Tinka77
Hei ulkopuolinen!
Itselläni kesti erittäin pitkään "lopullinen" parantuminen/toipuminen 2-3 kk. Ensimmäisen kuukauden tuli jopa käveltyä oudosti kun tikit eivät antaneet myöten. Ja sitten se kun tikit sulivat pois ja lihakset yrittivät palautua, olin mustelmilla pitkään. Vihlontaa ja ajoittaisia nipistyksiä tunsin myös pitkään, jopa 4kk jälkeenkin. Aloitin myös jumppaamaan alapäätä että palautuisi lihakset entiselleen ja paikka hieman kiinteytyisi. Ja kyllä ne paikat palautuivat entiselleen vaikka tuntui että mesta oli kynnöspelto, so to say, mutta aikaa siihen kyllä kului. Itselläni ei ollut pahemmin seksi-intoja siinä alkutaipaleella ja mies kunnioittikin tätä aikas kivasti. Kätilö sanoi suoraan synnytyksen jälkeen että paranemisessa kestää mutta uskoa pitää että palautuu :=)
Tiukassa se usko välillä oli, mutta nyt ei enää ole jäljellä kuin arpi ja muistot. Ja mies on erittäin tyytyväinen .. Pitelen tässä peukkuja josko nyt ei tarvitsisi niin montaa tikkiä ja kipulääkkeitä alapäähän... heh
Yritä jotenkin laskea tuo miehesi järkytys hieman huumorilla. Kyllä ne siitä toipuu, mies sekä seksielämä. Itsellesi tsemppinä että kyllä ne paikat palautuvat! Ja pieni muisto siitä tietenkin jää, mutta se on elämää. Kaikkea hyvää sinne! Ja kyllä kanssasisaria tässä asiassa löytyy ja heidänkin miehensä ovat ajan kanssa toipuneet!
Toivottavasti tästä oli iloa. itse juttelin neuvolassa tästä kun en sillloin tuntenut ketään imukuppi-tapausta/pahoja repeämistapauksia.
Tinka
Itselläni kesti erittäin pitkään "lopullinen" parantuminen/toipuminen 2-3 kk. Ensimmäisen kuukauden tuli jopa käveltyä oudosti kun tikit eivät antaneet myöten. Ja sitten se kun tikit sulivat pois ja lihakset yrittivät palautua, olin mustelmilla pitkään. Vihlontaa ja ajoittaisia nipistyksiä tunsin myös pitkään, jopa 4kk jälkeenkin. Aloitin myös jumppaamaan alapäätä että palautuisi lihakset entiselleen ja paikka hieman kiinteytyisi. Ja kyllä ne paikat palautuivat entiselleen vaikka tuntui että mesta oli kynnöspelto, so to say, mutta aikaa siihen kyllä kului. Itselläni ei ollut pahemmin seksi-intoja siinä alkutaipaleella ja mies kunnioittikin tätä aikas kivasti. Kätilö sanoi suoraan synnytyksen jälkeen että paranemisessa kestää mutta uskoa pitää että palautuu :=)
Tiukassa se usko välillä oli, mutta nyt ei enää ole jäljellä kuin arpi ja muistot. Ja mies on erittäin tyytyväinen .. Pitelen tässä peukkuja josko nyt ei tarvitsisi niin montaa tikkiä ja kipulääkkeitä alapäähän... heh
Yritä jotenkin laskea tuo miehesi järkytys hieman huumorilla. Kyllä ne siitä toipuu, mies sekä seksielämä. Itsellesi tsemppinä että kyllä ne paikat palautuvat! Ja pieni muisto siitä tietenkin jää, mutta se on elämää. Kaikkea hyvää sinne! Ja kyllä kanssasisaria tässä asiassa löytyy ja heidänkin miehensä ovat ajan kanssa toipuneet!
Toivottavasti tästä oli iloa. itse juttelin neuvolassa tästä kun en sillloin tuntenut ketään imukuppi-tapausta/pahoja repeämistapauksia.
Tinka