ku nukutin 1,5v lastani ja se kieri ja hommaili pinniksessa kiltisti ja makasin sen vieressa sangyssa ni yhtakkia se nousi seisomaan ja alkoi jutella ovelle pain ja katsoi sinne ihanku olis jutellu jonkun kanssa :headwall: etta niinku kummituksen siis. nauroi ja selitti ihan kamalasti. leikki kukkuuta pinnojen valista ja katsoi vaan sinne samaan paikkaan,mun ohi. ei kattonut muhun kertaakaan |O ahdistaa siksi ku ootteko nahny sen enkelten kaupunki elokuvan jossa ne enkelit kay tapaamassa etukateen niita jotka aikoo hakea. tuli taas pitkasta aikaa rukoiltua ettei mun lasta vieda pois multa taivaaseen. viela siis... nyt meen vahtimaan lapsen unta, lueskelen vaikka lehtia mut tuntuu etta pitaa olla vieressa.