyksen jälkeen olen lähtenyt seuraavana päivänä, viimeksi riuduin synnytyksen jälkeen n. 17 h, eli alle vrk:n iässä kotiuduttiin. Mutta se ei käynyt helpolla :)

Minäkin olen huono edes yökyläilemään, edes omalla äidillä en tykkää yöpyä. Saati sitten sairaalassa. Imetyskin käynnistyy aina vasta kotona kun saa rauhallisen ja yksityisen ympäristön :)
 
Tänään poksupäivä, rv 38! :) Eilen käyty neuvolassa:

painoa nyt 10kg tullut yhteensä
RR 102/64
Hb 119 eli noussut onneksi, 4.4 oli 112
Sf 35, noussut vielä sentillä viime viikosta, ei tahdo pikkuinen millään kiinnittyä.

Yöt alkaa olemaan melkoista tuskaa, vessassa saa käydä usein ja nukahtaessa vaivana on levottomat jalat. Joutuu joka ilta rasvaamaan kylmägeelillä, jotta saa nukuttua. Vitsi mä en kestä jos vielä joutuu kuukauden odottamaan. :D Mun puolesta vauva voi alkaa jo tulemaan, täytyypä yrittää laittaa häätötalkoot käyntiin. Eli joutuu miestä vaivaamaan. ;) Josko myös siivoilisi ja lenkittäisi koiria kunnolla. Illaksi vielä jotain extratulista ruokaa, niin josko se siitä. Mulla on menkkamaisia jomotuksia ollut, mutta ei ne ole mihinkään edenneet. Tänään käyn hakemassa TENS-laitteen, jonka vuokrasin. Toivotaan, että siitä on apua.

Imetysliiveistä kysymys. Ootteko hankkineet minkä kokoiset? Mä en oo vielä hankkinut mitään. Ei oo mitään hajua, että minkä kokoiset ne pitäisi olla. Mulla ei oo tän raskauden aikana rinnat kasvaneet juuri ollenkaan, samoilla liiveillä mennään kuin alussa. Mitenhän ne sitten kasvaa maidon noustessa? En vitti kauheesti mitään etukäteen hankkia, kun ei sitä kokoa tiedä. Mulla on muutenkin melko isot rinnat, niin mitähän ne mahtaa sit olla. :D Oon netistä katsellut ja eipä näköjään lindexiltä tai hm kokoja löydy.
 
Pikainen päivitys.
Tännekin syntyi pieni poikavauva 9.5 rv38+3, 3335g ja 50cm, pipo 35cm.
Jotain vaal.punertavaa alkoi tihkua ke aamuyöllä pieniä määriä ja ke päivällä kävin tarkistuttamassa onko se lapsivettä ja olihan se, to aamulla oli tarkoitus sen vuoksi käynnistää mutta päivän sisätutkimus laittoi asioihin vauhtia ja yöllä alkoi jo supistella siihen malliin että yhden aikoihin mentiin sairaalaan jossa jo 5cm auki, sitten vähän ilokaasua naamariin joka helpotti hetkeksi mutta sit kivut yltyi joten epiduraali laitettiin joka auttoi heti, tässä vaiheessa kyllä tärisin jostain syystä niin paljon että ihmettelin miten osui ekalla kerralla oikeeseen paikkaan. Jouduttiin katetroimaan kun ei enää saanut itse virtsattua ja sitten alkoi vähitellen tuntumaan painetta kun vauva laskeutui vähitellen alemmas, sisätutkimus tehtiin taas jossa auki jo 8cm ja puolen tunnin päästä tästä jo 9cm ja pieni reuna. Sen jälkeen alkoikin jo ponnistuttaa, ponnistusvaihe oli kamala, teki todella kipeää ja puolisen tuntia kesti, lopussa lapsen syke alkoi laskea joten oli pakko ponnistaa täysillä vaikka kuinka sattui, pienet repeämät tuli ja peräpukamat tuli myös tässä vaiheessa kaveriksi. 9 pisteen lapsi syntyi klo 5.22 käsi poskella, pää kuulemma erittäin pyöreä koska ollut sen verran ylhäällä ihan synnytyksen loppumetreille asti.
Äitienpäivänä kotiuduttiin ja nyt opetellaan arkea kotona. :)
 
Kivaa lukea synnytyskertomuksia ja omakin takana jo:)!

Mustasukkaisuudesta:

Meillä ei vielä ainakaan ole esiintynyt mustasukkaisuutta. Vanhemmat lapset ovat 3 v ja 4,5v. Mustasukkaisuuttakin voi kait ennustaa. Eivät nuo ole toisistaankaan kuin ani harvoin mustasukkaisia joten en ainakaan usko että tulevat olemaan vauvastakaan sen enempää. Lapset myös saavat huomiota entiseen malliin. Vaikka välillä se huomio onkin nykyään : "SHHHH, vauva nukkuu. Tehkää jotakin rauhallisempaa...>"
:-D
Bilirubiini:
Olemme tarkkailussa kun 4vrk synnytyksestä bilirubiini 274. Jos olisi 310 niin joutuisi hoitoon.

Muuten kaikki menee ihan hienosti. Imetysotetta kuitenkin joudumme kovasti treenaamaan.

Dragonfly77 ja V 4vrk
 
Paljon Onnea vauvan saaneille! :flower:

Tänään oli neuvola ja nyt se turvotus sitten alkoi täälläkin. Kilo oli tullut viikossa painoa lisää.:O 10 kg yhteensä. Muuten kaikki oli ok. Streptokokki negatiivinen ja verenpaine matala, kuten aina.

Chrissy77: Miten maltat käydä nukkumaan tänä iltana? Minua ainakin jännittäisi hirveästi, jos olisi noin täsmälliset lapset!:D

Sairaalassa olossa häiritsee eniten se, ettei saa nukuttua kun on niin rauhatonta. Meillä päin on neljän hengen huoneet sairaalassa. Olen muutenkin tosi herkkä heräilemään joka rasahdukseen.

Mullakin on öistä vessassa ravaamista ja viiden aikaan alkaa vatsa kurnimaan niin kovaa et pakko nousta syömään, jonka jälkeen en aina saa unen päästä kiinni. Yleensä simahdan just ennen kuin esikoinen herää ja sit on ihanan tokkurainen olo koko aamupäivän, kunnes pääsee päikkäreille.

Imetysliiveistä: Niitä on kyllä hankala ostaa etukäteen. Mulla ainakin alussa, kun maito nousi niin rinnat oli ihan tajuttomat melonit. Tosi pyöreät ja pinkeät. Olen imetyskuvista jälkikäteen kauhistellut niitä, kun en itse muistanut et ne oli sellaset. Ne näyttää kuvissa ihan liian täyteen puhalletuilta ilmapalloilta, jotka räjähtää hetkenä minä hyvänsä.:D Sit ne surkastu aika nopeesti entisiin mittoihin, vaikka imetys jatkui.

Pähkinäsuklaa 38+1
 
Onpas täällä taas tullut vauvauutisia, eli

Onnittelut pojista murona, kakaravaara ja ässämix ja tytöstä Myy_76 :flower:

Imetysliivit hommasin näillä mitoilla, ne kuitenkin hieman joustaa ja en jotenkin jaksa uskoa että mitään jättitissejä saisin tälläkään kertaa joten toivon noilla pääseväni loppuun asti.

Jos pääsen Vammalaan synnyttämään ei ole mitään ongelmaa osastolla olossa, sielä kahdenhengen huoneet joihin pääsee suoraan salista, mutta jos joutuu Taysiin synnyttämään niin ahdistaa kyllä ajatus siitä ettei ehkä pääse suoraan huoneeseen. Tosi kurjaa joutua synnytyksestä käytävälle kun petipaikat ei riitä, esikoisesta kävi niin ja oli pikkuisen rankkaa koittaa yli vuorokauden valvomisen jälkeen nukkua käytävällä jossa kaiken aikaa kolisi ovet ja porukkaa tuli ja meni |O. Toivottavasti tämä vauva ymmärtää syntyä viikolla jotta sinne Vammalaan pääsisi.
 

Yhteistyössä