Tosi "kiirreelliset" lapsettomat ?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "aapee"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";23459250]Ai miten niin lapsettomien? Oikein monikossa? Onko meillä joku virallinen taho, joka valittaa meidän kaikkien puolestamme meidän kiireistä? Vai puhutko kenties vain yhdestä henkilöstä ja iloisesti yleistät sen koskemaan kaikkia lapsettomia? Kai tajuat, että me ei olla mitään yhteinäistä massaa? Ihan niin kuin te lapsellisetkaan ette ole. Voi mitä kivoja yleistyksiä mä voisinkaan teistä keksiä sun logiikallas...[/QUOTE]

Sulla tuntuu olevan joku ongelma tuon lapsettomuuden kanssa?
 
en mä sanoisi etteikö lapsettomilla voi olla kiire, mutta voi kun sitä olis silloin lapsettomana ymmärtänyt arvostaa niitä kiireitänsä ja sitä että kaiken saa tehtyä RAUHASSA. nykyään siivous ja ruuanlaittokin tuntuu luxukselta jos niitä saa rauhassa tehdä. Useimmiten on kuitenkin pikkuapulaiset mukana ja lopputulos on luultavasti enemmän sotkua kuin lähtötilanteessa. Nää nyt vaan on niitä juttuja, joita ei lapsettomat voi ymmärtää ennenkuin niitä omia pikkuapulaisia on. Ihan totta. Ja lapsettomien ei tarvi siitä vetää hernettä nenuun, koska se asia nyt vaan on näin eikä siitä muuksi muutu. Terveisin, kiireinen mutta onnellinen kotiäiti, joka viettää päivän ensimmäistä vapaahetkeä yksin.
 
[QUOTE="vieras";23459122]Sä voit silti nukkua yösi rauhassa, juoda kahvisi kuumana, käydä suihkussa vaikka joka päivä, syödä ruokasikin lämpimänä, mennä baariin sillon tällön, sairastaa ilman että joudut huolehtimaan toisesta sairaasta, henkisesti et ole kenestäkään vastuussa.[/QUOTE]
Mä en jaksaisi lähteä tähän kilpailuun siitä, kenellä on kiireisintä, mutta pakko sanoa, että yöunet jää usein ihan olemattomiksi, ruuan syön usein hätäisesti koulukirjojen ja -papereiden keskellä kaavojen vilistessä silmissä, olen vastuussa paristakymmenestä lemmikistä ja niin edelleen.

Pointti on siinä, ettei se kiireen määrä todellakaan liity siihen, onko lapsia vai ei. Jollain voi olla oikein leppoisaa yhden lapsen kanssa, jos kyseessä on "helppo" lapsi, molemmat vanhemmat kuvioissa ja tukiverkko kunnossa. Sitten taas jollain voi sen yhdenkin lapsen kanssa olla ties miten kiireistä ja raskasta. Jollain lapsettomalla on todella kiireinen ja hektinen elämä, toisella taas ei. Ei se riipu siitä, onko lapsia vai ei, vaan elämäntilanteesta kokonaisuutena.
 
[QUOTE="vieras";23459275]en mä sanoisi etteikö lapsettomilla voi olla kiire, mutta voi kun sitä olis silloin lapsettomana ymmärtänyt arvostaa niitä kiireitänsä ja sitä että kaiken saa tehtyä RAUHASSA. nykyään siivous ja ruuanlaittokin tuntuu luxukselta jos niitä saa rauhassa tehdä. Useimmiten on kuitenkin pikkuapulaiset mukana ja lopputulos on luultavasti enemmän sotkua kuin lähtötilanteessa. Nää nyt vaan on niitä juttuja, joita ei lapsettomat voi ymmärtää ennenkuin niitä omia pikkuapulaisia on. Ihan totta. Ja lapsettomien ei tarvi siitä vetää hernettä nenuun, koska se asia nyt vaan on näin eikä siitä muuksi muutu. Terveisin, kiireinen mutta onnellinen kotiäiti, joka viettää päivän ensimmäistä vapaahetkeä yksin.[/QUOTE]

Vähäsen väitän tuostakin ymmärtäväni, vaikkei omia lapsia olekaan. Silti pidän tota kiireen vertailua ihan idioottina. Nimittäin niinkuin itsekin tossa kirjoitat, siivous ja ruoanlaitto yksinään on alkanut tuntumaan luksukselta vasta lasten myötä. Se on luksusta, mutta tietty vain siksi, että yleensä ei saa olla yksin. Ei lapseton voi koko ajan kokea elävänsä hillitöntä luksusta siksi, että saa tehdä kaiken rauhassa. Varsinkin kun sitä saattaa toivoa niin kovasti, että kaikki olis toisin eikä mitään tarttis tehdä rauhassa.

Tolla logiikalla kaikkien meidän pitäis olla jatkuvasti yltiökiitollisia siitä että meilllä on ruokaa. Ei mekään sitä varmasti osata arvostaa, mutta joku nälkäänäkenyt kokee sen luksuksena. Tai jos kiireteemassa pysytään, niin kaikki me tavikset, joilla ei ole huippuvirkaa, saadaan koko ajan vaan olla ja löllötellä. Eikä sitäkään tajua, ennen kuin on siellä superkiireisessä elämässä.

Ihminen on hyvä tajuamaan sen, mitä puuttuu tai mitä menetti...
 
[QUOTE="vieras";23459274]Sulla tuntuu olevan joku ongelma tuon lapsettomuuden kanssa?[/QUOTE]

Ai millä perusteella? Sillä, että kritisoin aloittajan virheellistä logiikkaa?

Jos sua nyt niin kiinnostaa kuitenkin, niin minulla ei ole mitään ongelmaa lapsettomuuden kanssa. Omalla kohdallani olen sen itse valinnut ja olen valintaani erittäin tyytyväinen. Muiden lapsettomuus on heidän asiansa. Surullista niille, jotka eivät sitä ole valinneet. Mutta en kyllä näe miten tämä liittyy aiheeseen.
 
[QUOTE="vieras";23459300]Mä en jaksaisi lähteä tähän kilpailuun siitä, kenellä on kiireisintä, mutta pakko sanoa, että yöunet jää usein ihan olemattomiksi, ruuan syön usein hätäisesti koulukirjojen ja -papereiden keskellä kaavojen vilistessä silmissä, olen vastuussa paristakymmenestä lemmikistä ja niin edelleen.

Pointti on siinä, ettei se kiireen määrä todellakaan liity siihen, onko lapsia vai ei. Jollain voi olla oikein leppoisaa yhden lapsen kanssa, jos kyseessä on "helppo" lapsi, molemmat vanhemmat kuvioissa ja tukiverkko kunnossa. Sitten taas jollain voi sen yhdenkin lapsen kanssa olla ties miten kiireistä ja raskasta. Jollain lapsettomalla on todella kiireinen ja hektinen elämä, toisella taas ei. Ei se riipu siitä, onko lapsia vai ei, vaan elämäntilanteesta kokonaisuutena.[/QUOTE]
Ja pakko vielä lisätä, että sairaanakin mun on hoidettava elukat, toisinaan joudun heräämään öisin ja ramppaamaan ulkona ripuloivan koiran kanssa ja siivoamaan paskaa ja oksennusta kolmelta aamuyöstä, tai istumaan tuntitolkulla eläinlääkärin päivystyksessä sairaan kissan kanssa. Omia valintoja enkä valita, mutta edelleen, ei se kiireisyys riipu siitä onko lapsia vai ei.
 
Lapsia on kyllä tosi erilaisia. Kyllä uskon et joillakin ihmisillä on niin rankkaa..monista eri syistä. Mulla on monta pientä lasta ja aika on tavattoman hektistä, tunnen valtavaa riittämättömyyttä. Plus työkiireet ja opiskelukiireet ja muut surut päälle. Silloin kun on tosi väsynyt niin oikeastaan..en tiedä, on ehkä mukava tietää että joku toinenkin on. Ei näitä voi vertailla, ne on tuntemuksia! Tuntuu et OLISIN MAAILMAN VÄSYNEIN! Mut en tahtois olla yksin väsynein. Kiva ku on muitakin jotka on niin kiireisiä et ei ehdi kissaa sanoa?
 
Mulla on lapsi ja teen näistä 99%
Muok. Niin ja me dyödään yleensä ruoka lämpimänä ruokapöydässä ja jopa kynttilänvalossa, ja kyllä, meidän 1,5.v. Tykkää sytyttää kynttilät mun kanssa ja kattaa pöydän. Saan myös juoda aamulla kahvia kun tyttö syö aamupalaa tai leikkii. Baariin menen silloin kun mieli tekee n. 2 kk sitten viimeksi. Saunomme myös tytön ja mieheni kanssa melkein joka toinen päivä.
sul on varmaan vain yks lapsi? :D kuinka helppoa elämä olikaan yhden lapsen kanssa.. Tää on vähä sama ku yhen lapsen äiti ihmettelee, miten helppoa elämä olikaan lapsettomana ja kahden lapsen äiti ihmettelee, miten yhden lapsen kanssa voi olla kiireistä jne. Sitä kuvittelee, että on jotenkin hirveän kiireinen ennenkuin etenee elämässään "seuraavalle tasolle" ja huomaa että olipas ennen helppoa. :)
 
Hei oikeasti! Tästä tuli täydellinen "olen tehokkaampi ja energisempi, kuin sinä. Joten älä valita!"-ketju. :D
Kiire ja väsymys on suhteellista. Toinen puurtaa lähes 24/7 lyhyillä yöunilla, eikä välttämättä edes koe olevansa kiireinen. Toinen taas voi kokea pienetkin asiat stressaavana ja väsyttävänä. Kummankaan tuntemuksia ei voi kukaan lytätä.
 
Taas näitä, jotka vertaa eläimiä lapsiin. :headwall:
Se nyt vaan ei ole mitenkään sama asia.

Kun mä olin 40 asteen kuumeessa ja mahataudissa, ei olis tullut mieleenkään, että olisin soittanut jollekin dogsitterille, että tule hoitamaan mun koira kun en itse pysty. Tuuppasin sen ovesta ulos ja that's it.
Mutta jos mulla on mahatauti ja korkea kuume, niin tuon 2v:n kanssa en pysty millään toimimaan. Ikävä kyllä.
 
Eivätkä ihmiset täällä muka ihan oikeasti näe omaa napaa pidemmälle? "Vain mulla on kiireistä, vain mulla on vaikeaa, vain minä ymmärrän, sä et voi jos sulla ei ole samanlaista"? Olisiko aika vetää se pää sieltä perseestä ja avata silmät? Maailmassa on muitakin kuin sinä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Alaston lohikäärme;23459377:
Taas näitä, jotka vertaa eläimiä lapsiin. :headwall:
Se nyt vaan ei ole mitenkään sama asia.

Kun mä olin 40 asteen kuumeessa ja mahataudissa, ei olis tullut mieleenkään, että olisin soittanut jollekin dogsitterille, että tule hoitamaan mun koira kun en itse pysty. Tuuppasin sen ovesta ulos ja that's it.
Mutta jos mulla on mahatauti ja korkea kuume, niin tuon 2v:n kanssa en pysty millään toimimaan. Ikävä kyllä.

Taajama-alueella koiraa ei saa päästää yksin ulos. Sen pitää olla hihnassa ja aikuisen hallinnassa.
 
[QUOTE="nii";23459304]Vähäsen väitän tuostakin ymmärtäväni, vaikkei omia lapsia olekaan. Silti pidän tota kiireen vertailua ihan idioottina. Nimittäin niinkuin itsekin tossa kirjoitat, siivous ja ruoanlaitto yksinään on alkanut tuntumaan luksukselta vasta lasten myötä. Se on luksusta, mutta tietty vain siksi, että yleensä ei saa olla yksin. Ei lapseton voi koko ajan kokea elävänsä hillitöntä luksusta siksi, että saa tehdä kaiken rauhassa. Varsinkin kun sitä saattaa toivoa niin kovasti, että kaikki olis toisin eikä mitään tarttis tehdä rauhassa.

Tolla logiikalla kaikkien meidän pitäis olla jatkuvasti yltiökiitollisia siitä että meilllä on ruokaa. Ei mekään sitä varmasti osata arvostaa, mutta joku nälkäänäkenyt kokee sen luksuksena. Tai jos kiireteemassa pysytään, niin kaikki me tavikset, joilla ei ole huippuvirkaa, saadaan koko ajan vaan olla ja löllötellä. Eikä sitäkään tajua, ennen kuin on siellä superkiireisessä elämässä.

Ihminen on hyvä tajuamaan sen, mitä puuttuu tai mitä menetti...[/QUOTE] totta,
jos sä siis puhut lapsettomista ihan LAPSETTOMINA,
eli tahattomasta lapsettomuudesta. Mä tarkoitin tässä lapsettomilla vaan ihmisiä, joilla ei oo kassia! Jos tahattomasti lapsettomalle menee valittamaan lapsiperhe-elämän rankkuudesta, se saattaa sattua ja syvältä. Vaikka se ei ole usein tarkoitus. Mut se ei enää liity tähän... Kaikki sympatiat silti kaikille, joiden syli on tyhjä. Se sattui, muistan sen.
 
Hei oikeasti! Tästä tuli täydellinen "olen tehokkaampi ja energisempi, kuin sinä. Joten älä valita!"-ketju. :D
Kiire ja väsymys on suhteellista. Toinen puurtaa lähes 24/7 lyhyillä yöunilla, eikä välttämättä edes koe olevansa kiireinen. Toinen taas voi kokea pienetkin asiat stressaavana ja väsyttävänä. Kummankaan tuntemuksia ei voi kukaan lytätä.

Hyvinhän noita toisten tuntemuksia näytetään voivan tässä ketjussa - ja monissa muissakin - lytätä. Minulla alkaa mennä toivo ihmisyyteen. Mulle käy aina niin kun menen "tavisten" pariin, koska heidän ajatusmaailmansa on kammottavan ahdasmielinen ja pinnallinen. Ei millään pahalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Alaston lohikäärme;23459399:
No meil on aita ympäri tontin.

Sulla ehkä on, mutta kaikilla ei. Osaatko ajatella asiaa muiden kuin itsesi näkökulmasta? Jos käytät tuollaista argumenttia, sen pitää olettaa olevan yleistettävissä oleva, mutta se ei ole vaan koskee vain sinua. Miten niiden vatsatautiin kaupungin kerrostalossa asuvien vatsatautiin sairastuneiden koiranomistajien pitäisi tehdä?
 
[QUOTE="vieras";23459405]Hyvinhän noita toisten tuntemuksia näytetään voivan tässä ketjussa - ja monissa muissakin - lytätä. Minulla alkaa mennä toivo ihmisyyteen. Mulle käy aina niin kun menen "tavisten" pariin, koska heidän ajatusmaailmansa on kammottavan ahdasmielinen ja pinnallinen. Ei millään pahalla.[/QUOTE]

Onneksi palsta on kuitenkin vain palsta. :D
Btw: Mitä tarkoitat "taviksilla"?
 
[QUOTE="vieras";23459394]totta,
jos sä siis puhut lapsettomista ihan LAPSETTOMINA,
eli tahattomasta lapsettomuudesta. Mä tarkoitin tässä lapsettomilla vaan ihmisiä, joilla ei oo kassia! Jos tahattomasti lapsettomalle menee valittamaan lapsiperhe-elämän rankkuudesta, se saattaa sattua ja syvältä. Vaikka se ei ole usein tarkoitus. Mut se ei enää liity tähän... Kaikki sympatiat silti kaikille, joiden syli on tyhjä. Se sattui, muistan sen.[/QUOTE]

Tahattomasti tai ei, mutta toi kiireen vertailu on silti idioottia.
 
[QUOTE="vieras";23459420]Sulla ehkä on, mutta kaikilla ei. Osaatko ajatella asiaa muiden kuin itsesi näkökulmasta? Jos käytät tuollaista argumenttia, sen pitää olettaa olevan yleistettävissä oleva, mutta se ei ole vaan koskee vain sinua. Miten niiden vatsatautiin kaupungin kerrostalossa asuvien vatsatautiin sairastuneiden koiranomistajien pitäisi tehdä?[/QUOTE]

No nehän voi aina odottaa, että se mies tulee töistä ja ulkoiluttaa ne koirat.

Siis ihan täysin verrattavissa siihen, että kotiäiti voi AINA halutessaan tuupata lapset niiden isälle, kun haluaa itse pitää kahvitauon (niinkuin joku tuolla aikaisemmin neuvoi tekemään).

Ja vielä: olen asunut koiran myös kanssa kerrostalossa, valitettavasti. Tiedän mitä se on. Nää on kan s niitä omia valintoja, haluaako asua siellä kerrostalossa vai ei.
 
Onneksi palsta on kuitenkin vain palsta. :D
Btw: Mitä tarkoitat "taviksilla"?

Sellaisia ihmisiä, jotka vaikkapa asuvat rivarissa tai omakotitalossa, joilla on kaksi lasta, kaksi autoa, ehkä koira, mitäänsanomattomat työpaikat, eivät ole yliopistokoulutettuja, eivät tunne suuria taiteilijoita tai tieteen historiaa, äänestävät suuria puolueita, mutta ajattelevat asioita syvällisesti hyvin harvoin, kuuluvat kirkkoon, katsovat Maikkaria ja käyvät Mäkkärissä, kodissa on jonkin verran Iittalaa ja Marimekkoa, joita he luulevat hienoiksi design-nimiksi ja tavalliselle väelle sopivaksi laatutaiteeksi, mutta enimmäkseen heidän kodissaan on Anttilasta ja Ikeasta ostettua tavaraa, ei mitään originellia tai erikoista, he juovat olutta ja katsovat Idolsia ja Salkkareita. Ylipäänsä he ovat ihmisiä, jotka sulautuvat massaan kuin vesitippa mereen. Ja he myös pyrkivät siihen. Tapaan heitä aina joskus ja aina järkytyn. Jotenkin aina unohdan, että heitä on oikeasti olemassa ja että he ovat... sellaisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Alaston lohikäärme;23459441:
No nehän voi aina odottaa, että se mies tulee töistä ja ulkoiluttaa ne koirat.

Siis ihan täysin verrattavissa siihen, että kotiäiti voi AINA halutessaan tuupata lapset niiden isälle, kun haluaa itse pitää kahvitauon (niinkuin joku tuolla aikaisemmin neuvoi tekemään).

Ja vielä: olen asunut koiran myös kanssa kerrostalossa, valitettavasti. Tiedän mitä se on. Nää on kan s niitä omia valintoja, haluaako asua siellä kerrostalossa vai ei.

Ei kaikilla ole puolisoa. Minä en myöskään käyttänyt tuota mainitsemaasi argumenttia, joten voit unohtaa siihen vetoamisen puolustuksena argumentillesi. Se olisi hyvä puolustus ja vasta-argumentti jos kyseessä olisi minun argumenttini, mutta ei ole.
 
[QUOTE="vieras";23459462]Sellaisia ihmisiä, jotka vaikkapa asuvat rivarissa tai omakotitalossa, joilla on kaksi lasta, kaksi autoa, ehkä koira, mitäänsanomattomat työpaikat, eivät ole yliopistokoulutettuja, eivät tunne suuria taiteilijoita tai tieteen historiaa, äänestävät suuria puolueita, mutta ajattelevat asioita syvällisesti hyvin harvoin, kuuluvat kirkkoon, katsovat Maikkaria ja käyvät Mäkkärissä, kodissa on jonkin verran Iittalaa ja Marimekkoa, joita he luulevat hienoiksi design-nimiksi ja tavalliselle väelle sopivaksi laatutaiteeksi, mutta enimmäkseen heidän kodissaan on Anttilasta ja Ikeasta ostettua tavaraa, ei mitään originellia tai erikoista, he juovat olutta ja katsovat Idolsia ja Salkkareita. Ylipäänsä he ovat ihmisiä, jotka sulautuvat massaan kuin vesitippa mereen. Ja he myös pyrkivät siihen. Tapaan heitä aina joskus ja aina järkytyn. Jotenkin aina unohdan, että heitä on oikeasti olemassa ja että he ovat... sellaisia.[/QUOTE]

Mä täytän muutaman noista. Olen siis varmasti tavis. :D
 
[QUOTE="vieras";23459471]Ei kaikilla ole puolisoa. Minä en myöskään käyttänyt tuota mainitsemaasi argumenttia, joten voit unohtaa siihen vetoamisen puolustuksena argumentillesi. Se olisi hyvä puolustus ja vasta-argumentti jos kyseessä olisi minun argumenttini, mutta ei ole.[/QUOTE]

No sit se on ikävä kyllä sun oma valinta, että ei oo puolisoa ja asuu koiran kanssa kerrostalossa.
 

Yhteistyössä