TOUKOKUUN TOIVOTUT 2008 SYYSKUUSSA

piti vaan tulla kommentoimaan tuota lasten lukumäärää.. kovasti kaipailisin sitä nelosta jo, mutta oma jaksaminen mietityttää.. miten tuo hermopuoli kestäisi 4 alle kouluikäistä... esikoinen kun täyttää tänään 5v ja kakkonen tammikuussa 4... sitten on tämä pikku- toukokuinen ja kova halu olisi saada hänellekkin leikkikaveri... ja kun siihen yrittämiseenkin saattaa venähtää aikaa... hhmm.. :ashamed: vaikeita asioita pohdittavaksi...

Jenni30: Mulla on kyllä tuo äitiys tullut ihan luonnostaan ja vahvistunut vahvistumistaan aina uuden tulokkaan myötä... liekö syynä sitten se että olen esikoisen saanut 18 vuotiaana ja ns. siitä asti kulkenut "pylly kädellä"... Jotenkin koen tämän äitiyden elämäntehtäväkseni... (varsinkin kun kuume jo polttelee...)

Repa: Kyllä minä teen paljon kotihommia minean hereilläoloaikana... hänen nukkuessaan kun yritän antaa sitä jakamatonta huomiota noille isommille tytöille...

 

Summer81 Minä kirjottelin rotasta. Meillä tyttö on ollut tänään tosi väsynyt. Nukkui yön heräämättä n.8h, aamupäikkäreillä ulkona vaunuissa 2h45min, hereillä 2h, taas nukkui 45min, hereillä 1h ja nyt taas nukkuu . Ressukka pieni, kyllä tuon väsyn täytyy siitä rokotteesta johtua. Oireet siitä on kuulemma voimakkaimmillaan viikon päästä sen antamisesta. Viime annoksesta tyttö oksenti, ripuloi ja nukkui kerrallaan 4h:n päikkärit ulkona. Toivottavasti olisi huomenna jo oma itsensä.

Repa Teen kans kotihommia tytön ollessa hereillä. Eihän sitä millään koko aikaa voi olla viihdyttämässä ja täytyyhän vauvan oppia olemaan edes hetki yksinkin. Paljon päivän aikana leikitään, lauleskellaan ja seurustellaankin, mutta kyllä pyykkään ja teen milloin mitäkin tytön vaikka leikkiessä lattialla.

ÄitiydestäJenni, mielestäni tuo kuulostaa ihan normaalilta. Ei kaikki naiset varmastikaan koe äitiyttä ihan itsestään selvyytenä. Meitä on erilaisia ja hyvä niin. Olet varmasti maailman paras äiti omille lapsillesi :hug:! Itse olen aina ollut aika perhekeskeinen ja koti-ihminen. Rakastan lasten kanssa touhaamista ja se on myös mulle ammatti. Varmaan kaikki ystävänikin ovat ajatelleet, että tulen joskus hankkimaan lapsia. Kuulun varmaan just siihen porukkaan joille äitiys tuntuu aika itsestään selvyydeltä...vaikkakin olen sitä mieltä, että lasten saaminen ei ole itsestään selvyys. Inhottaa ne ihmiset, jotka eivät ymmärrä, että kaikki eivät saa lapsia heti, kun niitä toivovat. Mistä puheen ollen...kyllä se vauvakuume taitaa tähän mammaan iskeä taas viimestään keväällä =)

Nyt tyttö heräsi, palailen...

 

Äitiys: Musta tuntuu et jokainen joskus painiskelee ajatuksiensa kanssa et oonko oikeesti tämmöstä koti mamma tyyppiä. Kyllä mäkin kaipaan töihin välillä kovastikkin vaikka en ite työstä niin välitä mut ihmiset siellä. ei kannata yhtään nolostella ajatuksiaan koska erillaisiahan me mammat ollaan saadaan olla jokainen omalla tavallaan äitejä. ja varmasti jokainen paras omille lapsilleen

 

mielestäni äitiyteen kasvetaan, kaikille se ei ole itsestään selvyys vaikka itselläni koen äitiyden tulevan luonnostaan niin opittavaa tässä on siltikin itse kullakin =)

 

Marimint,
no sittenhän se voi olla meilläkin siitä :| Mulle ei ole oikeen mitään kerrottu neuvolassa tuosta rotasta; tuntuu ettei se terveydenhoitaja oikein tiiä koko rokotteesta yhtään mitään. Ite mun on kotona pitäny kattoa, että millon se annetaan jne.

 

Kiva kuulla että muutkin tekee myös normeja kotihommia,ajattelin et jos oonkin huono äiti kun en koko aikaa pojalle visertele
Kommentoikaas sitä pukluasiaa vielä!!

äitiydestä: =) En minäkään voi sanoa eläväni vain lapselle,mutta yllättävän hyvin oon sopeutunut kotimamman rooliin Vielä parivuotta sitten ajattelin että hajoaisin kotiin jos olisin kolmekkin vuotta lapsen kanssa,mutta nyt ajattelen toisin...ainakin vielä. Tosin ei tästä kauaa oo kun meinasin etten tee lapsia ollenkaan
Nyt oon melkosen kiintynyt poikaan ja pahaa tekee olla hetkikin erossa,viihdyn kotosalla vauvan kanssa kaksistaan puuhastellen. vielä ei oo erityisemmin tehnyt mieli viihteelle tms.
Mutta kyllä sitä varmasti pian alkaa kaipaamaan enempikin aikuista seuraa,kuitenkin mun perusluonne on melko sosiaalinen...
Koen siis että kasvan äitinä koko ajan,vaikka yllättävän "kotonani" olinkin alusta asti tässä roolissa.

Äh,poika heräämässä jo viimesiltä unilta... olis saanut vielä puolisentuntia nukkua,kun nyt sitten ollaan jo klo 6 kärttyjä ja ihan siihen aikaan en viittis yöunille laittaa |O Tosin siihen nukuttamiseen kun menee aina ikä ja terveys niin samapa kai tuo.

 

Kotona oleminen lasten kanssa on muuten ihan mukavaa, mutta vihaan kotihommia yli kaiken :kieh: Jos joku muu laittais ruokaa, tiskais ja siistisi paikkoja..

 

Äitiydestä pakko sanoa, että on aika ylimainostettua minun mielestä. Ehkä siksi olen tietyllä tapaa vähän pettynyt. Katson ehkä liikaa leffoja. Mutta missä on se elämää suurempi tunne, että kaikki tosta noin vaan selkenee ja on tosi seesteinen olo? Ja miksi minen ole pullantuoksuinen superäiti? Mulle tää on kyllä yhtä tuskaa koko äitiys, lähinnä siksi että en ole sellainen kun äiti mun mielestä on. En koskaan ole osannut ajatella itseäni äitinä eikä mulla koskaan ole ollut halua saada lasta. Asiaa ei tietenkään helpota se, että tää vauva nyt oli yllätys. Tietoinen valintahan sen pitäminen oli, mutta tuntisin ehkä eri tavalla jos oltais päättämällä päätetty hankkia lapsi. Ja voin myöntää, että on ikävä sitä omaan napaan tuijottamista. Ja sitä, kun miehen kanssa aamulla herättiin ja mietittiin mitä tehtäis ja päätettiin lähteä viikoksi Belgiaan ajelemaan. Nyt voin aamulla miettiä meneväni suihkuun ja senkin suunnitelman Eeva torpedoi aika tehokkaasti haluamalla leikkiä.
Tietysti siis rakastan lastani yli kaiken enkä vaihtais päivääkään tästä ja parhaani teen, mutta silti.. ei ole yhtään äidillinen olo. Tai siis sellainen, millainen kuvittelen sen olon olevan. :/

 

Kotityöt: Niitä täälläkin tehdään vauvan ollessa hereillä: pyykkejä, ruokaa yms. Musta on tärkeetä, et vauva on mukana niissä kodin askareissa mitä kuitenkin joka päivä joutuu tekemään. Laitan aina pojan lähelle viltille tai sitteriin ja höpöttelen samalla mitä teen.

Äitiydestä: Joo... Minäminäminä on täälläkin asunut aiemmin :| Ymmärrän sua Jenni hyvin! Matkusteltiin miehen kanssa paljon ja muutenkin tykättiin viettää viikonloppuiltoja hyvän ruuan, juoman ja ystävien seurassa. Nyt on vähän toisin. Matkustuskuume on kova! Iltaa istutaan edelleen, mutta onhan se erilaista, kun vauvat on mukana Lettukestejä ja grillailua ollut näin kesällä. Musta on ihana olla kotona pojan kanssa, mutta kaipaan kyllä etenkin sitä kahdestaan matkustelua... Mikään bilehile en ollu aiemminkaan, mutta noita illanistujaisia kyllä oli vähän väliä. Onni on kyllä se, et muutama ystäväpariskunta on ihan samoihin aikoihin saanut vauvan, joten en kyllä tunne olevani "ainoa" kellä on vauva. Mutta täällä ainakin kasvetaan äitiyteen joka päivä. En ole "luonnostaan" äitityyppiä, mut silti halua lisää noita naperoita

 

äitiydestä: Yhdyn naukuriin, täällä kans asustanut ennen minäminäminä eikä kukaan muu! :| Myöskään mikään bilehile en ennenkään ole ollut, mutta kyllä sitä tuli useasti ystävien seurassa aina viikonloput vietettyä, pikku hiljaa aloin rauhoittumaan ja sopivasti tulinkin raskaaksi En koe olevani myöskään "luonnostanaan" äiti tyyppiä, en ainakaan ulkonäöllisesti mutta niinkuin naukuri sanoi, joka päivä täällä kasvetaan "äitiyteen" mutta silti lapsi on minulle kaikki kaikessa ja voi sitä rakkautta niin pientä lasta kohtaan, ja lisää lapsia haluan :heart:

 

repa:mä vaihdan aika usein pukluset vaatteet, tänäänkin oon auroralle vaihtanut 3xbodyn kun on ollut sellasta porkkanapuklua täynnä koko paita, kivat tuoksut olis kyllä muuten, ikävä kyllä en voi kylvettää tyttöä kovin usein koska se kuivattaa tytön ihoa, joka toinenkin päivä on liikaa mut päälimmäisiä puhdistan liinalla naamasta ja kaulalta ja uutta puseroo kehiin..

 

Repa Vaihdan pukluiset vaatteet, jos ne kastuvat kunnolla. En viitsi alkaa riisua tyttöä, jos esim. kaulus on aavistuksen verran märkä. Yleensä meillä kyllä neiti pulauttaa sen verran kaaressa, että koko rintamus on ihan märkä, joten silloin menee vaatteet vaihtoon. Ja vaihdan myös sitten, jos vaate haiskahtaa tosi inhottavalle (joskus pulautus on tosi paksua ja haju sen mukainen :x ). Yleensä päivässä menee kaksi bodya.

 

Täällä on typy nyt sitten kunnolla räkänen :| Varmaan mukava yö tulossa... ja kyllä ottaa äitin voimille jos toinenkin yö menee valvoessa. Elimistö tottunu nukkumaan yöt...Näitä öitä oonkin pelänny.

 

Poika vihdoin unessa...aika vähällä itkulla selvittiin,vaikkakin kesti taas oman aikansa =)

Pakko vielä kommentoida tohon äitiyteen,että me kanssa matkusteltiin paljon ennen lasta jne. mutta en jotenkin aattele että se kaikki olis ikuisesti takanapäin. Toki samalla tavalla ei pääse lähtemään,mutta meillä jo suunnitteilla muutamakin reissu kun poika tosta hiukan kasvaa. Ja mitä rillutteluun tulee,sitä kerkesin tehdä vaikka kuinka ennen raskauttakin,ainoo mitä tosissaan kaipaan on keikoille pääsy. Kuljin useesti miehen mukana keikkamatkoilla ja se oli kivaa. Mutta eiköhän sinnekkin taas pääse kun toi sintti hiukan kasvaa...
Mutta meillä toi raskaaks tuleminen olikin monen mutkan takana,yritettiin hartaasti ja omasta mielestä pitkään,joten sen aikana tuli käsiteltyä näitä asioita =)

Minäkin sain illankorvilla tuta mille kunnon pukluset vaatteet haisee :x Onneks oli iltapesuaika nii lähellä ettei tarvinnu enää ruveta vaatteita vaihtamaan.

Uskaltaiskohan huomenna ottaa saunan jälkeen lasin viiniä,vai meneekö siitä ihan kuuppa sekasin Veikkaan että menee,mutta pakko ottaa riski

 

Summer voimia,meill kans aina joskus noita valvottuja öitä ja ei tee hyvää kyllä :hug:

 

MItä olette alkaneet antamaan vauvoille?Oletteko muuta antanut kuin maitoa?KUinka moni imettää vielä? =)

 

Äitiydestä: Mie nautin kun saan olla kotona. Mie nautin kotiaskareista ja siitä, että elän lapsieni kautta. Mie ole kokenut sen suuren ahaa elämyksen ja kuinka paljon sitä elämästä puuttuikaan ennen lapsia. Rakkaus omaan lapseen on jotain niin suurta ja rajatonta, sitä ei voi sanoin kuvailla. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei olisi tai etten haluisi olla tai tehdä joskus jotakin muuta. Töihin en juur nyt kaipaa, sinne on taas joskus vain pakko palata. Rakastan silti työtäni. Olen ollut hirmuinen bilehile ja ryyppääminen oli viikonloppujen iloni. Olen kasvannu sen ajan yli, ehkä sain nuoruudessani mennä ja sekoilla tarpeeksi. Kyllä joskus vien lapset hoitoon, vedän pääni täyteen ja nautin humalassa olosta, mie tarviin sitä, että jaksan olla äiti lapsilleni, että jaksan tehdä ne kotityöt. Ei se tarkoita, että jaksaisin olla superäiti, sitä en ole koskaan. Leivon kyllä pullaa, mutta en pidä ihteäni pullantuoksuisena. Päästelen joskus ärräpäitäkin lasteni kuullen. Enkä minäkään silti aina jaksa ikuista ruuan laittoa ja pyykin pesua, imuroimista ja lattioiden pesua ja prkl taas astuin legon päälle!! :headwall: Silti rakastan olla äiti ja rakastan olla kotona nyt ja tehdä näitä asioita ja en tunne mitään suurempaa kuin rakkaus lapsiini. Joku on joskus sanonut, että minä olen maailman paras äiti, omille lapsilleni. Näin sen täytyy olla! :heart:

 

Täällä imetetään.. Poju ei suostu irrottamaan tissistä!!! Lisäksi saa maissivelliä, perunaa, maissia ja mustikka-vadelmasosetta. Kiinteitä annan 3x päivässä, velliä juo 3x ja loput syötöt imetän eli n. 5-6x vuorokaudessa, josta öisin syödään 3 KERTAA!!!!! :headwall:

 

Repa, kiitti. Oikein hävettää marista kun on yhden yön valvonut...oon tottunu vaan liian hyvään

 

Summer: Sama täällä, liian hyvään tottunu ja nyt kun on kaks viikkoa ollu repaleisia öitä (nuha ja ruuanlisäys ), niin oon jo ihan poikki... |O Toivottavasti pian helpottaa.

Repa: Joo, en mäkään ajattele et reissaaminen on kokonaan ohi Mut ku ennen oikeesti mentiin montakin kertaa vuodes jonnekin , niin nyt on ollu vähän hiljasta. Onneks viimisimmät matkakohteet oli ihan huippuja (Islanti ja Japani ), niin jäi hyvä mieli Nyt vaan pitää miettiä tarkkaan minne tuon nassikan kanssa sitten lähdetään ekalle reissulle. Mä olen oikeesti RIIPPUVAINEN matkustamisesta...........

 

täällä imetetään kanssa,päivisin 5x,öisin 2x ja aamusta annan vielä sängyssä hörppyjä ilmavaivoihin,et saa ite nukkua...

Kyl rakastan reissuja kans.... anoppi meinas kustantaa n.vuoden päästä mahd. Toscanaan koko porukan,hänet tuntien kohde voi kyllä muuttua vielä. 60v. kunniaks. Lisäks säästetään omaa matkakassaa...en sit tiiä lähtääkö pojan kanssa vai kaksin

 

Summer81 :hug: Kurjaa, kun pieni sairastaa. Yövalvominen on kyllä raskasta. Jos nyt yö menee pipariksi, niin yritä saada huomenna otettua päikkärit. Meillä tyttö on alkanut heräillä kamalan aikaisin, en meinaa itse jaksaa millään nousta ennen puolta kasia |O . Tytö ei ole tosiaan parina yönä herännyt syömään, mutta tottakai mä olen kurkkinut tottumuksesta tytön sänkyyn klo2 ja 5 ja valvonut sitten aina hetken. Sitten aamulla väsyttää...

NuoriÄiti Täällä imetetään. Pari kuukautta tyttö on saanut aina tarvittaessa iltaisin lisäksi korviketta. Nyt ollaan sekoitettu korvikkeeseen myös maissivelliä, tosin parina viime päivänä ei ole huolinut pulloa . Perunaa on myös maisteltu vähäsen.

Uudet ruoat Olen nyt neljänä päivänä antanut Jessin maistella perunaa. Sitä on uponnut enimmillään ehkä teelusikallinen. Avaa suunsa lusikalle, mutta pyörittelee perunamössöä suussansa aika kauan ennen nielemistä . Olen tehnyt soseesta korvikkeen avulla aika löysää, jotta söisi sitä helpommin. Ajattelin maistattaa esim. maissia tai porkkanaa seuraavaksi. Enkös voikin sekoittaa uuden ruoka-aineen perunaan? Mitenkäs, jos maistattaisinkin seuraavaksi esim. päärynää, niin voin varmaankin tarjota samana päivänä myös jo tuttua perunaakin? Taitaa olla tyhmiä kysymyksiä, mutta neuvolasta ei juuri neuvottu kiinteiden aloittamista, niin pakko kysellä teiltä .

 

Marimint: Mun mielestä voi hyvin tarjota uutta ruokaa samaan aikaan / samana päivänä kuin tuttuakin ruokaa. Ihan niin kuin olit ajatellut. Lähinnähän siinä kai koitetaan minimoida se työ, jos tuleekin allergiaa tai jotain, et mistä se nyt sitten tulikaan. Ja jos olet jo perunaa kokeillut eikä mitään tullut niin sithän jos jotain tulee, ni tiedät et se on siitä uudesta. Eikös? Kyllä mäkin ajattelin, et nyt kun bataattia on maisteltu muutama päivä, ni sit voin kokeilla jotain uutta ja nimenomaan nuo hedelmät ja marjat otan niin, et annan esim. välipala-aikaan samana päivänä jonkun tutun maun kanssa.

Täällä ollaan ihan täpinöissään: huomenna koittaa tän maman eka ihka oma bileilta!!! Ihanaa päästä hyvien ystävien kanssa syömään, katsomaan musikaalia ja baariin Juoruja, juoruja ja ihania tyttöjen juttuja, nam! Vähän kyllä mietin, että mitenköhän noilla miehillä täällä sujuu... Hyvin kai Niin ja aamupäivästä pääsen nauttimaan Kädentaito-messuista. Ihana MUN OMA päivä, tulee tarpeeseen :heart: En siis näy tai kuulu täällä huomena tai varmaan sunnuntainakaan... Muksaa viikonloppua tytöt!!!

 

harmittaa ihan kauheasti juuri kun tuosta hajuvesijupakasta selvittiin niin sitten tama: oltiin Avan isomummilla kaymassa ja kun tulin takaisin olohuoneeseen keittiosta niin naen kuinka Avan isomummi syottaa vauvalle taytekakkua. hitto, etta sydan pysahtyi. ehti anoppi siihen hiukan valiin, etta ei noin pienelle saa antaa. mummi vaan jotin mumisi. onneksi ava sylki aika paljon ulos, mutta kylla harmitti. ihan tosissaan. mika ihme ihmisilla on kun lupaa ei kysyta ja noin pienille annetaan ruokia jota ei tosiaan suositella. kakku sisalsi ainakin kermaa, kananmunaa ja vehnajauhoja. vielakin suututtaa.

 

katrinainen: Herranjestas! Onpa kamalaa jos vanhemmilta ei kysytä mitään Mää saisin ainaki sätkyn tuollasessa tilanteessa... Hö, olipa ajattelematonta. No, eihän nyt yksi kerta mitään haittaa tee, mutta periaatekysymys silti. Voimia sinne ja iso :hug: Sukulaisuussuhteet ei aina oo helppoja.