Toukokuun toukat 2013 *syksy*

Täällä odotellaan ensimmäistä neuvolaa, mikä on ensiviikolla ja muistutellaan mieliin raskausajan ruokavaliota yms. fiilistelyä.

Olo on ihan jees, etova/paha olo tulee ja menee, kamala nälkä koko ajan (tekee mieli kaikkea suolaista) ja on kylmä ja väsy. Närästystä on ollut nousujohteisesti ja kauhulla odotan viimeraskauden järkyttävää närästystä, jolloin oksennus nousi heti kurkkuun, jos kallisti itseään yli 45 astetta, kun yritti nukkua. Olo on jokseenkin erilainen kuin viimekerralla, joten oliskohan tälläkertaa tulossa tyttö?

Mielenkiintoisena oireena on ollut jo kolmatta viikkoa tosi löysä maha ja tukkoinen nenä/flunssa.

Nomen est omen ja sissi 5+6

 

Kertomisesta: Tänään kerroin ekoille ihmisille. Alunperin halusin ensin kertoa äidilleni, mutta tänään töissä kerroin kahdelle kaverilleni. Meillä on jo pitkään ollut suunnitelima ensi viikonlopulle ja oon miettinyt miten selvitä siitä kun kuvioihin kuuluu myös alkoholi. Oli ihan mukava jutella asiasita muiden kuin miehen kanssa varsinkin kun toisella heistä on jo lapsi. Nyt illalla soitin äidille ja hän on ihan innoissaan tulevasta ensimmäisestä lapsenlapsestaan =) Sanoi että oli viikonloppuna siivonnut kaappeja ja oli löytänyt vanhan kastemekkoni ja hän oli ottanut sen pesuun. Oli kiva jutella äidin kanssa raskausoireîsta ja äitini sanoi ettei hänen koskaan tarvinnut oksentaa, vähän vain huono-olo ja kahvi ällötti. Pitää vain toivoo että menee samaa rataa.

Ellia 5 + 6

 

Mä olen kertonut kahdelle parhaalle ystävälle, heille kun kertoisin keskenmenostakin. Lisäksi tarvitsen henkistä tukea, kun mies ei tosiaan ole innoissaan tästä raskaudesta.
Sekä kahdelle siskolle, jotka käyvät samassa harrastuksessa, en jaksanut selitellä, miksi en enää treenaa.

Mamuskan tilannetta jännitän minäkin. Kaikkea sitä ihmiskehossa voikin tapahtua.

Oireita löytyy. Iskias on alkanut vaivaamaan, ei onneksi vielä pahasti, mutta muistuttaa olemassa olostaan. Pahoinvointi kummittelee täälläkin. Jos maha on liian tyhjä, alkaa kuvottamaan. Ja kun syö liikaa, taas kuvottaa. Silloin kun syö, ei kuvota.
Ruokahaluttomuus muuttuikin mulla himoksi syödä koko ajan. Ihan sama mitä, kunhan vaan saa syödä. Pitänee kuoria porkkanoita ja muita vihanneksia napostelu valmiiksi, ettei tuo vaaka heti alkuunsa pompsahda osoittamaan hirveitä lukemia.

Ultrassa kävin minäkin eilen, syke näkyi siellä missä pitikin Mittoja ei otettu, lääkärillä oli kamala kiire ja tärkeintä oli todeta, ettei sikiö kasva väärässä paikassa.
Neuvolaan menen sitten 10.10, viikkoja kasassa silloin 8+5

Kakaravaara ja Yllätys 6+5

 

Onpa moni teistä jo kertonut iloisesta uutisesta eteenpäin. Itse ajattelin olla vain hissun kissun, kyllähän sen kerkiää myöhemminkin kertomaan. Kun on vain edelleen epävarma olotila, että olenko todella raskaana, kun on oireetonta olotilaa.

Enkä vielä ajatellut neuvolaankaan soittaa. Soitan vasta, kun olen käynyt varhaisultrassa ja tuo on edessä vasta kahden viikon päästä. Kyllähän tuonnekin kerkiää. Ekastakin tein raskaustestin vasta rv.11 paikkeilla, ultra oli rv.13 ja eka neuvola rv.14. Kun hänestäkin oli melkoisen oireetonta aikaa alkuviikot. Lähinnä oli vain alamahakipuja ja tuhruvuotoa, ei muuta.

Lämpöjäkin olen - vieläkin seuraillut - alaspäin ovat vain matkanneet. En tiedä tietääkö tuokaan mitään hyvää. Nyt on lämmöt luokkaa 36,1 - 36,2. Eilen tosin päivällä oli vielä sattumalta lukemat 36,6 astetta.

Kuukautiset kyllä myös siksikin mielessä käyvät, kun hetki sitten oli kamala nälkä ja nyt tuntuu, ettei ruoka maistukaan. Tuotakin on usein silloin, kun kk:set alkavat. Mutta saa nähdä miten käy.

Rv. 4+6

 

Hih, mulla on tänään eka neuvola Pitäis olla se 4 tuntia pissaamatta, mutta en oikein usko, että onnistuu. Saas nähä meinaako sydänääniä yrittää kuunnella. Neuvolan mielestähän mä olen about viikolla 9 ja jotain, vaikka oikeasti vasta varmaan 7 ja jotain.

Mulle ei mitään painoarvioita ole koskaan tehty, vaikka kahdesta jälkimmäisestä oma paino nousikin hurjasti. Esikoinen painoi 2920g, toinen 3460g ja kolmas 3670g.

Ai ja mä en kyllä uskalla siellä vaa'alla tänään käydä!

 

Ihanan aktiivinen ketju

Josko sitä vaikka itsekin jotain kirjoittelisi. Olen lukenut ketjua melkeimpä siitä asti kun tein positiivisen r-testin ja sen yhden ainoan testin olen vaan tehnytkin. Uskottava se on että yli kahden vuoden yrittämisen jälkeen meille tulee vauva. Olemme uusperhe, ensimmäinen yhteinen lapsi. 5 lasta on ennestään kaikki koululaisia, nuorimmainenkin ehtii täyttämään 9v ennenkuin vauva syntyy ja vanhin täyttää 18v kesällä ja muut kolme siitä väliltä tasaisesti. Viimeisestä odotusajasta on aikaa 11vuotta.

Pahaa oloa on ollut, huimausta, väsymystä, palelua ja kaikkea pientä kolotusta ja nippailua suuntaan jos toiseen. Nyt olen töissä, silloin kun näitä kolmea vanhinta olen odattanut oon ollut kotona, niin ei ole tuntunut ollenkaan niin raskaalta kuin nyt. Ehkä tää olo tästä paremmaksi muuttuu kun viikkoja on kasassa enemmän. Töissä en pysty koko ajan syömään enkä lepäämään kun väsyttää, olen päiväkodissä töissä. Oon nyt tän viikon sairaslomalla tän väsymyksen takia. Ens viikolla on loma ja katellaan miten sen jälkeen jaksaa. Eihän tää olo tila mukavaa ole, mutta ei töissäkään ole kiva olla kun nuokkuu siellä eikä jaksa osallistua täysillä juttuihin. Töissä en ole raskaudesta kertonut, kai se on kohta kerrottava. Siskolleni ja parhaalle ystävälle olen kertonut raskaudesta. Äideille kerrotaan ultran jälkeen ja lapsille sitten jossain vaiheessa. Muut saavat sitten itse huomata asian.

Neuvolaan varasin ajan se on parin viikon päästä silloin viikkoja 8+3. Alkuraskauden ultraan en mene, täällä pk-seudulla sillä on niin paljon hintaa. Odottelen sitä np-ultraa viikoilla 11-13. Haluisin mennä siihen mahdollisimman aikaisin vaikka heti viikolla 11. Täällähän voi valita synnytyssairaalan, menen tälläkin kertaa Jorviin, mulla ei ole siitä huonoa sanomista. Ja onhan se meitä lähinkin, asutaan Espoossa.

Kukkanen ja toukka 6+2

LA 19.5.2013, ikä 38, kuudes lapsi, ensimmäinen yhteinen, sairaala Jorvi

 

Moi, mä haluan kans mukaan tähän pinoon =) Laskettu aika ois nyt alustavasti 15.5. mutta mä veikkaan, että se muuttuu ultrassa. Eka neuvola 11.10, jolloin viikoja 9+1, oisin halunnu jo aiemmin. Tosin eipä se neuvolassa käynti mitään muuta Tänään siis viikkoja 7+0 ja olo on maailman onnellisin. Eilen kerrottiin tuleville isoveljelle ja -siskolle (9 ja 7vee) ja ovat mielissään asiasta. Kysymystulva oli aika hurja illan aikana... Lisäksi asiasta tietää meidän molempien vanhemmat ja mun sisarukset.

KeepGoing/ 27v/ 3./ JS/ sukupuoli kysytään sitten

 

Joku täällä muuten valitteli, että ei voi juoda pepsimaxia enää. Mulla on ollut joku lista noista makeutusaineista, mitä saa käyttää ja ne A-alkuiset oli ok ja esim sukraloosi oli kielletty. Itse olen kyllä juonut viikonloppuna pepsiä. En usko, että muutamasta lasillisesta viikossa on kovinkaan haittaa. Ainakin edellinen lapsi on ihan normaali, vaikka join silloinkin pepsiä

 

Mä ajattelin varata neuvola aikaa kans sitten vasta kun on ultrassa käyty...huomenna varaan yksityiselle varhaisultran jos vaikka ensi viikolle sais

Oireista mulla ehkä jokapäiväisenä on ajoittaiset menkka kivut ja yövalvominen...en oo yhtään yötä nukkunut kokonaan sitten plussa testin, myös yö syöminen on tullut kuvioihin...viime yönäkin neljän aikaan jääkaapilla syötävää etsiskelin. Hajut on ihan mielettömän voimakkaat eli tuntuu että nenä käy ylikierroksilla koko ajan ja yleisillä paikoilla liikkuminen on hankalaa kun kaikki hajuvedet, partavedet ja muut tökötit käy epämukavasti nenään ja vatsa kääntää itsensä ympäri heti :|

Huono-olo on vaihtelevaa ja painottuu aamupäivään...iltapäivästä alkaa sit se jatkuva nälkä ja syöminen Myös hermoromahdukset on ihan jokapäiväistä arkea...tunteet käy kyllä sellaista vuoristorataa ettei oo tosikaan ja ihan pienen pieni asia voi saada joko itkemään tai huutamaan naama punaisena...onneksi perhe tietää ettei mua kannata nyt ihan tosissaan ottaa

Mitään repäisykipuja tai muita kolotuksia ei oo ollu...vaikka kuinka aivastat tai yskit tai vaihdat kylkeä nopeasti niin ei tunnu mitään kipuja...tosin ei kai kaikilla ookkaan noita alkuvaiheen kipuja...ai niin ja aivastukset niitä tulee kans roppakaupalla päivittäin ja nenä on kesto tukossa koko ajan :|

Mutta siitäkin huolimatta oon iloinen kaikista tuntemuksista ja otan vastaan ne tietäen että todennäköisesti tarkoittaa sitä että masussa elämää on :heart: ...no se varmistuu sitten ensi tai seuraavan viikon ultrassa...sitä odotellessa :heart:

 

Tervetuloa uudet :wave:

Huoh, kohta olisi soiteltava neuvolaan ja varailtava lääkärille aikaa, tuon pahoinvoinnin vuoksi, ei tällä yökkimisellä viitsi töihin mennä, olen kyllä miettinyt että taidan lopettaa tuon työn kokonaan, kun ei siitä niin paljoa rahaa saa ja on jotenkin ollut niin hyvä olla kun ei tarvitse kello kourassa töihin juosta ja miettiä että mikä hulabaloo täällä kotona on Se on tuo kuopuskin niin pieni vielä :heart:
Olo tila on ennallaan voimakasta pahoinvointia ja ehdoton inhokki on leipä, ei pysty missään muussa muodossa syömään kuin gluteenitonta näkkäriä, halpaa...

Äsken kävin vähän ulkoilemassa ja se kyllä helpotti oloa, tosin eväät piti olla mukana turkinpippurit, vesipullo ja näkkäriä, melko kirpakka keli siellä on, hanskat ja pipo on kaivettava kaapin kätköistä esiin

Onko kukaan muu tehnyt sormustestiä? Mä kokeilin ja sormus heilui eli poikaa tuo meinaa Kunnon turhakkeita

Manta81 ja pikku-itu 8+5

 

Painoarvioista piti minunkin edelliseen viestiin kirjoittaa, mutta unohtui sitten kokonaan.
Mulle on tehty jokaisesta lapsesta painoarvio, olen itse sitä vaatinut, ja aika helpolla saanut. Tiedossa kun on, että lantion mitat on sen verran ahtaat, ettei yli 3,5kiloinen mahtuisi syntymään todennäköisti.
Pieniä nuo meidän lapset ovat olleet kuitenkin, 3520g, 2640g, 3100g ja 3330g.
kakaravaara

 

Heippa taas!

Vaikka itsekin olen erittäin tuore tapaus, toivotan omasta puolestani kaikki minua uudemmat tervetulleiksi ja oikein paljon tsemppiä ja jaksamista niille, joita tylsät asiat ovat kohdanneet!

Oireista; toisaalta välillä tuntuu, että kuvittelen kaikenlaista...(vai kuuluuko se kuvittelu enemminkin siihen vaiheeseen, kun sen testin tekemistä odotellaan..?) Mutta olen kyllä pannut merkille mm.
-vilutuksen (normaalisti olen hyvin kuumaverinen, heh)
-näläntunteen ja fiiliksen, että voisi syödä tosi isoja annoksia ruokaa ja leipää
-hyvin ajoittaisena ja äkkiä ohimenevänä lievän kuvotuksen aallon
-rintojen arkuuden aina, kun rintaliivit riisuu pois
-suurentuneet nännit (???) jotka omaan silmäät näyttävät toisinaan hillosipuleilta...
-ajoittaisen paineen tunteen alavatsalla ja omituiset, lievästi menkkamaiset nipistelyt
-alaselän jomottelut
-tihentynyt pissalla käyminen
-yöllä heräily
-lyhyempi pinna ja herkkyys itkemiseen...

Monet näistä voin selittää itselleni jollakin aivan muulla, kuin raskaudella, mutta onpahan nyt listattu.

Ajattelin varhaisultraa viikon-puolentoista päähän....ja sen jälkeen varaan ensimmäisen neuvola-ajan. Tekisi mieli soittaa jo nyt, mutten halua olla hätähousu - toisaalta, eikö joku ohje sano, että neuvolaan voi soittaa heti, kun on tehnyt positiivisen testin..??

Raskaussalaisuudesta ja isovanhemmille kertomisesta; itse koen, etten halua kuuluttaa tätä asiaa kaikille - en tiedä miksi. Nyt tuntuu siltä, että kyselkööt sitten, kun maha alkaa näkyvästi kasvaa... Toki lähimmille ystäville aion kertoa mutta vasta NT-ultran jälkeen. Yksi ystäväni tietää asiasta jo nyt. Siksi onkin ihanaa, kun on tällainen paikka, josta saa vertaistukea ja jonne voi omia ajatuksia purkaa...

Isovanhemmille (joille thank good tämä toivottavasti aikanaan syntyvä lapsi EI ole ensimmäinen lapsenlapsi...!!!) emme kerro ennen NT-ultraa...ja mieleni tekisi pantata salaisuutta esim. jouluun asti, mutta katsotaan nyt. Toki oma vointinikin vaikuttaa asian kertomiseen; jos jossain vaiheessa oksennan päivät läpeensä tms. niin ehkä se kiinnittää ihmisten huomion.

Mukavia alkuraskauden syksyisiä päiviä, ultrakuulumisia ja ensimmäisiä neuvolakäyntejä kaikille! :wave:

rupeltaja, *POKS* 5+0

 

sormustestistä , miten sen kuuluis lukea? näyttääkö se aina tulevat lapset vai myös jo olemassa olevat? Kuin minulla pyöri ensin selvää ympyrää, sitten pysähtyi ja alko menemään viivaa. Ja meillä on tyttö jo ennestään..

 

Kiitos kaikille stemppauksesta! Minut siis eilen leikattiin, tähystettiin molemmin puolin munasarja ja oikean puolen munasarjasta poistettiin kysta ja lähetettiin patologille tutkittavaksi, epäily että sen sisällä oli istukkaa. Samoin tehtiin kaavinta ja sieltä myös näyte patologille. Mun HCG arvo oli niin korkea ja sikiöö ei löytynyt ultrassa, joten se ihmetytti lääkäreitä. Vielä on epäily että kyseessä olisi ollut rypäleraskaus, mutta lääkäri sano että voi myös korkea arvo ilman sikiötä selittyä "kaksos"raskaudella. Huomenna meen vielä labroihin. Tästä alkaa toipuminen, maha saakelin kipee, mutta henkisesti tää on ollut paljon raskaampaa, kuin fyysisesti. Mutta lippu pidetään korkealla. Nyt jätän teidät ja toivotan kaikille onnellista odotusta ja toivottavasti kaikki menee kaikilla loppuun asti hyvin.

 

mamuska7 olet niin kovin ajatuksissa!! Kuulostat todella rauhalliselta, itse en varmasti pystyisi olemaan noin rauhallinen tilanteessasi. Halauksia ja voimia!

 

mamuskalle :hug:

Noista menkkamaisista kivuista: minulla ainakin särkee/jomottelee välillä alaselkää ja alamahaa nippailee,ja en yhtään muista oliko muissa odotuksissa tällasta

Tänään aamulla oli kyllä tosi kolea ilma,vieläkin viluttaa,vaikka oli vaatetta hyvin päällä,kun kuopuksen kanssa ulkoiltiin.

Vielä ei ole ilmennyt sitä kamalaa kuvotusta ja tajutonta väsymystä,niin kuin kahdessa viimeisemmässä raskaudessa.
Rinnat on kyllä todella arat,etenkin kun illalla riisuu liivit.

petronella ja toukosalaisuus 5+0:heart:

 

mamuska7 :hug:

Kävin tänään n-polilla ultrassa. Oikeasta tuubasta tammikuinen kohdunulkoinen oli vihdoin lähtenyt mäkeen!!! Eli olen "terve" . Sit toiseksi -meille onkuin onkin tulossa toukokuinen<3. Sykekin saatiin vaikka vastasi 5+6 (menkkojen mukaan pitäis olla 6+3), joten tästä alkaa odotus. Kaikki edellytykset olis sille, että kehittyy normaalisti ja tulee syliin asti, mutta eipä silti nuolasta vielä.

Neuvolaan olen ollut yhteydessä jo viikko sitten ku neuvolan asiakkaana sain helposti hommattua lähetteen labraan ja näyteputkilot sun muut. Ja vti:hän siellä oli. Nyt on ensimmäinen kuuri syöty ja tod näk joudun vielä estolääkitykselle.

Muillekin onnea raskauden kulkuun<3

 

Ihan ensiksi mamuskalle paljon voimia ja pikaista toipumista! :hug:

Mulla on ollut jo eka neuvola, se oli viimeviikon tiistaina ja viikkoja sillon oli 7+2. Mulle on nyt vähän epäselvää mikä mun LA on, kun varhaisultrassa mittojen perusteella ois 5.5. Neuvolan laskurien mukaan 2.5. ja sen se merkkasi korttiinkin. Mun omien laskujen mukaan 3.5. Eihän sillä mitään väliä ole kun noin lähekkäiset päivät kyseessä. Mutta katsotaan muutetaanko sitä laskettua sitten korttiin nt-ultran jälkeen. Nyt mene sillä 5.5. lasketulla

Mä olen kertonu mun äidille. Hän on varmaan kertonut isäpuolelleni. Sitten oon sanonut yhdelle tutulle ja kesäkuisten ryhmälle Muut saa odotella sinne 12+ viikolle asti. Mun puolelle tää on kolmas lapsenlapsi ja miehen puolelle yhdeksäs.

Pitihän se sitten tehdä se sormustesti ja poikaa lupailee

Oma napa: Oireita ei kauheesti ole. Maha nippailuja ja väsymystä. Toissapäivänä suihkussa käydessä alkoi tulemaan rinnoista maitoa! Onko muillat tullut??

-LillaVe<3 ja pikku 8+3

 

mamuska7 voi ei, voimia :hug:

 

Täällä Neuvolassa käyty ja iloinen mieli on, vaikka ei siellä meillä neuvolassa mitään ultrata tai kuunnella sydänääniä. Ultraan tulee aika postitse suunilleen lokakuun viimeiselle viikolle. Mulla pojan aikaan tehtiin tuota sormus testiä ja tyttöä näytti, että silleen...ihan höpö juttu Samoin miehen sisko odotti poikaa samaan aikaan ja tyttöä näytti hänellekkin mie oon jotenkin varma et täällä on poika tulossa, oireet pysyy saman kun pojan odotuksen aikaan, vaikka mun äiti sano et hällä oireet oli samat kaikkien kolmen raskauden aikaan, vaikka on kaksi tyttöä ja yksi poika.

Viikkoja 7+1 ja la 14.5 Vimpi ja pikku Toukokuulainen

 

mamuska :hug: voimia ja tsemppiä sulle!

Sormustestistä Olihan se pakko mullakin kokeilla, poika olis siis tulossa ja seuraava olis tyttö. No sehän passais vallan mainiosti Poikaolo mulla on muutenki, en kyllä ees käsitä miten ku esikoinen tulossa Kiinalainen kalenteriki näyttää poikaa. Ite ehkä oisin toivonu tyttöä ensimmäiseksi, mutta kaikki käy kunhan saan syliin saakka terveenä :heart: Mies on aina ollu pojan kannalla.

Kertomisesta Oon kertonu äidille ja siskoille, pitänee vielä miettiä kerrotaanko ens viikonloppuna anopille vai odotellaanko vielä. Itse haluaisin pitää vielä salassa mahdollisimman pitkään.

Vajaan 2 viikon päästä ois neuvola, sitä ootellessa.

panzkus 7+6

 

Heippa taas!

Vaikka itsekin olen erittäin tuore tapaus, toivotan omasta puolestani kaikki minua uudemmat tervetulleiksi ja oikein paljon tsemppiä ja jaksamista niille, joita tylsät asiat ovat kohdanneet!

Oireista; toisaalta välillä tuntuu, että kuvittelen kaikenlaista...(vai kuuluuko se kuvittelu enemminkin siihen vaiheeseen, kun sen testin tekemistä odotellaan..?) Mutta olen kyllä pannut merkille mm.
-vilutuksen (normaalisti olen hyvin kuumaverinen, heh)
-näläntunteen ja fiiliksen, että voisi syödä tosi isoja annoksia ruokaa ja leipää
-hyvin ajoittaisena ja äkkiä ohimenevänä lievän kuvotuksen aallon
-rintojen arkuuden aina, kun rintaliivit riisuu pois
-suurentuneet nännit (???) jotka omaan silmäät näyttävät toisinaan hillosipuleilta...
-ajoittaisen paineen tunteen alavatsalla ja omituiset, lievästi menkkamaiset nipistelyt
-alaselän jomottelut
-tihentynyt pissalla käyminen
-yöllä heräily
-lyhyempi pinna ja herkkyys itkemiseen...

Monet näistä voin selittää itselleni jollakin aivan muulla, kuin raskaudella, mutta onpahan nyt listattu.

Ajattelin varhaisultraa viikon-puolentoista päähän....ja sen jälkeen varaan ensimmäisen neuvola-ajan. Tekisi mieli soittaa jo nyt, mutten halua olla hätähousu - toisaalta, eikö joku ohje sano, että neuvolaan voi soittaa heti, kun on tehnyt positiivisen testin..??

Raskaussalaisuudesta ja isovanhemmille kertomisesta; itse koen, etten halua kuuluttaa tätä asiaa kaikille - en tiedä miksi. Nyt tuntuu siltä, että kyselkööt sitten, kun maha alkaa näkyvästi kasvaa... Toki lähimmille ystäville aion kertoa mutta vasta NT-ultran jälkeen. Yksi ystäväni tietää asiasta jo nyt. Siksi onkin ihanaa, kun on tällainen paikka, josta saa vertaistukea ja jonne voi omia ajatuksia purkaa...

Isovanhemmille (joille thank good tämä toivottavasti aikanaan syntyvä lapsi EI ole ensimmäinen lapsenlapsi...!!!) emme kerro ennen NT-ultraa...ja mieleni tekisi pantata salaisuutta esim. jouluun asti, mutta katsotaan nyt. Toki oma vointinikin vaikuttaa asian kertomiseen; jos jossain vaiheessa oksennan päivät läpeensä tms. niin ehkä se kiinnittää ihmisten huomion.

Mukavia alkuraskauden syksyisiä päiviä, ultrakuulumisia ja ensimmäisiä neuvolakäyntejä kaikille! :wave:

rupeltaja, *POKS* 5+0

voi että, ihan kun olisin itte kirjottanu noi oireet..samoissa mennään siis. Oksentaminen jäi siihen yhteen kertaan, pahaa oloa ja kuvotusta on kyllä ollut. Etenkin kun juuri kotiuduin töistä niin joku on paistellut silakoita tms niin rappukäytävässä haisee..YÖÖÖK!

Varasin tänään ajan siihen ultraan joka on viikon päästä torstaina ja ensimmäinen neuvolakäynti on sitten 15.10. Oli kyllä niin kivan oloinen neuvolantäti, että menen ihan mielelläni hänen kanssaan jutustelemaan

-Tikimi & minimurmelipapunen 6+3 <3

 

Vaikka ihan alkutaipaleella tässä menenkin, niin kysyn teiltä muiltakin aiotteko mennä np-ultraan ja mitä sitten jos tulisikin tieto, että tulossa ei ole terve vauva, niin pitäisittekö hänet siitä huolimatta?

Eilen vain otin mieheni kanssa tuonkin asian puheeksi ja kyllä yllätyin hänen kannastaan, hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että np-ultrassa on käytävä + ei ollut kovin innostunut mahd. ajatuksesta, että vauva ei olisi terve. Napautin takaisin, että onhan meillä jo 1 erityislapsi talossamme. Miehen mielestä lapsemme on ihan ok, mutta jotenkin pääsin siihen käsitykseen, että yhtään vaikeampaa tapausta hän ei haluaisi.

En olisi hänestä kyllä uskonut moista Ei toki minullakaan ole mitään kokemusta kehitysvammaisista, mutta minulla on oma vakaumukseni, että kaikilla meillä täällä olevilla, niin terveillä kuin sairallakin, on jokin tarkoituksensa ja merkityksensä. Jos on tarkoitus, että tulossa on vammainen vauva, niin asia on sitten niin. Asian kanssa on tultava sitten sinuksi ja sopeuduttava asiaan.

Mutta jokaisella meistä on omat ajatuksemme näiden juttujen suhteen.

 

Menen np-ultraan ja jos sieltä tulee selkeä tulos että olisi joku kehitysvamma, niin olemme miehen kanssa päättäneet että keskeytämme raskauden vaikka se onkin vaikea päätös.

 

Tupasvillan kysymys on niin vaikea... Oikeastaan me ei olla miehen kanssa kummankaan lapsen kohdalla asiasta sen kummemmin puhuttu, että mitä tehtäis jos jokin ois vialla np-ultrassa. Eikä olla tämänkään kohdalla, ainakaan vielä. Mä en oikeasti osaa edes vastata tuohon kysymykseen. Toisaalta, kun ajattelee että tulis kehitysvammainen lapsi, niin hän on silti meidän lapsemme. Toisekseen nuo ei oo koskaan 100% varmoja nuo seulat, kai. Joten se lapsi saattais olla tervekin. En mä tiedä, mä en osaa vastata tuohon kysymykseen. Nyt ihan ekaa kertaa sitä itsekin kunnolla aloin miettimään että mitä tekisin/tekisimme. No, täytyy ensin kuulla tulokset ja jos käy niin että on miettimisen aihetta niin mietitään vasta sitten.