***Toukokuun Toivotut2011***Syyskuussa***

Ciba: se on ihan normaalia, että tulee kylmä ja jopa sairastuu flunssaan, etenkin alkuraskaudesta. Kroppa reagoi raskauteen immuniteetin alenemisella ja silloinhan heti pöpöt pääsee jylläämään. Mä oon siis 4 x kokenut sen alkuraskaudessa, jo ennen plussaamista on tullut vilunväristyksiä ja sitten flunssa. Tällä kertaa se kesti 3 vkoa. Joten älä vielä huolestu!!

valdemaria: onko se niin, että 7+0 jo varmasti näkyy syke?? Mulla olis sillon varhaisultra ja panikoin hulluna, että jos ei näykään... menkat voi heittää 4 päivää ja hyvin voi olla 6+3 menossa myös silloin...

Lilya: mä oon kyllä aika monelle jo kertonu, siskolleni ja muutamille hyville ystäville, mummolleni myös. Mua vaan surettaa, kun reaktiot ei kaikilla oo mitenkään kannustavia, mummoni ei siis innostunut yhtään, vaikka onnittelikin ja tänään kaveri, jolle kerroin asiasta, ei myöskään noteerannu mitenkään, ei onnitellu tms. Pahin kommentti on itseasiassa tullut kesällä, tästä km-raskaudesta eräältä kaverilta, jolle kerroin, että meille tulee nyt kolmas, niin se ei päin edes kattonu, totesi "ai näin nopeesti" ja vaihto puheen aihetta. HALOO!! Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Järkyttyykö ne jotenkin vai mitä tapahtuu?

Diipeli ja sweetpearl: mä ostin rv5:llä jo uudet äippähousut tossa km-raskaudessa, silloin maha poksahti heti isoksi ja turvotti hulluna. nyt on vielä "normi" maha, mutta kuinkahan kauan... Viime vkl löysäsin jo vyötäni :)

Mä oon itkeskellyt aika paljon tällä viikolla, jotenkin alakulo jyllää (hormonit?) Km on ruvennut myös mietityttämään liikaa, ehkä se jäi sit käsittelemättä kuitenkin, kun halus vaan unohtaa koko jutun :( Miten te muut km läpikäyneet ootte saanu tukea asiassa ulkopuolisilta tahoilta? Vai ootteko? Mä en oo saanu mitään keskustelutukea neuvolasta tms, kun sinne soitin sillon km jälkeen peruakseni neuvola-ajat, niin ei mulle edes vihjastu mitään tahoista minne vois ottaa yhteyttä... Kaksplussan keskustelupaikka oli ainut paikka, missä asiasta purkauduin.

Nepula 6+1
 
nepula, omasta keskenmenosta on nyt noin puolivuotta aikaa ja mä sain sen sillon käsiteltyä aika hyvin puhumalla sen mamma porukan kanssa joihin tutustuin esikoisen odotusaikana, jossa mulla on tosi läheisiä ystäviä. Myöskin töissä on muutama hyvä työkaveri jotka on saman kokeneet ja heille purkauduin. Lisäksi sairaalassa oli mun ikänen tyttö ja me mentiin lähes käsikädessä kaavintaan. Ei mullekaan neuvolasta ees ehdotettu mitään tukea tai edes juttelua siellä, mikä on mun mielestä kyllä väärin. Itse sain käsiteltyä asian hyvinkin mutta on ihmisiä joilla ei ole tukea ollenkaan. Taidankin ottaa asian puheeksi kun menen neuvolaan, ihan vaan sen takia ettei ketään jätettäisi yksin tämän asian kanssa.

Mä koin sen oman keskenmenon tosi traumaattiseksi kokemukseksi ja nyt kun jälkikäteen ajattelee niin jos mä en ois niin avoimesti puhunut asiasta niin en varmasti olisi käsitellyt sitä asiaa niinkään nopeesti. Mähän sain vasta nt-ultrassa kuulla et kesken on mennyt ja siitä viikon päästä rupesin supisteleen ja se fyysinen prosessi käynnistyi silloin. Ne kivut oli jotain niin kamalia ja niissä joutu kärvistelemään 2 vrk ennen kuin mulle suostuttiin kaavinta tekemään.
 
asuuko nepula muuten missä?ajattelin kun sulla on tays synnärinä et varmaan pirkanmaalla oot =) mähän saan valita meenkö taysiin vai vasiin ja valitsen kyllä ehdottomasti vammalan =) esikoinen syntyi siellä. Meiltä on sama matka taysiin ja vammalaan, itsehän asun siis hämeenkyrössä.
 
sweetpearl, Kangasalla asutaan :) En itseasiassa edes tiedä, oisko Vammala mullekin mahdollinen synnäri, mutta Taysiin menen varmaan, kun se on jo tuttu ja meitä tosi lähellä (aika lähellä Treen rajaa kuitenkin ollaan). Km:stä vielä sen verran, että kyllä mäkin muutaman kaverin kanssa asiasta puhuin, mutta kun kukaan ei oo vastaavaa kokenut, niin eivät silleen osanneet oikein sanoa mitään. Lisäksi moni vetäytyi ihan selkeesti, antoivat muka "olla rauhassa ja surra", vaikka mä oisin halunnu pälättää siitä 24/7... Mun parhaimmat ystävät, joiden kanssa kaiken jaan, niin ovat molemmat raskaana ja esikko odottavia, en luonnollisesti halunnu heitä kuormittaa liikaa asialla. Muutenkin pelkäävät kaikkea tulevaa ja tuntematonta, km siihen päälle vielä niin avot! Juu, lähinnä tuntui, että asia on aikamoinen tabu, kyllä moni kuunteli, mutta halus nopeesti kääntää keskustelun muualle. Onhan se vaikea asia, en mä sitä sano... Toivottavasti ite osaan auttaa jos joku tuttu joutuu saman kokemaan. Muutaman km:n kohdanneen kanssa onneksi pääsin juttelemaan, se oli helpotus, kun toinen tiesi mitä siinä käy läpi :)
 
Viimeksi muokattu:
nepula: Olen ymmärtänyt, että ultrassa näkyy silloin (7+) sydänäänet. Sekin kai riippuu vähän tilanteesta (istukan sijainti yms). Meillä näkyi viimeksi 6+2 viikoilla. Doblerillhan niitä ei kuule yhtä aikaisin, meillä ei yritetäkkään neuvolassa ennen viikkoa 12.
Me menetimme viime vuonna masuvauvan. Se näkyy vaikuttavan nyt, kun on tullut mieleen tavallistakin enemmän. En sitä silloin ehkä käsitellyt varmaan tarpeeksi. Upea neuvolan th olisi ollut valmis kuuntelemaan, mutta en osannut ottaa tilaisuutta vastaan. Tuntui ettei ole mitään sanottavaa.

Tein tänään (taas) viikkonäytöllisen testin ja niin vaan siellä 3+ luki! :) Ensin ehin hötkyilemään, että apua, se näyttää vasta kolme viikkoa jotain on pielessä!!! :eek: Sitten tajusin, etten älynnyt "kaupantekijäis viikkoja" ja + viittähän se tarkoittaa... :ashamed: Tuo testihän ei näytä enempää kuin 3+ eli enempää testivarmisteluja en saa viikkojen etenemisestä.
 
Viimeksi muokattu:
Täällä on ollut keskenmenoista puhe,itselläni on jo lähes kaksi vuotta aikaa tapahtuneesta ja nyt tämän raskauden myötä se on noussut taas pintaan.

Myös minä koin sen melko traumaattiseksi koska sain tietää sen vasta np-ultrassa rv12 että vauvanalku oli kuollut jo rv8+. Muistan vaan ku ultraaja otti mua kädestä kiinni ja sano jotain.En osannu sanoa yhtään mitään enkä jälkikäteen muistanu mitään jatkoja mitä se oli selittäny. Seuraavana päivänä soitin sitten heti naistentautien polille ja vaadin päästä heti kaavintaan ja sain seuraavalle päivälle ajan. Heti helpotti ku sai sen pois sisältä,mutta muutama päivä meni ihan sumussa,en oikeen muista mitään ja siitä sitten suru on tasoittunu ja asian hyväksyin. Minulle ei myöskään tarjottu minkään valtakunnan tukea asiassa,itseasiassa eka joka kysyi miten olen voinut keskeytyneen km:n jälkeen oli reilu vuosi sitten tapahtuneesta gynekologi joka oli itse raskaana.

On nämä semmosia asioita ettei niitä toivoisi kenellekkään tapahtuvan. Huh huh, mutta mä koitan nyt suunnata ajatukset positiivisempiin asioihin =) Kuten siihen että kohdussa kasvaa taas pienen pieni nuppunen :heart: ja olen ajatellut että se pieni joka meni kesken on sitten mun maan päällä elävien lapsosten suojelusenkelinä.

Heh täällä taas vaihteeksi tippa linssissä istuskelen ja mies katsoo jotain leffaa vieressä :saint:

Diipeli ja nuppunen 4+5
 
Iltoja täältä yötöistä:wave: väsyttää hirvittävästi, tää on eka yö pitkään aikaan kun olen töissä|O
Sain varattua neuvolaankin ajan, vaikkakin se on vasta 11.10 eli rv:t silloin 9+3...
Eipä tässä muuta, tervetuloa uusille=)
Heissu rv 6+1
 
Huomenta aamuvirkut

Nepula: Kiitos rauhoittavista sanoista. Ne alaselän kivut olivat vaan niin rajuja että sen takia pelästyi. Ajattelin kuitenkin soittaa maanantaina neuvolaan kysyä mitä pitäisi tehdä vai odotellaanko 12.10 jolloin neuvola-aika varattu.

Tällä hetkellä nenä tukossa ja kurkku on kipeä.

Ciba 4+3
 
Viimeksi muokattu:
Huomenia!

Mäkin niin vannoin et nukun myöhään, mut tuli nälkä ja oli pakko nousta =). Aion kyllä mennä takaisin vielä nukkumaan kun ei oo vielä muita kotona.

Aika jännä juttu että tässä raskaudessa mulla on ollut iiiiihan hirveesti oireita, viime raskaudessa ei ollut oikeastaan yhtään, mut se menikin sit kesken ja esikoista oottaessa ei ollut myöskään juurikaan oireita, jotain ihan pientä oli. Toivotaan nyt että se on hyvä merkki.

Jos mä jsoksu viel saan keskenmenon niin aion kyllä painella sit suoraan sinne naistentaudeille, tosin niin ne mulle sanoikin et oli törkeää siltä ultraajalta laittaa mut kotio viikolla 14, kun km oli tapahtunut viikolla 9. Et totta kai se lähtee tulemaan sieltä itekseen ja mun ei ois tarvinnut välttämättä kestää niitä kipuja niin kauaa. Noh ei pitäis ajatella näitä asioita, mutta kyllä ne väkisinkin tulee mieleen.

sweetpearl ja sintti 5+3
 
Täällä pelkään kovin että kaikki ei ole hyvin. Viikolla jo alkoi ajoittain kovakin kipu lähinnä vasemmalla alamahalla. Eilen aamulla kipu vain yltyi ja sain heti ajan gynelle. Itse veikkasin kohdunulkoista raskautta, mutta ei se sitten sitä ollut.

Eli alkio näkyi kyllä kohdussa, mutta ei sykettä. Uusi uä viikonpäästä josta selviää oliko viikot vain liian pienet vai onko ns. tuulimuna. Mutta samalla löytyi kohdusta n. 4x5cm myoma, joka aiheuttaa ne minun ajoittaiset kovat kivut. Lisäksi nyt aamulla tuntuu että rintojen järkyttävä arkuus on melkein kokonaan kadonnut! En olisi uskonut että sitäkin tunnetta olisi näin kova ikävä!

Nyt siis aika kurja olo, ja viikko pitäisi jotenkin tässä sinnitellä....

Esteri ja pikkukakkonen 6+1
 
Hellurei :wave:

Siirryn tähän toukokuisiin tuolta huhtikuisista.. Omien laskujen mukaan olisi ollut laskettu aika 29.4 mutta neuvolan mukaan 2.5 ja perjantaina kävin lääkärillä ja ultrattiin masuliini ni viikot vastas tuota neuvolan LA:ta, eli 2.5 :) Tosiaan, näin pikkuisen 1,9 cm papusen jonka sydän sykki vinhaa vauhtia :heart: Tämä pikkuinen on mulle kolmas, kaksi poikaa ennestään; vuosimallia 2003 ja 2005.. Esikoisen sain kun olin 17 vuotta ja kun kuopus syntyi, olin juuri täyttänyt 20 vuotta :)
Kaverit onkin sanonut että "päätitte sitten tehdä iltatähden" :cool: Joo, on se hyvä tehdä iltatähti näin 25-vuotiaana :LOL:

Eve & papunen 7+6
 
Tämä palsta on kyllä niin hyvä vertaistuki, itse mietin juuri, että missä mun paha oli viipyy, ja rinnatki jo helpottamaan päin, muita oireita ei mahan turpoamisen lisäksi ole, ja siksikin ihan epätodellinen olo, tekisi mieli juosta joka vessan käynnin yhteydessä tekemässä uusi testi, että oonhan mä ihan varmasti raskaana:LOL:...Edellisestä kerrasta kun tosiaan se reilu 8,5 vuotta aikaa, tosin muistaakseni silloinkin se huonovointisuus iski vasta viikkojen 6-7 jälkeen...

JA & Jurmu 4+5
 
mulla alko pahoinvointi viikolla 6+0.. Rinnat on ollu alusta asti kipeät, jo ennen kun plussasin, ja rintsikat alkaa käydä pieniks jo :p Mikä ei kyllä yhtään tällasta A-kuppilaista haittaa :LOL: Väsymys on aivan järjetöntä edelleen, ei mitään jaksa tehdä!! Huonoa oloa ei tänää oo oikee ollu mutta katotaan miten kääntyy iltaa kohden.. Pahoinvointi meinaa mulla iltasin pahinta!! Nyt taitaa meijän perheessä alkaa se paljon puhuttu flunssailu, esikoinen tärisee peiton alla ja joka paikkaa särkee : / Voi raukkaa..
 
Huomenta vaan ja tervetuloa uusille! :wave: =)

Täällä on tosi paljon tullut juttua, yritän nyt muistaa mistä kaikesta? Ruokavaliosta nyt ainakin, muhun se vaikuttaa siten että juustojen ystävänä saan taas tihrustaa ulkomaisten juustojen huonot suomennokset (jotka on teipattu niiden alkuperäisten tekstien päälle, kiitti vaan!) että mitä mikin sisältää. Aurajuuston jo jätin eilen tilaamatta pizzan päälle ja tästä se taas lähtee. Yhdeksän kuukautta on mulle kuitenkin lyhyt aika, ja maistuupahan sitten taas ihanasti kun on lupa syödä :)

Mulla ei muuten ensimmäisessä raskaudessa ollut mitään himoja tai yökötyksiä, raikas ruoka ja juoma maistui koko raskauden muttei muuta. Nyt tuli yökötys savulohta ja muutenkin kalaa kohtaan :O Ja mitään ei oikein tee edes mieli. Yleensä en aamuisin syö mitään mutta nyt on ollut pakko. Niinpä sitten mutustan ruisleipää ja juon paljon maitoa että saan leivän alas.

Väsyttää ja palelee ja kuka kysyi janon tunteesta? Mulla on koko ajan suu ihan kuiva ja on juotava vettä ja sitten rampattava vessassa :wave:

Keskenmenoon en osaa sanoa mitään, mutta olen pahoillani niiden puolesta ketkä sen joutuvat kokemaan ja pelkään sitä kyllä paljon. Olen yrittänyt ottaa sellaisen asenteen että en oikein voi tehdä mitään, se tulee jos tulee. Että jos pelkään vain sitä koko ajan, kaikki aika menee huonoissa tunnelmissa enkä nauti mistään sitten.

Täällä on myös hirveä turvotus päällä, ai kamala :D Housut kiristää kun menee kyykkyyn joten olen pitänyt ainoastaan hameita, myös leikkipuistossa esikoisen kanssa!

Nuhakin jatkuu, nyt tosin jo aika lievänä mutta viime viikonlopun Tallinan matka oli aika tuskaa. Miten muuten, onko teillä kokemusta lentämisestä keski-raskaudessa? Meidän pitäisi käydä Englannissa joskus uuden vuoden tienoilla ja lentäminen ja jaksaminen mietityttää kovasti.

Nyt ruuan laittoon!

Phoebs ja Dude 6+1
 
Herranenaika naiset ku tulee paljon tekstiä!!! :D Mikä on siis hyvä juttu! :)

Osaanottoni keskenmenon kokeneille!!!!:hug:

Tälläne pikainen merkkaus vaan, äkkiä käytävä päikkäreille vielä ku tyttöki nukkuu.... Huomenna ois varhaisultra! Vitsi miuta jännää.....

Ziki ja pömppä 7+0 Poksis
 
Phoebsi , minäkään en uskalla tilata pizzaa aurajuustolla, mutta omatekoiseen pizzaan laitan sitä kyllä raskausaikanakin ihan isolla kädellä. Listeriabakteeri kun tuhoutuu ja kuolee jo 70 asteessa, ja minä paistan pizzani juustoineen 200 puolisen tuntia. :D

Vieläkään ei oireita täällä. Meinasin jo että mentäisiin myös varhaisultraan tarkistamaan että onko siellä edes ketään, mutta tuskinpa tässä nyt kuitenkaan sitten ehtii ja saa aikaiseksi. Jos sitten koettaisi myös tähdätä sinne 4d ultraan vähän pidemmillä viikoilla.

Toisaalta olen iloinen, että on oireeton tämäkin alkuraskaus. Pitää tuo esikoinen sen verran kiireisenä, että olisi kurjaa halailla pönttöä. :D Jaksamisia ja hatun nosto siis kaikille tämän kohtalon kokeville!

Galway & pikku2 6+0
 
esteri234 Toivotaan ja pidetään peukkuja että syke näkyisi ensi viikolla! Itsellä oli ihan samanlainen tilanne 4-v sitten ekassa raskaudessa, vasta rv 8 näkyi syke eikä HCG meinannut nousta millään. Rankkaa aikaa sulle mutta toivotaan kaikki ja pidetään peukkuja että siellä olisi vauva kasvamassa! Voimia sulle kovasti:hug:

Täällä pelätään keskenmenoa vaikka oireita ei olekaan. Alavatsan nippailua on ja välillä suurempiakin vihlaisuja. Tänään ei ole niin paljon pahoinvointia ollut kuin esim. eilen, mutta turha tätä on stressara. Pitäisi vaan muistaa ettei se mitään auta.

Myös painonpudotusta olen tässä suunnitellut. Nimenomaan vasta suunnitellut sillä herkut maistuvat minulle vähän liikaakin:ashamed: Ylipainoa on ja pakko olisi ne herkut jättää, vauvan takia ja myös tulevan neuvolan.. olen tosi herkkä painopuheille ja ekassa raskaudessa olin aina tosi pahoin mielin neuvolan jälkeen kun painoani päiviteltiin.
Kärsin myös kilpparin vajaatoiminnasta mikä vaikuttaa aineenvaihduntaan tosi kivasti:mad:

Lilya ja mini 5+2
 
Phoebs: Muistathan varmistaa, mille viikoille asti voit matkustaa lentokoneella. Se kai vaihtelee yhtiöittäin.
Keskenmenon yms. pelosta: Ystäväni totesi hyvin, että turhaa nyt etukäteen pelätä. Jos se tapahtuu, niin suree sitten. Kahteen kertaan ei kannata surra. :) Sen kun vaan nyt jaksaisi pitää mielessä... :confused:
 
Lilya mulla kanssa painon pudotus on koko ajan mielessä, tai siis ei ehkä niinkään pudotus kun nousemattomuus, tosin papunen on jo tän viikon aikana verottanu multa kolme kiloa, mikä on kyllä liian nopeasti liian paljon, enkä ees oo tehny asian eteen mitään muuta ku normisti ravanu esikoisen kaa leikkipuistossa. Mulle tuli 36kg painoo esikoisen odotuksen aikana kun multa kiellettiin liikkuminen ja herkut maistui sitten kahta kauheemmin ja kun ikääkin on mulla jo jouluna 30, ni se ei lähekkään ihan helpolla enää... mutta siis oon saanu ennen raskautta laihdutettu ja oon nyt lähtöpainoltaan vaan 10 kg painavampi ku edellisraskauden alussa. Kiva kun on joku muukin joka painii tän paino asian kaa!!!:hug:

Mulla iski nyt rintojen arkuus, ja AUTS tekee kipeetä ihan suihkussa vesikin tuntui inholta, hirveesti toivon että tällä kertaa pääsisi imettämään enmmän kuin 3kk, viimeksi loppui maito sillon. Mut jos ei ni ihan hyvin toi meien esikoinen on pärjänny, on ollu keskimääräistä terveempi ku muut samanikäiset, ku pelkäsin että jos onkin sitten koko ajan sairastamassa kun sai niin vähän maitoa.

Keskenmenoa ei oo taustalla, mutta jännittää se silti, kyllähän se on ihan totta että turhaan sitä etukäteen suree, ja yritänkin olla mitettimättä koko asiaa, mut kun mahassa särkee on ym outoja fiiliksia niin aina vähän varovasti vessakäynnin jälkeen pyyhkii.

Oon kertonu raskaudesta niille joille haluun kertoo sitten kanssa jos jotain sattuu ym, samoin kun viime kerralla. Tosin äitini reaktiossa olisi ollu vähän toivomisen varaa, sieltä tuli vaan pitkä syvä huokaisu ja "no miten sä nyt pärjäät?" siis haloo toosi ärsyttävä kun ei voi olla onnellinen meien puolesta vaikka onhan se rankkaa kun asutaan kaukana isovanhemmista ja mies on yhtä paljon poissa kun on kotonakin. Kyllähän se sitten suraavana päivänä onnitteli, mutta surullinen mieli silti jäi kun oon aina ollu tosi läheinen äitini kanssa ja ärsyttäää tuollanen.

No sori nää paasaamiset mut ihan päästää osa höyryistä pois!

Toukka ja Papunen 4+5
 
hei kaikki ja paljon onnea uusille toukokuisille :)

Täällä roikutaan edelleen mukana ja kovasti odottelen ultraa joka on kuun lopussa, silloin saadaan tietää että asuuko kohdussa oikeasti joku vai onko pussi edelleen tyhjä. Itse olin laskenut itselleni yhden ylimääräisen viikon mutta ultrassa viikkoja siis viimeviikolla saatiin se 5+1...pelon ja jännityksen sekaisin tuntein odotellaan siis olenko laskenut liikaa itelleni viikkoja vai olisiko onni matkassa ja siellä olisi matkassa myös pieni matkalainen. Vuodot on loppunut välillä kovan rasituksen jälkeen saattaa vähän tulla muttei muuten. en malttaisi odottaa enää..

Raskaudesta ei olla kerrottu kellekkään eikä kerrotakkaan ennen NP ultraa. Paitsi mun massu on nyt viimepäivinä pompsahtanut:D pitää lähteä ostamaan löysiä paitoja

alibaba ja kultapieni 6+0 ( kait)
 
Huomenta kaikki.
Tervetuloa uusille:flower:
Pääsin nyt vasta päivittää listan ku olen ollut netti pimennossa pari päivää.

Tänne ei mitään ihmeempiä etova olo ja väsymys jatkuu. Neuvolaanki pitäis soitella ku alkaa noita viikkojaki kertyy.
Tällä kertaa ei tämän kummempaa.
Hyvää alkanutta viikkoa toukokuisille:heart:

 
Sinne se viikonloppu taas vierähti! Eilen oli kummipoitsun 4v synttärit ja pääsin samalla nuuhkimaan 4kk vanhan veljenpojan vauvantuoksua...on se vaan niin ihana tuoksu <3

Tervetuloa uusille! Kiva saada fyssari86 lisää esikoisen odottajia joukkoon!

Diipeli niinhän se on, että pitäis vaan työntää se km:n peikko tonne taka-alalle ja keskittyä nauttimaan tästä mitä on. Yritän parhaani :)

nepula kyseli km:n jälkeen saadusta tuesta ulkopuolisilta. Itse en en ollut kerennyt ennen km:a käydä vielä neuvolassa ja km kävin toteamassa yksityisellä, niin kokemusta julkisen puolen tuesta ei ole. Parhaan tuen sain työkaveriltani, jolla takana yksi km ja kaksi onnistunutta raskautta. Tämä työkaveri tiesi raskaudestani ja oli onneksi töissä sinä päivänä, kun km alkoi. Oli lohduttavaa itkeä jonkun sellaisen olkaa vasten, joka oikeasti tiesi miltä tuntui. Itse olin tyhmä siinä mielessä, etten hakenut saikkua km jälkeen, vaan painoin töitä ihan normisti. Sitten olinkin enenn kesälomaa (n.6 viikkoa km:sta) ihan loppu ja itkeskelin töissä milloin millekin ihan mitättömälle asialle. Lomalla sain vähän rauhoitettua päätäni ja niinkuin joka asiassa, niin tässäkin aika paransi suurimmat haavat. Silti tämä uusi raskaus on niile haavoille parasta lääkettä <3 Niin ja 2+ "km jälkeen kuumeilevat" pasltaa ei voi olla liikaa kiittämättä henkisestä tuesta!

raskaudesta kertomisesta muutamalle hyvälle ystävälle oon kertonu, mutta ei vielä kummankaan vanhemmille. Jos varhaisultrassa tulee hyviä uutisia, niin sitten voisi ehkä jo harkita kertomista heillekin.

ON. Eilen illalla se iski! Paha olo nimittäin :p En yleensä syö mitään varsinaista iltapalaa, kun ei mulla ikinä ole illalla nälkä. Mutta eilen hiipi joenkin kumma pahan olon tunne, ei mikään oksettava kuitenkaan, mutta sellainen selkeästi paha olo ja nälkä yhtä aikaa. Söin viiliä ja mysliä ja paha olo hävisi saman tien. Ehkä se sitten oli sitä itseään :LOL: Niin ja mä unohan koko ajan kaiken, mm. oman isäni synttärit eilen :ashamed:

Onko muuten kellään muulla raskauteen liittyviä unia? Mä oon nähnyt varmaan viimesen viikon joka yö unta, joka jollain tavalla liittyy raskauteen...pikku hiljaa voisin nähdä vähän muitakin unia :p

Sanmar + pötkö 5+4
 
Viimeksi muokattu:
Raskaus- ja vauvaunia nähdään täälläkin :D Toissayönä näin unta että sain vauvan lisäksi 3 leikki-ikäistä :D Viime yön unessa olin maha pystyssä :)

Nyt on paha olo iskenyt oikein urakalla. Eilen ukko oli töissä ja äitini onneksi otti pojan luokseen että sain levätä, enkä mitään muuta pystynyt koko päivänä tekemäänkään. Illalla kun olo vähän parani niin lähdimme elokuviin katsomaan Prinsessan:popcorn: Tosi mielenkiintoinen elokuva eikä liian ahdistava seonneille raskaushermoilleni.
Kyllä paha olo tuli sielläkin ja illalla oksensin kaiken syömäni. Sama äsken kun sain vihdoin aamupalan syötyä, lensi heti ulos. Olen niin huonovointinen että veimme pojan poikkeuksellisesti tänään tarhaan vaikka mulla vapaapäivä, ei ole musta nyt puistoilemaan :( Huomenna mulla on 8 tuntia koulua, aargh voin pahoin jo valmiiksi:x
Nooh, onneksi tietää että tämä loppuu (toivottavasti) 4. raskauskuukaudella kuten viimeksikin.
Jos miehet olisivat raskaana, tähän olisi varmasti joku tehokas käsikauppalääke saatavilla:whistle:

Mitenkäs kanssasiskot, oletteko syöneet jotain odotusajalle tarkoitettuja vitamiineja? Itse viimeksi söin jotakin multivitaa odottaville, sekä maitohappobakteereita lisäämään vauvan vastustuskykyä. Ajattelin taas turvata vitamiininsaannin ja ostaa noita, sillä tuntuu etten välttämättä ravinnosta kaikkea saa.

Lilya ja mini 5+3
 

Yhteistyössä