Toivottoman ihastunut toiseen

[eroko edessä?]

Auttakaa nyt ihmeessä, jos jollain on ollut samanlaisia tuntemuksia.

Meillä on miehen kans ollut kaikki joten kuten hyvin. Reilun puolen vuoden ajan sukset on kuitenkin mennyt ristiin lähes joka asiassa ja eroa ollaan kummatkin mietitty, joskus enemmän joskus vähemmän tosissaan. Tuntuu, että ne rakkauden tunteet on häipynyt minun osalta lähes kokonaan, miehen ei.
Osa syynä varmasti on toinen tuntemani mies, jota en vaan voi unohtaa. En ole koskaan pettänyt, mutta tunteet käy kuumana. Näemme silloin tällöin tämän toisen kanssa, yleensä siis baarireisuilla, muuten ei.
Olen jutellut asiasta tämän toisen kanssa, mutta hän vain sanoo, ettei eroa kannata hänen takiaan suunnitella, koska en kuitenkaan häntä saa. Hän on kova matkustelemaan eikä halua mitään vakituista. Flirttaa kyllä jatkuvasti.
En vaan saa häntä mielestäni pois vaikka kuinka yritän. Hän on mielessäni ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla. Tulen hulluksi.
Oma mieheni yrittää parantaa välejämme, mutta en tiedä kiinnostako minua. Mieheni tietää miltä minusta tuntuu, mutta tästä toisesta miehestä hän ei tiedä. Kun ei nyt varsinaisesti mitään toista olekaan...ystäviä ollaan ja mieheni tietää sen.
Mieheni kärsii tilanteesta ja tämä ei todellakaan ole oikein häntä kohtaan.
Olisiko siis parempi erota ja olla vaan yksin? Tiedän että tätä toista miestä en saisi kuin sänkyyni muutaman kerran, mutta mitään vakavampaa siitä ei tulisi.
Kannattaako siis avioliitto heittää hukkaan omien tunteideni takia? Meillä on myös pieni lapsi.
Järki sanoo, että pitäisi vielä yrittää, mutta sydän huutaa toisaalle. En vaan kerta kaikkiaan voi olla ajattelematta häntä.
Mitä ihmettä pitäisi tehdä?
Meneeköhän tämä hullaantuminen ohi? En ole ketään kohtaan tuntenut koskaan näin voimakkaasti...liekkö kyse jo rakkaudesta....
En pysty keskittymään mihinkään kun ajatukset juoksee ihan jossain muualla...

 

[Jysäys]

Huh-huh. Ei näytä nykyään lapsi mitään merkitsevän, kun äiti ihastuu (saavuttamattomaan) mieheen. Ota nyt järki käteen, jos sulla sellainen on ja yritä pelastaa lapsellesi perhe.

Hitto että ärsyttää.

 

[turhaaneronnut]

Hyvää kirjoituksessasi on juuri se, että tajuat missä mennään.
Varmaa on että et tule saamaan haaveittesi miestä omaksesi..mitäs sitten?

Helppo minun sanoa mutta kyllä sinä hänet unohdat, ja joskus vielä olet kiitollinen että järkesi oli mukana!

Yrittäkää saada perheenne vielä kasaan, ei se ole ollenkaan mahdotonta.

Kaikkea hyvää toivottaa :joskus järkensä menettänyt nainen.

 

[pari juttua]

1. jätät baarireissut väliin tai vaihda baaria sellaiseen ettet siihen äijään enää törmää
2. suunnittele mielessä pikkutarkasti se tilanne kun kerrot miehellesi joko tästä toisesta miehestä ja siitä että haluat erota, mieti kummalle lapsi jää, millaiset tapaamiset, mistä saat asunnon (vai muuttaako mies), mieti miltä tuntuu asua yksin lapsen kanssa, ota selvää onko yh-naiset haluttuja kumppaneita (vai joudutko tyytymään vain johonkin mieheen), millainen olisi rahatilanteesi
3. muista, että nykyistä miestäsi et välttämättä enää takaisin saa ja hän saattaa löytää uuden onnen ennen sinua

 

[Nyyhkiss]

Et varmasti ole ensimmäinen etkä viimeinen nainen joka on ihastumisen vuoksi valmis heittämään kaiken pois. Edellinen vastaaja kertoikin tosi hyvin asiasta eli jos päätät hetken huuman perusteella jättää entisen taaksesi, niin parin panon lisäksi sinne plus-merkkiseen vaakakuppiin ei jääkään mitään muuta. Sen sijaan negatiivisessa vaakakupissa onkin vaikka mitä: lapsen ikävä yhteisestä kodista, särjet miehesi sydämen, ihastuksesi ehkä ärsyyntyy kun roikut hänessä, taloudelliset huolet, epävarmuus siitä löydätkö ketään uutta miestä, saatat löytää huonomman miehen kuin alkuperäinen miehesi, jatkossa elät sinkkuelämää etsien baarista unelmiesi miestä etkä tajunnut että sinulla jo sellainen oli...

Älä tee hätiköityjä päätöksiä. Kokeile mieluummin vaikka määräaikaista eroa kuin pysyvää eroa. Muista kuitenkin, että tosiaan on se riski, että väliaikaiseron aikana on mahdollista, että miehesi löytää uuden rakkauden ja se onkin HÄN joka eroa haluaa. Muista, ettet elämässäsi voi koskaan saavuttaa kaikkea. Olet halunnut lapsen ja sellaisen saanut, joten sinun käytöksessäsikin pitää olla vastuuta etkä voi vain tulla ja mennä kuten itse haluat.

On ihan tavallista, että lapsen saamisen jälkeen oma olo tuntuu todella naiselliselta. Keho on toipunut synnytyksestä, lapsi on suloinen ja joka solu huokuu naisellisuutta ja seksin kaipuuta. Kotiäitinä ajatuksille on aikaa ja mikäs sitä arkea paremmin piristäisi kuin päiväunelmointi. Jos seksi on samaa tylsää kuin ennenkin, niin pikku piipahdus baarissa katsomassa miestarjontaa piristää ihanasti. Jos minä olisin mies, en päästäisi pienen lapsen äitiä baariin!!! Sen verran vastuutonta käytöstä ja vallatonta mieltä on hormoneista sekaisin oleva nainen.

Jos annat ajan kulua, huomaat, että ihastuminen häipyy mielestä. Ihmismieli on rakennettu siten, että suurinkin suru ja suurinkin rakastuminen häipyy mielestä, kun aika menee eteenpäin. Niinhän on käynyt sinulle ja miehellesikin, ihastuminen on jo unohtunut mielestä. Voisitko ajatella, että antaisit miehellesi mahdollisuuden, että perheterapian ja parisuhdeleirin avulla herättelisitte parisuhdetta uudelleen henkiin? Esimerkiksi seksuaaliterapia voisi tuoda makuuhuoneeseen vipinää ja saisit uutta seksuaalista nautintoa.

Jos vain menet ja petät miehesi tietämättä, niin riskinä voi olla se, että miehesi saa tietää ja alkaa vihaamaan sinua. Sen jälkeen esim. eroasioista ja lapsen tapaamisoikeuksista voi joutua käymään todella tiukkaa kiistaa. Saatat yllättäen huomata, että lapsen huoltajuus onkin isällä ja SINÄ joudut maksamaan elatusapua. Se jos mikä katkeroittaa.

Entäpä jos saisit tietää, että ihastuksellasi on vaikkapa hyvin pieni penis? Tai entä, jos hän kärsii vaikkapa mielenterveyshäiriöistä? Et tosiasiassa tiedä hänestä mitään. Jos hän tekee reissuhommaa, niin millaista olisi elää miehen kanssa, joka saattaa pettää sinua milloin hyvänsä (jos siis toiveesi kävisi toteen ja muuttaisit hänen kanssa yhteen). Jos saisit tietää tällaisia paljastuksia, niin todennäköisesti ihastumisesi rapistuisi hyvin nopeasti ja arki tulisi esiin karuna.

 

[Huoh!]

Tilanteeni on sama kuin sinulla, tosin tässä on kyse rakkaudesta. Vuosien takaisesta sellaisesta.

Nyt vihdoin saimme suumme auki, ja tunteet ovat edelleen vahvoja ja samoja.

Elän kuitenkin toisen kanssa, joten asialle ei käy mitään.

Tämä suhteeni on onneton, ja vaikka toisiamme tämän toisen kanssa rakastamme, jään nykyiseen suhteeseeni, koska en halua ketään satuttaa.

 

[Eroko edessä?]

Tilanteeni on sama kuin sinulla, tosin tässä on kyse rakkaudesta. Vuosien takaisesta sellaisesta.

Nyt vihdoin saimme suumme auki, ja tunteet ovat edelleen vahvoja ja samoja.

Elän kuitenkin toisen kanssa, joten asialle ei käy mitään.

Tämä suhteeni on onneton, ja vaikka toisiamme tämän toisen kanssa rakastamme, jään nykyiseen suhteeseeni, koska en halua ketään satuttaa.

"Kiva" kuulla etten ole yksinään näiden tunteideni kanssa. Tuntemani mies on myös tuttu monen vuoden takaa, joten tunnen hänet kyllä aika hyvin. Hän kerran sanoi jopa rakastavansa minua, muttei kuitenkaan mitään vakavaa halua.
Tiedän, että on järkevämpää korjaille nykyistä suhdettani, mutta kaipuu toisen luo on niin kova, etten varmaan pysty.
Enkä varmaan halua enää nykyisessä suhteessani olla, en vaan osaa tehdä mitään asian eteen. En luultavastikaan koskaan saa tunteitani mieheäni kohtaan samanlaisiksi kuin ennen.
Ajattelen tätä toista miestä koko ajan teinpä mitä hyvänsä. Hän on ajatuksissani myös silloin kun mieheni minau koskettaa. Laitan vaan silmät kiinni ja kuvittelen...sairasta tiedän. En vaan voi sille mitään.
Enkä tosiaan halua vältellä tätä miestä mitenkään, vaan odotan kipeästi taas seuraavaa tapaamistamme. Haluan todella nähdä häntä ja halata lujaa.
Ainoa syy miksi olen vielä tässä on lapsi ja taloudellinen tilanne...ei ehkä mikään muukaan.
Voihan se olla, että saisimme suhteemme korjattu, mutta en varmaan halua sitä enää.
Näin en voi elää, mutta en uskalla mitään siirtoja tehdä...tulen hulluksi.

 

[N50-]

minusta asiassa on hyvää se, että tämä ihastuksesi kohde on sinulle rehellinen. koska mitään rakkaussuhdetta ei edes syntyisi, niin sinun pitää järjellä laittaa asia oikealle paikalleen. Se, että kieliikö ihastumisesi sitä, että rakkautesi mieheesi on loppunut...vain se voisi olla syynä eroon. toisaalta jokainen normaali ihminen on altis ihastumisiin: niitä tulee, ja niitä menee.

En ole mikään avioliittoneuvoja, mutta ihan järkiasiana sanon, että haikailet täysin turhaa, koska "rakastumisesi" on vain haavemaailmoissa, koskapa ihastuksesi ei siihen (onneksi) lähde. Ihastumisethan ovat usein yksipuolisia, niin miehillä kuin naisillakin. Sellaista vain sattuu.

Minusta on hyvä, että olet ääneen sanonut tilanteen. Viisainta olisi, että otat etäisyyttä tähän ystävääsi. Voit sen vaikka hänelle sanoa. Kun et ole vaikkapa vuoteen, kahteen tekemisissä, tunne menee ohi, se laantuu.

olen itse ollut aina herkkä ihastumaan, siksipä tiedänkin että suurimmatkin tunteet voivat (onneksi) poksahtaa rikki tai laimentua...aika auttaa.

Älä loukkaa miestäsi. Koita jatkaa päivä kerrallaan, aurinko tulee aina mutkaisen tien päästä esiin.

 

[maa täynnä]

Frank Fallos on puhunut

 

[Freeme]

Pitkä parisuhde on täynnä hyviä ja huonoja hetkiä. Sinun nykyisessä parisuhteessa on selkeästi nyt huono vaihe päällä. Jos annat ajan kulua, pysyttelet erossa ihastuksestasi ja opettelet pitämään omalla tavallasi miehestäsi, niin saatat yllätykseksesi huomata, että huono aika kääntyykin uudelleen hyväksi.

Kerroit, että olet tuntenut ihastuksesi vuosia. Kuitenkin olet sillä aikaa sitoutunut mieheesi niin vahvasti, että olet hankkinut hänen kanssaan lapsen. Minusta ihan jo lapsen vuoksi sinun täytyy itsesi ymmärtää, ettet voi tehdä hetken mielijohteesta asioita: ihan kiva mies, joten muutetaan yhteen, voi kun haluaisin suloisen vauvan, tehdään se samantien, ihastun ihanaan mieheen, jätänpä kaiken samantien.

 

[mä en kestä]

"Olen jutellut asiasta tämän toisen kanssa, mutta hän vain sanoo, ettei eroa kannata hänen takiaan suunnitella, koska en kuitenkaan häntä saa. Hän on kova matkustelemaan eikä halua mitään vakituista. Flirttaa kyllä jatkuvasti."

Siinähän se on selvästi sanottuna. Ellet moraalin takia osaa pysyä solmimassasi liitossa ja lapsesi kanssa, ota nyt edes tuosta vaari. Esimerkiksi kinä flirttaan kaikille ihailijoilleni, sillä haluan pitää heidän ihailijoinani. Vaikka en yhdenkään kanssa alkaisi suhteeseen, ikinä. Ei flirtti mitään merkitse.

Mihin tämä nykyaika, elokuvat, harhainen rakkauskäsitys suhteita oikein ajaa? En ole uskovainen, mutta liityn kohta kristillisdemokraatteihin, jotta avioliitolle saadaan takaisin sen ansaitsema arvostus.

 

[kaikkea hyvää]

oon samaa mieltä, että avioliiton arvostus on pohjalukemissa.avioliiton huonoutta yritetään koko ajan syöttää mediassa ja joka puolelta.avioseksi on tylsää ja vaimo tai mies tylsä marisija.voi kun senkin ajan mikä käytetään ulkopuolisiin virityksiin, käytettäis oman puolison liehittelyyn ja hyvänä pitämiseen niin avioliitossa voitaisiin paremmin.mitenkä siitä ihanasta tyttöystävästä tuleekin ikävä vaimo.oisko syytä molempien vilkaista peiliin.vai onko niin että kun taustajoukot saadaan kuntoon niin voidaan käyttäytyä kuin huvittaa unohtaen perhe ja puoliso.
aplle:lähetä ihana tekstari miehellesi ja arvosta häntä lapsesi isänä niin ihmeitä voi tapahtua

 

[Hormonien ansassa]

Tässä on taas esimerkkii siitä ansasta, jonka hormonit nuorelle äidille tekevät. Tuo hullaantuminen on kemiallinen reaktio, naaras huutaa kiimassaa uroksen perään! Harmi vain, että tuo uros sattuu nyt olemaan ihan väärä, jota pitäisi huutaa.

Perkules nainen, hillitse nyt itseäsi tämän huuman yli ja yritä saada miehesi kanssa jotain kivaa vipinää aikaiseksi. Muutoin teet elämäsi tyhmyyden, jota taatusti kadut pahemmin kuin mitään ikinä.

Tokkiisa tuo hurmaava mies on järjissään ja rehellinen. Pysyis nyt niillä reissuillaan vähän pitempään ja kiertäisi kaukaa tuon naisparan, sillä sen kanssa saattaa joutua yllättäin isäksi. Jos tässä nyt selvittäis tämän huumauksen yli, niin kohta naisimmeinen ihmettelee, mikä hänet tuossa vonkaleessa niin sekaisin sai.

Älä ihminen missään nimessä tee nyt mitään päätöksiä ja lisää tyhmyyksiä. Tämä on ohimenevää sorttia. Kitlisti kotona ja energia läheisiin sekä vaarattomiin harrastuksiin. Ota vaikka kunnon ´hikilenkki ohjelmaan, se helpottaa paineita ja pitää sinut kaidalla polulla.

 

[Caramaria]

Minä oli aikoinani niin rakastunut, että olisin kuollut miehen puolesta. Muistan ajatelleeni hänen sylissään, että jos nyt heti kuolisin, kuolisin onnellisena. Noin viiden vuoden ajan ajattelin häntä aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä. Tiesin kuitenkin, että lyhyen seurustelumme jälkeen hän olisi jatkuvasti pettänyt minua, niin kuin oli pettänyt lukuisia muitakin naisia minua ennen. Nuo tunteet olivat silloin aitoja ja tosia, mutta olen onnellinen, että en suunnitellut tulevaisuutta hänen kanssaan ja tietoisesti otin etäisyyttä. Tunteet kyllä laimenivat, vaikka en häntä ole vieläkään unohtanut.

 

[tiedätkuka]

Minä oli aikoinani niin rakastunut, että olisin kuollut miehen puolesta. Muistan ajatelleeni hänen sylissään, että jos nyt heti kuolisin, kuolisin onnellisena. Noin viiden vuoden ajan ajattelin häntä aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä. Tiesin kuitenkin, että lyhyen seurustelumme jälkeen hän olisi jatkuvasti pettänyt minua, niin kuin oli pettänyt lukuisia muitakin naisia minua ennen. Nuo tunteet olivat silloin aitoja ja tosia, mutta olen onnellinen, että en suunnitellut tulevaisuutta hänen kanssaan ja tietoisesti otin etäisyyttä. Tunteet kyllä laimenivat, vaikka en häntä ole vieläkään unohtanut.

Vai niin! Sitten minä voinkin sinut unohtaa välittömästi!

 

[tiedätkuka]

Minä oli aikoinani niin rakastunut, että olisin kuollut miehen puolesta. Muistan ajatelleeni hänen sylissään, että jos nyt heti kuolisin, kuolisin onnellisena. Noin viiden vuoden ajan ajattelin häntä aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä. Tiesin kuitenkin, että lyhyen seurustelumme jälkeen hän olisi jatkuvasti pettänyt minua, niin kuin oli pettänyt lukuisia muitakin naisia minua ennen. Nuo tunteet olivat silloin aitoja ja tosia, mutta olen onnellinen, että en suunnitellut tulevaisuutta hänen kanssaan ja tietoisesti otin etäisyyttä. Tunteet kyllä laimenivat, vaikka en häntä ole vieläkään unohtanut.

Vai niin! Sitten minä voinkin sinut unohtaa välittömästi!