Toukokuiset

Nyt kävi niin, meille näyttäisi tulevan toukokuussa vauva :heart:, joten vaikka ollaan ihan raskauden alussa niin päätin perustaa toukokuussa tuleville pikkuisille ihan oman ketjun.

Ihan alussa on raskaus vielä, mutta kun ei siitä kaikille vielä halua kertoa niin..ehkä täältä löytyy odotustovereita?

Tervetuloa kaikille nykyisille ja tuleville äityleille, Odotellaan toukokuuta yhdessä!:D
 
Edelleen täällä huhuilen muita toukokuulle laskettujen itujen äitejä, vähän ajoissa olen tietty :)
Pikkuisen iltaisin ollut pahoinvointia, muuten mitä mainioin olo! Viikonloppuna juoksin naisten kympin tukholmassa, ihan mahtava kokemus...ja itu oli mukana menossa ;)

Rohkeasti kaikki vielä raskauttaan salailevat tänne! En mäkään vielä ystäville
 
Täällä ollaan, minä myös 30+ ja pikkuinen kuudennella viikolla.

Onnea tuleville äideille!

Täällä on ollut aikamoista vuoristorataa jo alusta saakka ja monia haasteita selätettävänä.

Tässä unettomana yönä mietin, että olisiko jotain hyvää opusta odotusajasta, jota kannattaisi jo tässä vaiheessa alkaa lukea? Haluan olla mahdollisimman "hereillä" ja nauttia koko matkasta kaikin mahdollisimman tavoin.
 
Tervetuloa mukaan, Ainara! :)

Itse olen lukenut ruotsinkielistä "Mammapraktika" -nimistä kirjaa kussakin raskaudessa, koska siinä edetään viikko viikolta ja keskitytään sekä äidissä tapahtuviin fyysisiin ja psyykkisiin muutoksiin, että myös vauvan kehitykseen viikko viikolta. Siinä on jopa hyviä reseptejä odottaville äideille, esim. banaanimuffinssiresepti, josta on tullut mun suosikki...

Suomenkielisiä hyviä kirjojakin on ihan varmasti, mutta satuin lainaamaan tämän tuttavalta, ja jäin "koukkuun" :D

Ainara, mitä vuoristorataa sulla on ollut?

Milloin ajattelitte muuten ottaa neuvolaan yhteyttä?
 
Täältä ropsahtaa yksi mukaan! Eli 32 v olen ja kolmatta odotan, tänään r-testi oli plussa, 2 päivää sitten vielä nega, mutta menkat jo 4 päivää myöhässä ja oireitakin löytyy, joten raskaana ollaan! Laskurin mukaan menossa 4+5. Meillä on lapset 3 v ja 1 v sekä takana keskenmeno 07/10. Ei siis kestänyt kauaa tärpätä uudestaan km:n jälkeen :)

Nyt oon vähän skeptinen, että miten tää raskaus menee vai tuleeko taas km, mutta koitan iloita kuitenkin että raskaus on alkanut. Piinaviikot kyllä edessä sinne np-ultraan asti!!

Mä en oikeen tiiä, millon sitä neuvolaan soittelis, ehkä ens viikolla...
 
Kivaa Nepula, että löysit mukaan:D

Tosi hienoa että noin pian taas tärppäsi km:n jälkeen. Itselläni ei ole kokemusta km:sta, mutta voin kuvitella että se kovasti kirpaisee. Raskauteen liittyy aina alusta asti niin paljon odotuksia ja toiveita...sen ennenaikainen päättyminen on kova juttu.

Mutta siis nyt ollaan täällä ja iloitaan jokaisesta päivästä! Itsekin olen jokaisessa raskaudessa ollut varovaisen toiveikas alussa, ennen kuin mahaa alkaa tulla. Tuntuu siltä, että ei saa ottaa varaslähtöä iloitsemiseen, koska silloin tapahtuu kaameita. Ihan taikauskoista...:LOL: Mutta silti näin on.

Ajattelin ensin odottaa vielä pari viikkoa neuvolaan soittelunkin kanssa, mutta ehkä sitä jo ensi viikolla vois...:)
 
Musta tuntuu, että mun mahaan on tungettu litranen minigrippipussi täynnä vettä! Eilen illalla tunvotti ihan hulluna ja nyt on painon tunnetta alavatsassa.

Huomenna ois kaverin häät. Monikohan ihmettelee, kun ollaan miehen kanssa hommattu lapsenvahti kotio, reissataan 200 km päähän ja ollaan hotellissa yötä, mutta mä en juo häissä mitään alkoholipitosta..?? Etenkin, kun kuulun niihin, jotka ei sylje lasiin, juhlissa nyt ainakaan... Yritän just ettiä netistä lääkekuureja, jolla voisin sanoa olevani ja jonka aikana ei saa juoda mitään. Edellisen kerran plussasin just ennen työpaikan pikkujouluja, silloin valehtelin olevani munasolunluovutushoidossa ja että hormonihoidon aikana ei saa juoda... Kukaan ei edes ihmetellyt mitään, koska mä oikeesti olen luovuttanut munasolujani lapsettomien parien käyttöön :) Samalla meni mahan turvotuskin selittelyissä mukavasti, ne hoidot kun oikeesti turvottaa. Mutta viittiskö käyttää samaa selitystä taas..?
 
Varovasti kurkistelen tähän ketjuun:wave:,menkat myöhässä neljättä päivää mutten ole uskaltanut vielä testata.
Josko ois meille se kolmas tulollaan,ainakin kovasti näin toivon.
Onnea vaan kaikille plussanneille ja tarrasukkia matkalle mukaan:flower:
 
Hei kaikille taas ja kiitos Fariini vastauksesta!
Itse soitin neuvolaan saman tien kun raskaus varmistui (kävin yksityisellä tekemässä veritestin muutaman kotitestin jälkeen). Se oli hyvä idea ja neuvolantäti oli todella mukava. Itse neuvolakäynti on tämän kuun lopulla, jännityksellä odotan...!

Mä uskon, että pikkuinen siellä mahassa tuntee jo nyt kaikki meidän ajatukset, joten olen sitä mieltä, että ehdottomasti kannattaa olla iloinen ja onnellinen ja taivaassa tai mitä tahansa tunnet. Ei siitä ainakaan haittaa voi olla uuden elämän kehitykselle, päin vastoin. Tämä on ensimmäiseni ja tunnen, että tämä on niin suuri ihme, että haluan ottaa ja antaa ihan kaiken, minkä vaan kykenen.

Kiitos kirjavinkistä, täytyypä lähteä ostoksille.

Vuoristorataa on ollut terveyden (flunssaa!), raskausoireiden (kaikkea mahdollista), miehen (oli aikamoinen yllätysuutinen eikä suunniteltu) muutamia mainitakseni. Koko elämä on tietenkin mennyt ihan uusiksi jo nyt! Tiedän, että monet pitää alkuraskauden pitkään vain vanhempien keskeisenä tietona, mutta itselläni on kyllä ystävät nyt pelastaneet mut kun mies on joutunut käsittelemään omaa suhtautumistaan, eikä ole ollut tukena.

Suurta kiitollisuutta tunnen pienistäkin asioista ja tuntuu, että rakkautta on paljon paljon paljon enemmänn jo nyt.

Ihanaa odotusaikaa kohtalosiskot!
 
Täällä myös toukokuinen. Yllätysraskaus, mutta toivottu sellainen =). Plussasin reilu viikko sitten ennen etelän matkaamme, joten reissu sujui vesilinjalla ja hämmentyneissä tunnelmissa. Esikoinen (2 v. 8 kk) sai alkunsa hoidoilla ja ilman ehkäisyä tuli eleltyä nelisen vuotta. Toisesta lapsesta oli kesällä puhetta, mutta hoitoihin oli tarkoitus mennä vasta hieman tuonnempana, jos ei luomuihmettä tapahtuisi. Hiljaiset toiveeni oli sittenkin kuultu..

Ainara, mulla maha pullahti edellisessä raskaudessa rv 17. Siihen on siis vielä aikaa. Tosin toisesta se kuulema pullahtaa helposti jo aikaisemmin, joillakin rv 10 tienoilla. Mä mieluiten salaisin masulaiseni töissä vielä pitkän aikaa. Mulla kun oli kaikenlaisia muita suunnitelmia tulevalle, mitkä raskaus nyt sekoitti.

Onnellista odotusta teille muille toukokuisille!
 
Hellou!

Mahan koosta: mulla eka raskaus rupes näkyyn jotain rv 12 tienoilla, tokasta 9-10 tienoilla ja keskenmenneestä paukahti sellane turvotus, että jo rv 7 näkyi ihan selkeesti. Että katotaan oonko taas 2 vkon päästä mahani kanssa samas tilanteessa.

Häät on nyt juhlittu ja koko hääväki tietää raskaudesta, ehhehee... Ei tarvinnut kuin sanoa tarjoilijalle, että alkoholitonta, kiitos, niin siitä se lähti. Sitten kävi nolo juttu, km-raskaudesta tiesi hääparin vanhemmat sillon kesällä ja tieto keskenmenosta oli mennyt kyllä tälle äidille, mutta ei isälle. Siinä muiden kuullessa tää morsiamen isä sitten kysyi, että millonkas teille tulikaan se vauva... Sönkötin siinä sitten, että itseasiassa vasta toukokuussa, kun sille kesäselle tapaukselle kävi vähän ikävästi... Ja km:stä eivät tienneet muut hääväestä. No, sellasta sattuu...

Alavatsaolot on helpottanu, tissit on yhä kipeenä. Muuta ei sitten oikeen ookkaan, tyyntä myrskyn edellä??
 
Huomenta-päivää!:D

Ihanaa kun olitte käyneet kirjottelemassa!

Ainara:

Toivottavasti mies pian innostuu (ja kyllä hän varmaan innostuu, mitä tulee uusiin suuntiin niin naiset on kuin kajakkeja ja miehet on kuin valtamerialuksia: ne tarvii ehkä vähän enemmän aikaa totutella uusiin juttuihin ennen kuin niitten iso laiva kääntyy).

Täälläkin maha on näkynyt suunnilleen vko 12 ekassa raskaudessa ja sekä tokassa että kolmannessa hiukan aiemmin. Musta mahan kasvaminen on ihana juttu, kunhan sopivia vaatteita löytyy. Olin ehtinyt myydä ja antaa pois suurimman osan raskausvaatteitani ennen tätä raskautta, koska en oikein uskonut että mies enää meidän perheeseen neljättä lasta toivoi...mutta miehet voi yllättää:LOL: Nyt ollaan molemmat niin innoissamme...

Nepula: Kuulosti vähän kiusalliselta sun kokemus sieltä häistä, mutta onneksi kiusalliseen tilanteeseen päädyttiin onnellisen uutisen takia!:heart:

Tsirpukka: testasitko jo....?
 
Täällä ei kummempaa, paitsi koko perhe on vihdoinkin terveenä, jesh! Alensi tää raskauden alku taas vastustuskyvyn nolliin ja nyt siis toivuttu 3 vkon räkiksestä.

Ehdotus: laitettaisko textin loppuun aina raskausviikot, niin olis helpompi seurata missä mennään...??

T:Nepula ja Väiski-Matilda 5+3
 
Heippa vaan, päätin huudella sekaan minäkin, kun vaikuttaa olevan kivaa porukkaa täällä. Eli meillä odotellaan pikkukakkosta syntyväksi toukokuun alussa, esikoinen 09/08. Sekä minä että mies tänä syksynä 37-v. Ollaan onnemme kukkuloilla - oisittepa nähneet miehen naaman kun kerroin uutisen - ja samalla halolla päähän lyötyjä. Tämä tapahtui ennen kuin oikeastaan ehdittiin mitään kauheasti yrittääkään, ja kun minäkin jo livon neljääkymppiä, niin ajateltiin, että ihan helposti ei käy. Mutta hyvä näin. Samalla kyllä vähän hirvittääkin. Esikoisen synnytyksessä ja vauva-aikana meni aika moni asia aika pieleen, eikä sen soisi ihan sellaisenaan toistuvan - mutta kaipa sitä on jotain oppinutkin, sikäli kuin oppimisesta on tässä apua.
Raskausoireiden osalta tämä raskaus on alkanut aika samalla tavalla kuin edellinenkin. Pahoinvointia on joo, mutta varsin vähän (itse asiassa tänään ei ole ollut vielä ollenkaan, vaikka aamuihin se on mulla muuten painottunut), ja väsyttää ja turvottaa (töissä ovat jo ruvenneet vähän vilkuilemaan meikäläisen vatsanseutua). Ja kahvi ei maistu.
Kenellekään ei ole vielä kerrottu, paitsi mä yhdelle kaverille, joka oli just hetkeä aikaisemmin paukauttanut oman raskausuutisensa rv:llä 8. Mutta töissä en kyllä kertoisi kenellekään suin surminkaan! Läheltä piti -tilanne oli jo männä viikolla, ja luultavasti ainakin yksi työkaveri on tehnyt johtopäätökset. Oltiin nimittäin työpaikan juhlissa, ja mä vesilinjalla ainoana. Siihen sitten vierustoveri (mies): "Mä en nyt taida kysyä sulta sitä mitä ei saisi kysyä...", siihen minä: "Joo, sellaista ei saisi koskaan kysyä keneltäkään", ja sitten edettiin sujuvasti puhumaan muiden ihmisten raskauksista.:whistle: No, ehkäpä se työkaveri tajuaa olla levittämättä sanaa. Ainakaan ei tarvinnut valehdella...:saint: Eikähän tässä ole enää montaa viikkoa siihen kun voi ja käytännössä joutuukin jo julkistamaan asian. En tarkkaan muista, koska esikoisen kanssa alkoi maha näkyä, mutta luultavasti joskus rv 17+. Nyt varmaan aikaisemmin.
Ainara: tsemppiä sulle! Toivottavasti tuleva isäkin innostuu pian. Mulla on yksi kaveri (mies), joka sai lapsen samoihin aikoihin kuin meidän esikoinen syntyi, ja joka ei ole koskaan oikein tykännyt lapsista, eikä olisi silloinkaan itse halunnut lasta. Mutta niin vain kävi, että vaimo tuli raskaaksi ja halusi pitää lapsen. Tulokas kuitenkin hurmasi kaverin kerta heitolla, ja tähän mennessä hän (joka siis on mies) on mm. viettänyt vuoden kotona perhevapaalla lapsen kanssa! Eli kaikella todennäköisyydellä: kyllä se siitä!
t. Jupeksi rv 7+0
 
Viimeksi muokattu:
Päivää kaikille ja tervetuloa ilo/onni sekä jupeksi mukaan meidän ihanien odottavien naisten ketjuun :wave:

Täällä turvottaa myös, tuntuu lähinnä siltä että on syönyt liikaa pullaa...iltaisin pientä pahoinvointia, mutta onneksi en ehdi paljon sitä miettiä kun on hulinaa muiden lasten kanssa.

Eilen illalla olin tosin hevos-leikkikoulussa kahden vanhimman kanssa, saivat sukia hevosia, puhdistaa kavioita yms. Ja siinä kyllä oli hymy kitkeränpuoleinen, kun lannan hajussa seisoin ja kehuin tyttöjen harjaustaitoja : /


Mutta jotenkin tuo tuttu paha olokin on "kivaa", kun tunnistaa sen niin selväksi raskausoireeksi, ja ajatukset alkavat suuntautua alkiosta syntyvään sikiöön ja uuteen ihmiseen...

Ensi viikolla ensimmäinen tapaaminen äitiysneuvolassa, ja seuraavana viikonloppuna ilmoitetaan asiasta molempien vanhemmille. Hui...

Hauskaa ja pahoinvoinnitonta päivää kaikille!

fariini ja itu 5+3
 
Viimeksi muokattu:
Täällä myös yksi uusi tulokas uuden tulokkaan kanssa! Jos oikein lasken, niin mulla meneillään 5+2. Ihan uusia nämä jutut vielä, esikoinen kyseessä. Itse asiassa mieskään ei vielä tiedä - tänään aion kertoa! Oon mä itse tiennyt alusta saakka, että olen varmasti raskaana, mutta halusin vielä odottaa viime viikonlopun yli. Nyt on neuvola-aika tänään varattu, ja lienee myös aika yllättää isukki. Mietin parhaillaan, että miten... :) Mies ei ole mikään ykkösvauvafani, mutta on tässä jo 8kk kuitenkin ihan yhdessä ja yksissä tuumin beibeä pantu alulle ;)

Terkkuja ja tsemppiä kaikille - ja kaikenlaisia hyviä neuvoja saa antaa... Toistaiseksi ei muita oireita kuin ellotus pitkin päivää ja etenkin iltaisin, kipeät tisut ja tuikkimista mahassa.
MaiMei 5+2
 
Heippa! Täällä myös ensikertalainen pää pyörällään=) Ikää minulla on 32v. ja tätä plussaa odoteltiin reilut vuoden päivät. Ei voi muuta kuin pitää peukkuja ja toivoa, että kaikki menee hyvin ja että pikkuinen saapuu maailmaan toukokuun puolivälin jälkeen. Plussasin viime sunnuntaina ja alustava LA on 23.5.2011 eli ihan alussa vielä mennään.
 

Yhteistyössä