Toukokuiset 2021

Suuren suuri ahdistus. Rinnat ei kipeät, eikä niin turvonneet enää, alaselkäkipu säteilee pakaraan asti, todella lievää menkkajomoa alavatsalla välillä ja ei enää yhtään niin turvonnut olokaan. Pää sanoo, että kaikki ei ole kunnossa, mutta sydän on eri mieltä. Mulla on ollut jokaisessa raskaudessa AINA vahva tunne siitä, että kaikki ei ole hyvin tai on hyvin, mutta nyt eka kertaa todella ristiriitaiset tunnelmat ja olen tänään valehtelematta harkinnut sen 50krt että soitan ajan ultraan. Tekisi myös tämän selän kipujen ja 6.5vko unettomuuden takia soittaa työterveyteen ja harkita saikkua, koska ei meinaa enää jaksaa.

En tiedä mitä tekisin sen ultran kanssa Hakisko mielenrauhaa vai odottaisiko kiltisti nt-ultraa, johon en ole vielä saanut kutsua.

Tänään 8+1

 

Suuren suuri ahdistus. Rinnat ei kipeät, eikä niin turvonneet enää, alaselkäkipu säteilee pakaraan asti, todella lievää menkkajomoa alavatsalla välillä ja ei enää yhtään niin turvonnut olokaan. Pää sanoo, että kaikki ei ole kunnossa, mutta sydän on eri mieltä. Mulla on ollut jokaisessa raskaudessa AINA vahva tunne siitä, että kaikki ei ole hyvin tai on hyvin, mutta nyt eka kertaa todella ristiriitaiset tunnelmat ja olen tänään valehtelematta harkinnut sen 50krt että soitan ajan ultraan. Tekisi myös tämän selän kipujen ja 6.5vko unettomuuden takia soittaa työterveyteen ja harkita saikkua, koska ei meinaa enää jaksaa.

En tiedä mitä tekisin sen ultran kanssa Hakisko mielenrauhaa vai odottaisiko kiltisti nt-ultraa, johon en ole vielä saanut kutsua.

Tänään 8+1

Minä kävisin ultrassa jos kovasti vaivaa, sulla kuitenkin nt-ultraan pitkä aika eikö muissa kunnissa neuvolan kautta saa ultraa? Mä oon jokasessa raskaudessa käyny eka lapsettomuuspolilla varhaisultrassa ja sitten vk8-10 neuvolan kautta.

 

Minä kävisin ultrassa jos kovasti vaivaa, sulla kuitenkin nt-ultraan pitkä aika eikö muissa kunnissa neuvolan kautta saa ultraa? Mä oon jokasessa raskaudessa käyny eka lapsettomuuspolilla varhaisultrassa ja sitten vk8-10 neuvolan kautta.

Täällä pääsee todella nihkeästi ultraan kunnallisen kautta Pitää olla kovat kivut ja vuodot, et mihkään pääsee.
Pitää miehen kanssa puhua tuosta ultrasta, jos vaikka saisi viim. huomiselle ajan. Toivottavasti tämä ahdistus olis ihan turhaa ja pelkään vain niin kovasti samaa kohtaloa kuin kesäkuussa ja se aiheuttaa tän olon. No eipä niille keskenmenoille mitään voi, vaikka kävis joka viikko ultrassa

 

Suuren suuri ahdistus. Rinnat ei kipeät, eikä niin turvonneet enää, alaselkäkipu säteilee pakaraan asti, todella lievää menkkajomoa alavatsalla välillä ja ei enää yhtään niin turvonnut olokaan. Pää sanoo, että kaikki ei ole kunnossa, mutta sydän on eri mieltä. Mulla on ollut jokaisessa raskaudessa AINA vahva tunne siitä, että kaikki ei ole hyvin tai on hyvin, mutta nyt eka kertaa todella ristiriitaiset tunnelmat ja olen tänään valehtelematta harkinnut sen 50krt että soitan ajan ultraan. Tekisi myös tämän selän kipujen ja 6.5vko unettomuuden takia soittaa työterveyteen ja harkita saikkua, koska ei meinaa enää jaksaa.

En tiedä mitä tekisin sen ultran kanssa Hakisko mielenrauhaa vai odottaisiko kiltisti nt-ultraa, johon en ole vielä saanut kutsua.

Tänään 8+1

Soita ihmeessä ja kysy ultraan pääsyä, Jotta saisit mielenrauhan. Tiedän tuon ahdistavan tunteen. Kovasti voimia.

 

Tsemppiä @Kasikuus, itsellä myös välillä noita fiiliksiä, mutta olen vielä jarrutellut sen stressiultran kanssa.

Eipä ole tullut trisomia-seulan tuloksia. Viimeksi sain siis näytettä seuraavana päivänä viestin näytteen pilaantumisesta.

 

Mulla tuli eilen pyyhittäessä tuollaista ruskeaa tuhrua. Säikähdin kauheasti. Mulla ultra sen jälkeen ja lääkäri sen tuhrun näki ja kysyi onko ollut yhdyntä viime päivinä. Sunnuntaina oli nii sano lääkäri et normia tämä, ku limakalvot herkemmöt. Ja tosiaan sitä tuli 2pv sen yhdynnän jälkeen.

.

Niin, muistelinkin lukeneeni, että seksi ja muut sörkkimiset voivat aiheuttaa pientä vuotoa. Mulla ei seksin jälkeen ole tuhrua tullut, mutta ollaankin otettu rauhallisesti. Todella vähäistä ollut tämä vuoto, lähinnä valkovuotoa joka on väriltään rusehtavaa, joten en kovin huolissani ole vielä. Toivotaan, että vuotelut jää tähän! Seuraava ultra vasta yli 4 viikon päästä.

 

Tsemppiä @Kasikuus, itsellä myös välillä noita fiiliksiä, mutta olen vielä jarrutellut sen stressiultran kanssa.

Eipä ole tullut trisomia-seulan tuloksia. Viimeksi sain siis näytettä seuraavana päivänä viestin näytteen pilaantumisesta.

Mulla näkyy omahoidon sivuilla (pohjois-pohjanmaalla tämän niminen sivu) että näyte on otettu, mutta itse tulos on piilotettu. Ei taideta näyttää ennen ku käy ultrassa.

 

Ahdistus muuttui paniikkikohtaukseksi ja siinä vaiheessa varasimme ultran terveystalolle heti tälle päivälle (hemmetin masennus, kun aiheuttaa tällaisia oloja) ja siellä oli varmaan maailman surkein ultralaite, mutta siellä papu kölli sykkeen kera vastaten juurikin viikkoja joita pitikin Todella kallista lystiä ja tolla hinnalla olisi luullut saavan edes kunnon kuvan, mutta ei Pääasia, että pieni oli siellä vielä hengissä Mies tokas, että hänen mielestään pieni summa siitä, että minä voin hyvin ja samalla vauva voi hyvin

 

Mulla näkyy omahoidon sivuilla (pohjois-pohjanmaalla tämän niminen sivu) että näyte on otettu, mutta itse tulos on piilotettu. Ei taideta näyttää ennen ku käy ultrassa.

Täällä Husin alueella on Maisa, ja mulle kilahtaa sieltä aina viesti kun jotain uutta ilmaantuu. Tänään tuli vain vasta-ainetestin tulokset, se oli tehty maanantaisesta näytteestä (silloin otettiin ainakin 6 putkiloa ja muista kuin trisomiasta oon saanut tulokset). Mut pitää toivoa että tuo keskiviikon näyte ois ok.

Jee @Kasikuus

 

Täällä kans tänään itketty silmät päästä eilen alkanutta oireettomuutta. Mieli tekee surutyötä jo ja intuitio sanoo että ei oo enää hyvin asiat.
Ihan typerää mutta minkäs itelleen mahtaa..toivon vain että olen väärässä.

 

Ja ihanaa @Kasikuus että siellä oli kaikki hyvin. Kyllä oli varmasti rahansa väärti reissu!<3

 

Ahdistus muuttui paniikkikohtaukseksi ja siinä vaiheessa varasimme ultran terveystalolle heti tälle päivälle (hemmetin masennus, kun aiheuttaa tällaisia oloja) ja siellä oli varmaan maailman surkein ultralaite, mutta siellä papu kölli sykkeen kera vastaten juurikin viikkoja joita pitikin Todella kallista lystiä ja tolla hinnalla olisi luullut saavan edes kunnon kuvan, mutta ei Pääasia, että pieni oli siellä vielä hengissä Mies tokas, että hänen mielestään pieni summa siitä, että minä voin hyvin ja samalla vauva voi hyvin

No niin. Hieno juttu. Nyt vähän helpotti oloa.

 

Täällä mennyt päivä jälleen koomaillessa, mietinpä taas mitä olen tänään syönyt niin ei ehkä ihme ettei jaksa jos tänään on syönyt
Mini annos muroja+mehukeittoa
1 omena
2 mandariinia
Hapankorppu voilla
5? Riisikakkua
X määrä karkkia (myös sitä salmiakkia edelleen )

Huomenna aamulla on pakko selvitä sinne labraan, oli olo mikä tahansa. Sitten voikin loppupäivän vaan olla kun on loma päivä, ainiin se muutto..

Tänään olen saanut muuten huonon olon aikaan ihan vaan näkemällä lehdessä/telkkarissa jotain ruokaa..

 

LA / nimimerkki / ikä / kuinka mones

1.5. / Vappuvauva / 38 / 1.
4.5. / Viuleija / 33 / 2.
4.5. / Avaolivia / 35 / 3.
4.5. / ~Sannukka~/ 31 / 2.
6.5. / Mustikkako / 34 / 1.
7.5. / Coconutt / 34 / 1.
6.5. / Reetaleena / 40 / 6.
8.5. / Pihaportti / 30 / 1.
8.5. / Disco Volante / 37 / 1.
9.5. / Haavekuvia / 25 / 2.
9.5. / vadelmapensas1 / 28 / 1.
10.5. / Mohan / 31 / 1.
10.5. / Wema / 27 / 1.
10.5. / Kyde / 33 / 1.
11.5. / ttiiina / 31 / 4.
11.5. / Nestori12 / 34/ 1.
12.5. / Sofialla / 28 / 1.
12.5. / FantaViona / 33 / 2.
13.5. / LaTiLa / 39 / 6.
14.5. / Caro87 / 33 / 3.
14.5. / hemari / 31 / 3.
14.5. / Sofianella / 30 / 1.
14.5. / Mandel/38/2.
14.5. / Lillanna / 31 / 3.
15.5. / Äippä 46 v. / 5.
15.5. / Nelonen2021 / 27 / 4.
16.5. / Tinksuliini / 31 / 1.
17.5. / ouzeii / 35 / 3.
19.5. / astianpesukone / 27 / 1.
19.5. / babyonmind / 32 / 4.
19.5. / EEEE19 / 39 / 2.
20.5. / mim1 / 41 / 3.
20.5. / Tupsupipo25 / 25 / 2.
20.5. / ViileäVenla / 32 / 4.
21.5. / Pioni89/ 30 / 1.
22.5. / Mami / 36 / 4.
22.5. / Millinkäinen / 37 / 6.
23.5. / Hortesia / 31 / 1.
24.5. / helmikorvakoru / 26 / 1.
24.5. / Earhart / 32 / 1.
26.5. / Kasikuus / 34 / 4.
26.5. / sydänkoru / 26 / 2.
26.5. / Helmi_76 / 44 / 1.
27.5. / Ekis1 / 29 / 1.
28.5. / Maikki2019/ 38/ 7.
29.5 / Nokare / 31 / 1.
31.5. / Nöppis82 / 38 / 2.

 

Noista yllä mainituista ruuista päätyi vielä mandariini + riisikakku illan päätteeksi pönttöön, voisko tämä jo loppua

 

Heippa,

Uskalsin nyt vihdoin liittyä kans tänne vaikka tätä ketjua lukenut jo kuukauden päivät! Edelliset viikot menneet helvetillisen pahoinvoinnin kourissa, kertaakaan ei ole oksennus tullut, mutta vuodepotilaana tässä kuitenkin menty. Onneksi pahimmat olot jo toivottavasti takana päin. Viikkoja neuvolan mukaan nyt 10+3, varhaisultrassa käyty jokunen viikko sitten, sen mukaan nyt olisi menossa vasta 9+0. Pari viikkoa vielä ekaan kunnalliseen ultraan, sinne asti jännättävä vielä. Eka lapsi tulossa, kaikki niin uutta ja ihmeellistä, tää epätodellinen olo on johtain ihan kummallista .

Olisin kiinnostunut liittymään myös fb ryhmään, en äkkiseltään löytänyt kenelle siitä piti laittaa viestiä?

 

Minä haluaisin myös sinne fb, ryhmään mukaan. Onko joku tekemässä vielä ryhmää, minne pääsisi loputkin halukkaat täältä mukaan. Kelle voisi laittaa yv?

 

Vielä 11 mahtuu mukaan fb-ryhmään. Laittakaa viestiä @Tarrasukka21 tai @mim1

@Nokare noi fiilikset on ihan hirveitä Sit kun siitä ei meinaa millään päästä eroon. Toivottavasti siellä on kaikki kuitenkin hyvin

@Ehkä sitttenkin? Kyllä niin toivoisin jo sinulle parempia päiviä. Kuulostaa todella kurjalta Tsemppiä

 

@Ehkä sitttenkin? Kyllä niin toivoisin jo sinulle parempia päiviä. Kuulostaa todella kurjalta Tsemppiä

Kiitos, sitä samaa toivotaan. Tänään vaikuttaa paremmalta, tosin koska kävin labrassa niin et ottanut sitä lääkettä mikä aamuisin on tullut ulos.

Tänään siis lomapäivä, esikoinen hoidossa ja itse voi siis makoilla ja yrittää muutaman laatikon saada pakattua

 

Kiitos, sitä samaa toivotaan. Tänään vaikuttaa paremmalta, tosin koska kävin labrassa niin et ottanut sitä lääkettä mikä aamuisin on tullut ulos.

Tänään siis lomapäivä, esikoinen hoidossa ja itse voi siis makoilla ja yrittää muutaman laatikon saada pakattua

Hyvä, että vaikuttaa paremmalta

Mulla aika työterveyteen tunnin päästä. Alkaa tää 6.5vko unettomuus riittää

 

Tutulta kuulostaa monien huolet pienten hyvinvoinnista. Mulla kammottava pahoinvointi helpottanut aika yllättäen muutama päivä sitten, viikkoja tänään vasta 9+1. Hirveä ressi tietenki että onko kaikki hyvin. Samalla alkanu myös tosi epämiellyttävät tuntemukset alavatsalla välillä, tuntuu niinku kohtu supistuis, mikä tuskin on mahollista näin aikasin. Eilen sitten kiusasin itteäni lisää ja kaivoin dopplerin esiin. Hämmästys oli kyllä suuri kun melko pian sainkin kuuluviin pienen sykkeen, hyvävoimaiselta se kuulosti! Ehkä pitäisi vaan luottaa ja odottaa kärsivällisesti seuraavaa ultraa, mutta helppoa se ei ole. Onneksi täältä saa vertaistukea, näiden ajatusten kanssa ei olla yksin!

 

Vielä 11 mahtuu mukaan fb-ryhmään. Laittakaa viestiä @Tarrasukka21 tai @mim1

@Äippä46 ja @kyde kyselitte myös tätä asiaa, eli tässä ohjeistusta ryhmään liittymisestä FB:n puolella.

 

Mun on nyt pakko ulkopuolisena tulla kommentoimaan ja ihmettelemään, kun tätä keskustelua oon sivusilmällä seurannut. Että eikö toi kaikki teidän stressi ja huoli vain tee huonoa sille pienelle elämän alulle, joka siellä kohdussa yrittää kasvaa? Tiedän, että toiselle ei voi sanoa, että yritäppä olla stressaamatta. Mutta missä vaiheessa te nautitte tosta raskaudesta ja elämästänne, jos kaikki pikkuvuodot, oireiden puuttuminen jne aiheuttavat niin suurta stressiä, että kaikki on kokoajan vain tosi huonosti? Itse kokisin todella uuvuttavaksi jos stressaisin ja murehtisin asioista, jotka eivät ole edes vielä tapahtuneet/ eivät välttämättä koskaan edes tapahdu. Te teette vain itsellenne ja sille pienelle vauvalle hallaa kuormittamalla omaa kroppaa stressihormoneilla.

Ja olen itsekin raskaana, eli tiedän kyllä missä mennään.

 

Mun on nyt pakko ulkopuolisena tulla kommentoimaan ja ihmettelemään, kun tätä keskustelua oon sivusilmällä seurannut. Että eikö toi kaikki teidän stressi ja huoli vain tee huonoa sille pienelle elämän alulle, joka siellä kohdussa yrittää kasvaa? Tiedän, että toiselle ei voi sanoa, että yritäppä olla stressaamatta. Mutta missä vaiheessa te nautitte tosta raskaudesta ja elämästänne, jos kaikki pikkuvuodot, oireiden puuttuminen jne aiheuttavat niin suurta stressiä, että kaikki on kokoajan vain tosi huonosti? Itse kokisin todella uuvuttavaksi jos stressaisin ja murehtisin asioista, jotka eivät ole edes vielä tapahtuneet/ eivät välttämättä koskaan edes tapahdu. Te teette vain itsellenne ja sille pienelle vauvalle hallaa kuormittamalla omaa kroppaa stressihormoneilla.

Ja olen itsekin raskaana, eli tiedän kyllä missä mennään.

Joo tiedän, että se ei tee hyvää, mutta lapsen menettäneenä 20+3 viikolla vuonna 2005 + keskenmeno tän vuoden kesäkuulta on jättänyt niin järkyttävät arvet (masennus kulkenut mukana vuodesta 2005) , että ei siihen paljoa mikään auta, jos se huoli vain puskee läpi. Olen osannut olla onnellinen, mutta välillä se huoli vain tulee ihan pienestäkin ja sillehän ei sit mitään voi. Ja sen takia mä ramppaan niissä kalliissa ultrissa vaikka joka viikko jos tarvista, että saan mun stressitason pysymään matalemmalla. Helppohan se on sivusta sanoa mitä tehdä ja mitä ei. Me kaikki olemme erilaisia ja tottakai sitä pelkää pienen puolesta, jota on yrittänyt pitkään ja joka on todella toivottu.
Nimimerkillä voisi myös näitä neuvoja jaella

 

Mun on nyt pakko ulkopuolisena tulla kommentoimaan ja ihmettelemään, kun tätä keskustelua oon sivusilmällä seurannut. Että eikö toi kaikki teidän stressi ja huoli vain tee huonoa sille pienelle elämän alulle, joka siellä kohdussa yrittää kasvaa? Tiedän, että toiselle ei voi sanoa, että yritäppä olla stressaamatta. Mutta missä vaiheessa te nautitte tosta raskaudesta ja elämästänne, jos kaikki pikkuvuodot, oireiden puuttuminen jne aiheuttavat niin suurta stressiä, että kaikki on kokoajan vain tosi huonosti? Itse kokisin todella uuvuttavaksi jos stressaisin ja murehtisin asioista, jotka eivät ole edes vielä tapahtuneet/ eivät välttämättä koskaan edes tapahdu. Te teette vain itsellenne ja sille pienelle vauvalle hallaa kuormittamalla omaa kroppaa stressihormoneilla.

Ja olen itsekin raskaana, eli tiedän kyllä missä mennään.

No jaa. Kummasti vaan sota-alueilla ja Afrikan nälänhädissä ja malaria/ebola-epidemioissakin lisäännytään, joten en usko, että pienet stressit vaikuttaa mitenkään kehittyvään sikiöön. Lisäksi monilla on todella stressaava työ tai muuten vaan stressaava kiireinen arki ja silti ihan normaalisti raskaudet etenee, puhumattakaan niitä, joilla on esim. syöpä raskauden aikana.

Toiseksi täällä nyt lähinnä haetaan kokemuksia ja vertaistukea, tietoakin jopa. Ei se tarkoita, että heti olisi sydän syrjällään tai joissain superstressitiloissa. Ja nauttia voi raskaudesta, vaikka joskus jokin huolettaisikin. Ei ole oikeaa tapaa olla raskaana. Hienoa, jos sinua ei mikään huoleta ja toivon, ettet ikinä kohtaa vaikeuksia raskaudessa, mutta itse ainakin ymmärrän hyvin heitä, keitä kovin huolettaa, jos on esimerkiksi menetyksiä taustalla. Empatia kantaa myös pitkälle tässä elämässä.

Annetaan kaikkien kokea raskaus omalla tavallaan