~ Toukokuun Toivotut 2012 *LOKAKUUSSA* ~

mymosa
H&m:n netissä on ainakin jokunen äitiysvaate, liikkeistä en tiiä, kun meillä ei ole kuin seppälä.

Hui, joko te ootte kummeja pyydelly :) Meillä ei oo edes vielä kuin yksi kummiehdokas tiedossa tai kummi ja kummi, eihän meidän ipanaa edes kasteta :D Mutta silti haluan niille kummit.

Päivänsäde 9+5
 
Me mietittiin miehen kanssa eilen puolitosissaan kummeja. Aika selkeät vaihtoehdot, joten siihen ei mennyt kauaa :) Nimeä ei varsinaisesti mietitä ennen rakenneultraa, paitsi minä tietenkin kattelen sillä silmällä koko ajan jos jostain pomppaisi mielenkiintoinen vaihtoehto :D Kirjaan niitä ylös aina välillä :)

Eilen tuli oksennettua puolenpäivän aikaan oikein urakalla ja tänään on niin äklö olo ollut jo aamusta asti. Eikä herkkujen syöminen auta ollenkaan, mutta kun mikään ei maistu! :$


Aurinkoista lauantaita kaikille!

Möppis ja Arhippa 7+3
 
Kopsasin kirjoittamani tekstin syyskuusta tänne lokakuun puolelle, kun en tajunnut, että tämmöinenkin täältä jo löytyy.
Eli:
Kirjoituksia on taas tullut ihan kauheesti, en oo ite käynyt lukemassa mitään täällä varmaan reiluun viikkoon. Pitää lueskella jälkeenpäin muiden kuulumisia yms.

Mulla oli torstaina lääkärille aika ultraääni-tutkimukseen + verikokeisiin. Vihdoinkin saatiin tietää tarkemmin, missä mennään. Eli laskettu aika on 24.4.2012! Eli siis en periaatteessa kuulu tänne toukokoisiin, mutta kaipa mä täällä voin hengata.. olihan se aika ihmeellistä nähdä pikkuinen. Siellä se jo liikkui jonkun verran ja oli lääkärin mukaan ihan normaalin näköinen. Kaks kättä ja kaks jalkaa ja nt oli kanssa normaali 0,74. Pikkuinen sydänkin löi hurjaa vaihtia! On se vaan niin ihmeellistä, että semmosella pienelle 3 ja puoli senttisellä tyypillä on jo kädet ja jalat ja siellä se vaan liikuskelee ja kasvaa kovaa vauhtia.
Aika hurjaa. Nyt tää tuntuu jo niin paljon todellisemmalta!
Kerrottiin myös mun vanhemmille ja ne ovat ihan innoissaa, eka lapsenlapsi kun tämä tulee heille olemaan, jos kaikki menee hyvin.

Nyt vielä odotelleen muutama viikko ja sitten uskaltaa varmemmin kertoa muillekin läheisille ystäville yms.

Aurinkoista lauantaita kaikille!
-momtobe87 10+4
 
  • Tykkää
Reactions: tiuhti_
Syli84, sama juttu täällä, että kun on käynyt pienen elämänsä aikana niin monta kriisinpaikkaa läpi (sairastin 20v. rajun anoreksian ja jouduin osastohoitoon), niin on oppinut näkemään maailmaa eri tavoin ja myös arvostamaan elämän pieniä asioita. Kaksisuuntaisen diagnoosin saaminen oli minulle helpotus, sillä nyt on jotain konkreettista todistusaineistoa siihen, miksi olen käyttäytynyt niin sikamaisesti ja perseillyt joskus... Osaan itse nykyään tunnistaa alkavan hypomanian ja masennuksen, joten ne eivät enää pääse niiiiin pahoiksi. Vihdoinkin, kaikkien näiden vuosien jälkeen elämä on oikeasti ihanaa ja elämisen arvoista! Ja uskon olevani hyvä äiti tulevaisuudessa :)

emily, beagle olisi meille tullut jäniskoiraksi :) itse tahtoisin walesinspringerspanielin, koska lapsuudenkodissani oli sellainen. Paras rotu minusta! :) Ehkä hankin sen sitten itselleni lintumettälle kaveriksi, kun lapsi on isompi :)
 
Eskapismi Hienoo kuulla hyvästä hoitotasapainosta, niin moni näitten juttujen kanssa elävä tasapainoilee vuosikaudet sopivan lääkityksen etsimisen ja järkyttävien olojen kanssa. Ite tasapainoilin lähes sen kymmenen vuotta, hermo meinas mennä mutta kyl se 10 vuoden kärsimys kannatti koska mullakin on elämässä asiat tosi hyvin (vaikkei kaikki oliskaan täysin) ja tosiaan elämä on ihanaa ja kivaa kaikkine kakkajuttuineenkin kuitenkin :) kun olo on ees joltisenkin normaali niin se on ihan mahtavaa... Mulla nykyään enempi somaattisen puolen kummia vaivoja ja mieliala on pysynyt aisoissa.

Ongelma mulla on lähinnä ollut n 5krt vuodesa masennuskausi ja lääkitysten aikaan noi kaudet nivoutu jotenkin yhteen ,tunnesiirtymät ei vaan jotenkin onnistunu et olis menny siinä surussa eteenpäin vaan kaikki paskafiilikset jäi päälle. No ei mikään ihme, mun aivot lamattiin aika tehokkaasti mm 1000mg deprakinella joka vaihdettiin 200mg Lamotrigiinilla + muita hörhelöitä päälle et ei ihme ettei pääkoppa toiminu ihan kunnolla :LOL: oon aina ollu lääkkeille tosi herkkä ja noi keskushermostoon ja aivoihin vaikuttavat vie mut pienilläkin annoksilla ihan sairaaks. Viime vuonna pääsin tosiaan sit unitutkimuksiin ja sieltä sain sellasen avun jo nyt että masennuskaudet jäi unholaan :O Sanoin mun psykologillekin että oli melkein tylsä joulunaikakin kun ei yhtään masentanu :LOL:

Tais olla reilu 3v sitten kun alettiin tiputtaa lääkkeitä veke ja viimevuoden marraskuussa otin vikan pillerin eli kohta kokonainen vuosi ilman. Mulla siis tosiaan oli se tuki monelta taholta että uskalsin lähteä kkokeileen lääkkeetöntä elämää. Mun pääargumentti oli nämä vauvahaaveet joista puhuin jo nuorempana aiemmilla paikkakunnilla asuessani mutta mun toiveet ja kokemukset sivuutettiin usein kylmäti lauseella "no mutta tää lääkitys on elinikäinen" niin jooo ja kukaan ei ollu voinut selvittää että kyseinen lääkitys oli täysin epäsopiva ja invalidisoi muta monella tapaa aivan turhaan :p

Kofeiinille oon herkkä, hypomaniaan viittaavaa oireilua mulla ei ole ollut muuten kun kahvimukin jälkeisenä puolena tuntina ja varmaan suuri osa suomalaista jakaa saman kokemuksen että tolla ei kannata diagnoosia tehdä :D

Mut joo, mielenkiintosta nähdä että miten raskaus ja synnytys vaikuttaa, puhkeeko mulle kuitenkin elämäni ensimmäinen psykottiinen mania tms ja bipo diagnoosi oliskin ihan paikkansapitävä. Me ollaan mieheni ja lähipiirin kanssa niin moneen kertaan asiat puhuttu senkin varalta että kaikki on sitä mieltä että turha manata ennenkun nähdään mitä tapahtuu. Ja sit jos tapahtuu niin se sit vaan menee niin ja asiat hoidetaan. Elämää kun ei voi loppupelissä hirveesti suunnitella tarkkaan muutenkaan.

Onko sulla mustanhuumorin lahja? meillä miehen kanssa on välillä aika kipeetäkin mustaa huumoria, kiitos kummankin elämänkokemuksen, osataan kyllä pitää toi huumori lähipiirissä mutta jutut on välillä vähän samoja kuin ambulanssikuskeilla-hautausurakoitsijoilla-sairaanhoitajilla-lääkäreillä ja poliiseilla on tauoilla kun rajut jutut puretaan huumoriin.

Anteeksi pitkä sepustus :ashamed: mulla poksuu tänään 8+0 ja oon yksin kotona ja siis innoissani tästä poksumisesta ja huomisesta neuvolasta eikä ketään kelle jutella niin täytyy pälättää sitten täällä virtuaalimaailmassa :D
 
emily ja eskapismi: Meillä oli myös puheissa metsästyskoira isännälle ja olin jo katsellut pentuja kun olin ihan sitä mieltä että pakko se vauvakuume on johonkin purkaa :D Mutta sitten testi näyttä plussaa ja pentuhaaveet haudattiin, koska kolmen koiran kanssa ei kyllä hoituisi asiat enää vauvan kanssa. Ja varsinkin jos yksi niistä olisi pentu. Meillä haaverotuna olisi kk saksanseisoja tai sitten spinone, lintumetsälle kun isäntä koiraa tahtoisi. Mutta ehkä sitten joskus...

Omassa navassa alkaa onneksi tauti helpottamaan ja tänään ollut jo paljon parempi olo. Olin jopa niin ahkera että väänsin lasagnen ruoaksi ja vieläpä pannarin jälkkäriksi. Nyt voikin sitten vaan makoilla ja herkutella loppupäivän :D Sain jopa meidän takan sytytettyä ilman suurempia savuvahinkoja sisätiloissa, josta olen oikein tyytyväinen, kun yleensä tuo tuppaa tuprauttamaan hirveät savut kun minä sytytän. Nyt on taas vaihteeksi nälkä, mutta onneksi pääsee ihan juuri käsiksi siihen lasagneen :D

Noista äitiysvaatteista, niin meilläpäin eli siis Lahdessa on h&m:llä äitiysvaatteita ja niitä ihan vähän hipelöin jo tuossa aikaisemmin. Kohta pitää varmaan mennä ostamaan housut, kun kaikki tuntuu puristavan niin ikävästi. Ja sitten seppälässä on se bb osasto, jossa myös housujen vyötäröt on vähän löysempiä ja paidoissa kokoa.

Mutta nyt nämä menee syömään :)

Sadettaja* ja möykky 9+1 :heart:
 
Onko täällä muita joiden lasta ei kasteta kristittyyn uskoon vaan tulossa jonkin muun uskontokunnan syntymäjuhla tai nimiäiset tms?

Meillä tulossa toivottavasti ihanat nimiäiset joihin osallistujat saa oman vakaumuksensa mukaisesti laittaa ajatuksia, rukouksia ja toiveita pienen puolesta kesätuulen vietäväksi eteenpäin :) syödään hyvin ja nautitaan varmaan kivasta musiikista jne
 
Pakko kommentoida syli84 ruokajuttuja että kannattaa aina ensin keskustella oman lääkärin/neuvolan kanssa ettei ittekseen muuttamaan ruokavaliota, turvotus vaan taitaa kuulua raskauteen söi mitä vaan. Ja sain kuvan että pidät suomalaista ruokaa varsinkin pahana niin kyllä kuitenkin taitaa ulkomaalainen ruoka pahempaa olla vaikka aineet olis jotenki vatsan kannalta parempia, kun niissä ulkomaalaisis ruuis voi olla jotain jäämiä tai ne on gm-ruokaa..
 
oho, mä oonkin sit kirjottanut ihan pöllösti kun en todellakaan tarkoittanut että suomalaista ruokaa pidän pahana :O päinvastoin, suosin suomalaista viimeiseen asti mutta suomalainen RUOKAKULTTUURI on joltiseenkin häiriintynyt ja aiheuttaa paljon ongelmia etenkin jos mennään tosi tarkkaan sillä ykspuolisella peruna+liha linjalla. Jos ei esim voi käyttää perunaa ja gluteiinisia viljoja, niiden korvikkeeksi löytyy kotimaisia kasviksia ja muita viljoja ihan tarpeeksi, ettei ulkolaisiin tarvii kajota :)

mulla menikin jo päivät sekasin, intoilin että jee huomenna eka neuvola, mut nythän on vasta lauantai :ashamed: no intoilen sit huomenna hi hi
 
Meillä myös nimiäiset, kaikilla lapsilla ollut. Mies kyllä kuuluu kirkkoon ja uskoo, mutta itse olen ateisti ja halusin saada omillekkin lapsille "vapauden valita". Voivat sitten vanhempana kirkkoon liittyä, mutta mielestäni siihen ei pitäisi automaattisesti lasta kastaa. Itse ihosin pakosta käydä koulun uskonnon tunneilla, ihan vaan siksi, että vanhemmat olivat minut vauvana kirkkoon kastaneet. Ikinä en ole uskon asioita tärkeänä pitänyt. Uskon itseeni :)
Äitiysvaatteista voisin suositella mamalicious merkkiä. Itsellä ollut parit kyseiset farkut ja istuvat todella hyvin!
 
Meilläkään ei ole ristiäisiä tulossa.
Kumpikaan meistä ei kuuluta kirkkoon eikä kummankaan sukulaiset tiedä tästä eli saas nähä mitä sitten tuumaavat, kun tuleekin vain nimiäiset eikä mitkään papin siunaus hömpötykset. Se jää nähtäväksi tosiaan. :)
 
Huh, pahaolo on vähän jo helpottanut vaikka nyt alkoi vasta viikko 9.. Vai olikos se niin, että pahinta on viikon 7 ja 8 välissä ja sit helpottaa? Nyt oon yökkiny enää illalla juuri ennen nukkumaan menoa.

En malttais odottaa sitä nt-ultraa. Vielä kuukaus aikaa. Me tosiaan muutetaan kuun puolivälissä, joten aika menee varmaan nopsaan! :) Oon varmaan hullu, mut musta on ihana pakkailla tavaroita ja varsinkin järkkäillä uudessa kodissa paikat kuntoon. Oon vaan miettiny sellasta, että pitäisköhän mun jättää tapetin irrotus + maalaus hommat miehelle.. Vai olisinko auttamassa? Jos maali on vesiohenteista niin ei kai siitä pitäis vaaraa olla?

Äitiysvaatteista.. Oon ite kiertäny täällä pääkaupunkiseudulla kirppareita ja tehnyt parhaimmat löydöt niistä. Housut oon kyl sitten ostanu Hennesiltä, saa sovitettua ja tietää et istuu varmasti. :)
 
Meille on tulossa ihan perinteinen kastejuhla. Mä uskon Jumalaan, mies on enemmän tapakristitty. Minut on myös pienenä kastettu kristinuskoon, olen käynyt pienenä seurakunnan kerhoissa ja leireillä, joka vuosi, ja pelkästään hyviä muistoja sieltä.
Silloin toki se pääasia siellä leireillä ja kerhossa oli ne kaverit, mitä sieltä sai, ei niinkään raamatun opit, vaikka niitäkin oli mukava kuunnella ja virsiä tykkäsin laulaa.
Mun vanhemmat eivät ole tosiuskovia, vaan ihan "tavallisia" ihmisiä, ei meillä juuri puhuttu uskon asioista kotona, iltarukouksen äiti opetti.
Mä löysin oman uskoni vasta nyt aikuisena, oli mullakin aika jolloin pidin itseäni ateistina..
Mua harmittaa jos LuvLucy pidät kastetta "papin siunaus hömpötyksenä"
Mulle se merkitsee paljon, ja on tosi tärkeä asia. Ja ymmärrän kyllä muut uskonsuuntaukset tai mielipiteet, toki jokainen saa tehdä niin kuin parhaaksi katsoo.
Mä haluan myös tarjota mun lapselle sen saman mitä mä sain, hän saa sitten itse päättää tietenkin omista asioistaan kun on kasvanut.
 
Meille on tulossa ihan perinteinen kastejuhla. Mä uskon Jumalaan, mies on enemmän tapakristitty. Minut on myös pienenä kastettu kristinuskoon, olen käynyt pienenä seurakunnan kerhoissa ja leireillä, joka vuosi, ja pelkästään hyviä muistoja sieltä.
Silloin toki se pääasia siellä leireillä ja kerhossa oli ne kaverit, mitä sieltä sai, ei niinkään raamatun opit, vaikka niitäkin oli mukava kuunnella ja virsiä tykkäsin laulaa.
Mun vanhemmat eivät ole tosiuskovia, vaan ihan "tavallisia" ihmisiä, ei meillä juuri puhuttu uskon asioista kotona, iltarukouksen äiti opetti.
Mä löysin oman uskoni vasta nyt aikuisena, oli mullakin aika jolloin pidin itseäni ateistina..
Mua harmittaa jos LuvLucy pidät kastetta "papin siunaus hömpötyksenä"
Mulle se merkitsee paljon, ja on tosi tärkeä asia. Ja ymmärrän kyllä muut uskonsuuntaukset tai mielipiteet, toki jokainen saa tehdä niin kuin parhaaksi katsoo.
Mä haluan myös tarjota mun lapselle sen saman mitä mä sain, hän saa sitten itse päättää tietenkin omista asioistaan kun on kasvanut.
Meille se ON papin siunaus hömpötys. Like it or not.
 
Me ei kans kuuluta kirkkoon. En usko jumalaan. Meidän 3 lasta on kuitenkin kastettu kirkossa. Tämä neljäskin todennäköisesti kastetaan koska muutkin on kastettu. Jos saisin valita uudelleen niin olisin pitänyt kaikille lapsille nimiäiset. Ekan lapsen saadessani olin nuori enkä osannut ajatella "omilla aivoilla" :) Jotenkin kuvittelin, että lapset aina kastetaan.
Heh minä luulin ennen myös, että lapset vain "pitää" kastaa. :D
En edes muista missä vaiheessa sitten kuulin näistä nimiäisistä.
Mutta vaikka emme kuulu kirkkoon, haluan silti kummin lapselleni.
Ja mulle on ihan sama kuuluuko kummi kirkkoon vai ei.
Pääasia mulle on, että kummi haluaa olla lapsen elämässä mukana. :)
Toisin kuin oma kummini, joka oli mukana vain kastajaisissa ja sen koommin ei ollu missäkään tekemisissä...
 
mymosa
Meillä ei myöskään kasteta, ollaan miehen kanssa molemmat erottu kirkosta. Mullekin kaikki jumalapuheet ym on hölynpölyä, eikä ala-asteella edes pitäis olla uskonnon opetusta.
Myöskään kahta aiempaa ei ole kastettu, vaikka heidän aikaan kuuluin kirkkoon vielä, heidän isänsä ei kuulu. En myöskää olisi halunnut esikoiselle uskonnon tunteja, mutta järjestelykysymyksen kautta käy nyt niillä ja meillä kotona on sanottu uskonnon olevan samaa satua kuin joulupukkikin.

On mulla yksi uskovainen kaveri ja kunnioitetaan molemmat toisiamme puolin ja toisin.
Mutta lasten mummu on uskovainen ja voi helevetti mä nään sen jutuista punaista aina. Joskus varmaan tulee mun mitta sen verran täyteen, että sanon suoraan, ettei tarvii sitä sontaa mun lapsille syöttää, kun tietää, ettei poikansakaan sitä halua.

Nimiäisissä juhlitaan vauvaa, sen kummempia erikoisuuksia. Yhdessä oloa ja kahvittelua, silloin nekin sukulaiset joita ei heti jaksa ottaa vastaan, näkevät vauvan.. Nimikin paljastetaan jo ennen nimiäisiä.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
  • Tykkää
Reactions: LuvLucy
:popcorn: tänään ei ole ollut OLLENKAAN huonoa oloa:):OIhanaa mutta heti pelko hiipii,onko kaikki sitten hyvin:ashamed:Oon tehnyt ruokaa,leiponut,siivonnut ja askel on kepeä:DVoi kumpa tää nyt pysyis!!!!!!!!

Tänään tuli ar-ultran mukaan rv 9+0(menkkojen mukaan olis jo 9+5).Tiistaina mulla on ultra ja saan sen "virallisen lasketun ajan".Jännittää!

Lähtee tästä taas touhuamaan ja hoitamaan viikkojen kotihommarästejä:whistle:
 
  • Tykkää
Reactions: tiuhti_
Ompas tullut kauheesti tekstiä parissa päivässä:D

Vaunuista Olen tässä miettinyt et kyllä meillekin pitää tuplat ostaa, ei esikoinen jaksa vielä seisomalaudalla olla ( saatika, että ees pysyisi siinä ) niin muistan joskus katselleeni niitä olikohan Britaxen vaunuja. Sellaset missä saa tarpeen mukaan vaihdeltua. Meille kävisi siis hyvin se missä on istuinosa ja vaunukoppa =) Ja mietin et olis kivat kun saa tarvittaessa otettua toisen osan pois niin että saa vaan yhtä vietyä keralla :D ( Olipas vaikeesti selitetty ) Ainoo mikä niissä mietityttää on se että alempana matkustava on siellä jalkojentasolla :| Jos jollain on kokemusta noista niin olisi kiva kuulla =)

Nyt alkaa kyllä väsymys olemaan sitä luokkaa, että mielenkiinnolla odotan kuinka loppu olen kun työt alkavat huomena :whistle: Tänään herättiin seiskalta ja ysiltä mentiin päikkäreille, nukuttiin 2h ja siltikin väsytty kamalasti. Olispa se ultra jo niin sais mielenrauhan =)

Onko kellään muuten tullut joitain mielitekoja? :D Itse ostin tänään kaupasta karjalanpiirakoita ja aion tehdä niiden kanssa munavoita, enkä edes muista koska viimeksi olisin niitä syönyt :LOL:
 
Noihin hankintoihin vielä vastailen.
Mulla on ihan kaikki tallella edelliseltä.Vaunut on vm 08 ja ne on hyvässä kunnossa edelleen,löytyy tuplat ja sitten ihan uudet kuomurattaat.Joo ja ponit jne jne:)Kaukalo on edellisen jäljiltä,kantoliinat ja reput löytyy,vaatetta yllinkyllin ja ensisänkykin on joka suvussa kulkenut.Vain uusi patja siihen täytyy hankkia.
Ei siis tarvitse osataa mitään isoa ja keskityn lähinnä haalimaan jotain söpöjä vauvan vaatteita:heart:
Mielitekoja mulla on:valkosipulisuolakurkut ja maustamaton jugurtti banaanin palojen kanssa:p
 
Niin joo ja noista kaste/nimiäis-asioista.

Meillä ei mies kuulu kirkkoon ja hänellä on hyvin vahva mielipide uskonasioista. Itse kuulun, mutta en ole varma mitä ajattelen uskojutuista. Meillä mietittiin pitkään et miten tehdään esikoisen kohdalla, ja päädyimme kastejuhlaan. Papille kylläkin selitettiin wttä mies ei kuulu ja emme halua kuin lyhyen toimituksen. Toinenkin varmasti kastetaan kun ensimmäinenkin. Itse ajattelen niin että saavat lapset isompina päättää mitä haluavat tehdä. Mutta helpompi kuitenkin on isompana erota kirkosta kuin kuin taas konfirmointi isompana yms. Mutta tämä on kyllä sellanen aihe mistä jokainen omaa mileipiteensä ja mielestäni jokaisen uskoa/ ei uskoa pitää kunnioittaa =)
 
Nyt stop ja ptruu!!! Sovitaanko heti alkuunsa että kukaan ei ota itseensä toisten mielipiteistä joihin jokaisella on oikeus! Jokainen on vastuussa omista tunteistaan ja siitä miten ottaa toisen ihmisen jutut vastaan ja jos tulee paha mieli, kannattaa itsekseen miettiä syitä miksi oikeasti tuli paha mieli, mitä itse voi sille pahalle mielelle tehdä ja voisiko omissa toimintamalleissa korjata jotain jotta osaisi käsitellä tällaisia asioita ilman että syyttä ottaa itseensä.

Jos joku sanoo yleisluontoisesti asiasta mielipiteensä, sitä ei ole suunnattu KENELLEKÄÄN henkilökohtaisesti. Rakkaudellinen ja rakentava keskustelu ei sisällä jatkuvaa omista negatiivisista motiiveista tai traumoista käsin toimimista vaan rehellistä, aidosti suoraa ja vastavuoroista, tasa-arvoista viestintää.

Olemme kaikki herkillä tämän raskauden takia joten laitan tämän rauhanjulistuksen nyt esille ja toivon että jatketaan palstailua hyvässä hengessä :heart:

Syli84 ja Hemmo 8+0 vihdoin!!!
 

Yhteistyössä