M
malja täynnä
Vieras
Olen tuntenut ystäväni 10 vuotta. Viime aikoina minua on alkanut häititsemään hänen töksäyttelynsä. Mielestäni hän ei aina ole ollut sellainen, tuo piirre on voimistunut hänessä kuluneiden vuosien aikana. Olen sietänyt piirrettä, vaikka se on minua joskus häirinnyt, olen vain sivuuttanut töksäyttelyt niihin puuttumatta, vaikka olen joskus hieman mieleni pahoittanutkin.
Sain lapsen alkutalvesta ja yhdeksi kummiksi pyysimme ystävääni, joka ilahtui ja mielellään otti tittelin vastaan. Hänellä itsellään ei ole lapsia. Ensimmäinen vierailu meillä oli kun vauva oli noin 3 viikon ikäinen, hän antoi omia ohjeitaan ja arvosteli minua äitinä, vaikka mitään aihetta ei ollut. Pahoitin todella mieleni, tottakai itse olin myös herkässä tilassa ja olisin kaivannut tukea ja kannustusta, en lyttäämistä ihmiseltä jonka pitäisi olla ystäväni. Hän ei itse voi saada lapsia ja tämä oli yksi syy miksi halusin pyytää häntä kummiksi ja hän on itse kertonut minulle toivonsa, että joskus saa kummilapsia. Mainitsin hänelle jälkeenpäin, että pahoitin mieleni hänen sanoistaan ja hän ensin hyökkäsi mutta myönsi sitten menneensä liian pitkälle ja pyysi anteeksi.
Muutimme uudelle paikkakunnaklle ennen vauvan syntymää ja välimatkaa on nyt noin 200 kilometriä. Ystävä on muutamia kertoja vierailut meillä, olen aina tarjonnut hänelle ruoat, kahvit jne. Kerran käytiin ulkona syömässä mutta muuten meillä kotona. Olen nämä mielelläni tarjonnut, koska tiedän että bensaan menee hänellä rahaa. Olemme myös puhuneet, että me alamme vierailla myös sillä suunnalla kun vauva hieman isompi.
Jostain syystä ystäväni kuitenkin useamman kerran on maininnut minulle kuinka bensa maksaa, vaikka olen aina maksanut ruot yms. ja kerran sanonutkin hänelle, että minä maksan kun sinulla menee bensaan rahaa mutta hän on täysin sivuuttanut tuon asian, jotenkin tuntuu epäreilulta, että pitäisikö tässä ihan käteistä ruveta antamaan, vaikka itsekin kohta tarkoitus vierailla siellä päin ja hän sen kyllä tietää. Hän kuitenkin työssäkäyvä ihminen ja käynyt meillä puolen vuoden aikana 3 kertaa täällä, joista yksi kerta kun oli lapsen ristiäiset. Minä olen tarjoutunut menemään seuraavaksi häntä tapaamaan. Muutama viikko olin sukulaisissa vanhalla paikkakunnalla, jossa hän siis edelleen asuu ja viikkoa ennen ilmoitin, että olen tulossa paikkakunnalle, ehdotin että voisimme tavata ma tai ti. Hän vastasi, että hänellä on ma vapaapaivä mutta ei tiedä jaksaako tavata, sanoi ilmoittavansa minulle. Minä sitten vastasin, että meilläkin lyhyen vierailun johdosta tiukka aikataulu mutta katsotaan sitten, vaikka olisi ollut mukava oman aikataulun kannalta tietää nähdäänkö vai ei. Hän ei sittten edes vaivautunut ilmoittamaan mitään.
Palatakseni vielä ristiäisiin, tämä oli ennen joulua niin poislähtiessään hän sanoi, että joulukin tulossa, tulee tämä kummius kalliiksi. Mitään lahjoja emme ole vaatineet ja olen tämän hänelle sanonut, että mitään velvoitteita tuolaiseen ei ole. Täysin turhalta tuntui tuo hänen kommenttinsa ja olenhan minäkin hänelle aina joululahjan ostanut.
Toisella vierailulla oli flunssakausi meneillään ja pyysin häntä pesemään kädet ennenkuin otaa vauvan syliin. Hän ei ollut siis tultuaan vielä pessyt käsiään, hän meni pesemään kätensä mutta näytti minulle pitkää naamaa. Minä sitten anteeksipyytävästi selittelin hänelle tätä pyyntöä
.
Hän menee kesällä naimisiin ja pyysi minua kaasokseen, ensin suostuin mutta tulin siihen tuloksee, että oma elämäntilanteeni on sellainen, että on parempi kieltäytyä. Ilmoitin asian hänelle näin: kerroin, että olisin erittäin mielelläni hänen kaasonsa (siis toinen heistä, kaasoja tulee 2), mutta kun on välimatka ja alle vuodenikäinen lapsi niin en usko, että pystyn antamaan 100%, ja haluan että hänellä on siinä hommassa joku joka voi olla täysillä mukana, lisäksi kerroin, että toisessa elämäntilanteessa olisin erittäin mielelläni ottanut kunnian vastaan ja nytkin olisin halunnut mutta uskon, että fiksumpi ratkaisu kieltäytyä. Tähän hän hyvin pian vastasi, että ei olisi uskonutkaan minun pystyvän siihen hommaan. Miksi hän sitten kysyi minua ja miksi hänen piti vähätellä minua tuolla lailla?
Tässä joitakinesimerkkejä, vastaavia juttuja löytyy enemmänkin. Olenko liian herkkä vai mitä ihmettä?
Sain lapsen alkutalvesta ja yhdeksi kummiksi pyysimme ystävääni, joka ilahtui ja mielellään otti tittelin vastaan. Hänellä itsellään ei ole lapsia. Ensimmäinen vierailu meillä oli kun vauva oli noin 3 viikon ikäinen, hän antoi omia ohjeitaan ja arvosteli minua äitinä, vaikka mitään aihetta ei ollut. Pahoitin todella mieleni, tottakai itse olin myös herkässä tilassa ja olisin kaivannut tukea ja kannustusta, en lyttäämistä ihmiseltä jonka pitäisi olla ystäväni. Hän ei itse voi saada lapsia ja tämä oli yksi syy miksi halusin pyytää häntä kummiksi ja hän on itse kertonut minulle toivonsa, että joskus saa kummilapsia. Mainitsin hänelle jälkeenpäin, että pahoitin mieleni hänen sanoistaan ja hän ensin hyökkäsi mutta myönsi sitten menneensä liian pitkälle ja pyysi anteeksi.
Muutimme uudelle paikkakunnaklle ennen vauvan syntymää ja välimatkaa on nyt noin 200 kilometriä. Ystävä on muutamia kertoja vierailut meillä, olen aina tarjonnut hänelle ruoat, kahvit jne. Kerran käytiin ulkona syömässä mutta muuten meillä kotona. Olen nämä mielelläni tarjonnut, koska tiedän että bensaan menee hänellä rahaa. Olemme myös puhuneet, että me alamme vierailla myös sillä suunnalla kun vauva hieman isompi.
Jostain syystä ystäväni kuitenkin useamman kerran on maininnut minulle kuinka bensa maksaa, vaikka olen aina maksanut ruot yms. ja kerran sanonutkin hänelle, että minä maksan kun sinulla menee bensaan rahaa mutta hän on täysin sivuuttanut tuon asian, jotenkin tuntuu epäreilulta, että pitäisikö tässä ihan käteistä ruveta antamaan, vaikka itsekin kohta tarkoitus vierailla siellä päin ja hän sen kyllä tietää. Hän kuitenkin työssäkäyvä ihminen ja käynyt meillä puolen vuoden aikana 3 kertaa täällä, joista yksi kerta kun oli lapsen ristiäiset. Minä olen tarjoutunut menemään seuraavaksi häntä tapaamaan. Muutama viikko olin sukulaisissa vanhalla paikkakunnalla, jossa hän siis edelleen asuu ja viikkoa ennen ilmoitin, että olen tulossa paikkakunnalle, ehdotin että voisimme tavata ma tai ti. Hän vastasi, että hänellä on ma vapaapaivä mutta ei tiedä jaksaako tavata, sanoi ilmoittavansa minulle. Minä sitten vastasin, että meilläkin lyhyen vierailun johdosta tiukka aikataulu mutta katsotaan sitten, vaikka olisi ollut mukava oman aikataulun kannalta tietää nähdäänkö vai ei. Hän ei sittten edes vaivautunut ilmoittamaan mitään.
Palatakseni vielä ristiäisiin, tämä oli ennen joulua niin poislähtiessään hän sanoi, että joulukin tulossa, tulee tämä kummius kalliiksi. Mitään lahjoja emme ole vaatineet ja olen tämän hänelle sanonut, että mitään velvoitteita tuolaiseen ei ole. Täysin turhalta tuntui tuo hänen kommenttinsa ja olenhan minäkin hänelle aina joululahjan ostanut.
Toisella vierailulla oli flunssakausi meneillään ja pyysin häntä pesemään kädet ennenkuin otaa vauvan syliin. Hän ei ollut siis tultuaan vielä pessyt käsiään, hän meni pesemään kätensä mutta näytti minulle pitkää naamaa. Minä sitten anteeksipyytävästi selittelin hänelle tätä pyyntöä
Hän menee kesällä naimisiin ja pyysi minua kaasokseen, ensin suostuin mutta tulin siihen tuloksee, että oma elämäntilanteeni on sellainen, että on parempi kieltäytyä. Ilmoitin asian hänelle näin: kerroin, että olisin erittäin mielelläni hänen kaasonsa (siis toinen heistä, kaasoja tulee 2), mutta kun on välimatka ja alle vuodenikäinen lapsi niin en usko, että pystyn antamaan 100%, ja haluan että hänellä on siinä hommassa joku joka voi olla täysillä mukana, lisäksi kerroin, että toisessa elämäntilanteessa olisin erittäin mielelläni ottanut kunnian vastaan ja nytkin olisin halunnut mutta uskon, että fiksumpi ratkaisu kieltäytyä. Tähän hän hyvin pian vastasi, että ei olisi uskonutkaan minun pystyvän siihen hommaan. Miksi hän sitten kysyi minua ja miksi hänen piti vähätellä minua tuolla lailla?
Tässä joitakinesimerkkejä, vastaavia juttuja löytyy enemmänkin. Olenko liian herkkä vai mitä ihmettä?