Onko muita kohtalotovereita?! Olen onnellisessa parisuhteessa, jossa molemmat ovat tasa-arvoisia, ei alkoholistmia, hakkaamista tms. Mutta silti olen ihastunut toiseen mieheen. En saa häntä mielestäni ja ennen nukahtamista ja muutenkin päivällä ajattelen häntä. Hän on minun ja avokkini yhteinen ystävä. Tämmöinen rasittaa varmasti lastammekin (9kk) pitemmän päälle. Ja tätä on jatkunut jo noin 5 kk, eikä tunnu menevän millään ohi. Minulle olisi vain tärkeintä, kun saisin käpertyä tämän kaverin viereen! Jopa oman mieheni kanssa ollessa ajattelen toista! Seksiä meillä ei juurikaan ole, minulla ei ole haluja ja tuntuu kuin en enää rakastaisi miestäni, ainoastaan olen häneen niin kiintynyt etten osaa irtautua. Ja kun suhteessamme ei pitäisiolla ongelmaa.