Toiveissa vauva 2021

Hei! Kysymys inseminaatiosta käyneille. Tuleeko teille koskaan inseminaation jälkeen kohtuun semmoista arkuutta? Mulla on ollut sellai aristava tunne siellä nyt eilisillasta tähän hetkeen. En oo mitenkään erityisen huolissaan tai mitään, kuhan vaan ihmettelen ku ei aiemmilla kerroilla oo ollu. Toki siis se voi varmaan johtua myös esimerkiksi ovulaatioon jotenkin et jos on kokemuksia tän tyyppisistä ovulaation jälkeen esiintyvistä kivuista nii kuulen niistäkin mielelläni
Insseistä ei oo kokemusta, mutta nyt oli ekaa kertaa oviksen jälkeen sekä kohdussa että munasarjoissa hyvinkin aristava olo. Ovisplussa tuli lauantaina, sunnuntaina tuli mun mittapuulla kovat tuikkimiskivut ja maanantaina oli siellä seudulla jotenkin kaikkensa antanut olo. Aika sama fiilis on usein menkkojen toisena päivänä.
 
Täällä on päivän aikana lorahdellut valkkaria niin että joka kerta luullut menkkojen alkavan, ja alavatsalla on painetta sekä nipistelyä. Rintoja kihelmöi ja välillä kuuma, välillä kylmä. Väsyttää hulluna, mutta mua väsyttää kyllä usein muutenkin (huono ferritiini tähän varmasti syyllinen pitkälti..)
Kyllä täytyy sanoa että jännittää tosi paljon miten tässä käy, vahvistuuko viiva. :)
 
Apua inositolin ja/tai ubikinonin käyttäjät. Syödäkö koko kierron vai vaan ovikseen asti? Oon ubikinonia ottanut joka toinen päivä tyylillä oviksesta menkkoihin. Raskausaikana lopetin. Mut nyt en tiedä kuinka tekis, ja lisäksi käytössä nyt tuo inositoli
 
Sofffia29
Hei, olen jo toiselle palstalle samasta asiasta laittanut, mutta laitan tännekin, niin jotenki mielen päällä nää raskautumisasiat et tuntuu et tuun hulluksi.. :D

Eli meillä siis miehen kanssa syvästi toiveena ensimmäinen lapsi, vasta yk2 menossa, ensimmäisellä kerralla itkin vuolaasti kun ei tärpännyt, vaikka tiedän et helposti vois mennä vuosikin. Nyt jännätään kun perjantaina "pitäisi" alkaa menkat, jos ei ole tärpännyt. Yritän koko ajan päässäni toppuutella että voi olla että taas huti tulee, mutta se vauvakuume on niin kovana itsellä ja kovasti haluttaisiin pienokainen.. Mies on 32v ja minä 29v. Koen että täältä ehkä saa helpostusta kun voi näitä omia ajatuksiaan tänne laittaa. Onko täällä jollain vinkkejä miten sais pään rauhoittumaan koko tässä hommassa, vai onko aika ainoa mikä auttaa?

Hätähousuna tein tänään jo sellaisen varhais raskaustestin tänään, näytti negatiivista, eli ei siis ole raskautumista tapahtunut, kun eikös nuo varhaistestitkin ole aika paikkaansa pitäviä..? nyt siis vaan odotellaan menkkojen alkamista ja ens kuussa sitten yk3.. tässä nyt sulattelen tätä tietoa ja yritän jotenki ennakoivasti jo valmistautua tuleviin menkkoihin, pettymys kova jälleen. Jotenki tuntuu niin kurjalta kun oviksen aina varmistelee ja silloin kyl miehen kanssa aktiivisia jne, mut todella tuuripeliä taitaa tää olla.. Tsemppiä kaikille muillekin ketkä tällä polulla on!
 
mallamaria
Hei, olen jo toiselle palstalle samasta asiasta laittanut, mutta laitan tännekin, niin jotenki mielen päällä nää raskautumisasiat et tuntuu et tuun hulluksi..

Eli meillä siis miehen kanssa syvästi toiveena ensimmäinen lapsi, vasta yk2 menossa, ensimmäisellä kerralla itkin vuolaasti kun ei tärpännyt, vaikka tiedän et helposti vois mennä vuosikin. Nyt jännätään kun perjantaina "pitäisi" alkaa menkat, jos ei ole tärpännyt. Yritän koko ajan päässäni toppuutella että voi olla että taas huti tulee, mutta se vauvakuume on niin kovana itsellä ja kovasti haluttaisiin pienokainen.. Mies on 32v ja minä 29v. Koen että täältä ehkä saa helpostusta kun voi näitä omia ajatuksiaan tänne laittaa. Onko täällä jollain vinkkejä miten sais pään rauhoittumaan koko tässä hommassa, vai onko aika ainoa mikä auttaa?

Hätähousuna tein tänään jo sellaisen varhais raskaustestin tänään, näytti negatiivista, eli ei siis ole raskautumista tapahtunut, kun eikös nuo varhaistestitkin ole aika paikkaansa pitäviä..? nyt siis vaan odotellaan menkkojen alkamista ja ens kuussa sitten yk3.. tässä nyt sulattelen tätä tietoa ja yritän jotenki ennakoivasti jo valmistautua tuleviin menkkoihin, pettymys kova jälleen. Jotenki tuntuu niin kurjalta kun oviksen aina varmistelee ja silloin kyl miehen kanssa aktiivisia jne, mut todella tuuripeliä taitaa tää olla.. Tsemppiä kaikille muillekin ketkä tällä polulla on!
Me ollaan aika samassa tilanteessa, mäkin olen 29v, ekaa lasta yritetään ja yk2 menossa. :D Mullekin oli toi eka pettymys ihan tosi kova isku, vaikka tietää että se ei tarkoita mitään ongelmia. Sitä vaan elätteli toivoa että ois niitä joilla nappaa heti.. lisäksi tuli petyttyä useammin, kun teki noita varhaisia testejä ja niiden jälkeen kuitenkin jäi vielä toivonkipinä. Tässä kierrossa yritän vaan odottaa ne menkat, mutta hitto kun tuolla kaapissa on noita testejä! Nyt ei toki oo ovistakaan vielä ollut että hetki pitää malttaa joka tapauksessa. :D

Joku vinkkas että jos tekis jotain toisin, niin jättäisi noi varhaiset testailut pois.
 
@Heemilia Kuulostaa kyllä niin samalta, kuin minun plussakierto ❤
Väsymys, vv lorahtelu ja paineentunne alavatsalla kesti 4 vai 5pvä.

Sofffia29: Tervetuloa joukkoon :) Itse olen todennut, että ne ei_herkät testit näyttää viivan paremmin kuin herkät. Esim. mulla pc 25 näytti selkeää punaista viivaa, kun taas rfsu testaa 6pvä ennen menkkoja näytti hailakkaa ja olisi voinut luulla viivanpaikaksi, jos ei olisi pc:llä varmistanut, että onko viiva vai ei :D
 
  • Tykkää
  • Rakkaus
Reactions: Vehkis ja Heemilia
Tervetuloa uusille! :) Kyllä ne ensimmäisetkin pettymykset tuntuu pahalta, kun toive on kova. Ja kun kuitenkin tietää, että eka kierrostakin voi tärpätä. Ja suurinosa ihmisistä onnistuu vaivatta ja melko nopeastikin, lapsettomuus koskettaa muistaakseni 1/5 ihmisistä jossain vaiheessa elämää. Eli valtaosa onnistuu. Mutta aina joku jää lapsettomaksi. Kamalaa edes ajatella, että lasta ei koskaan tulisi.

Toiset tykkää testailla jo hyvissä ajoin ja helpompi kohdata se negatesti, kuin odottaa vain vuodon alkua. Minulla sen sijaan negatestin tekeminen todella rankkaa, sen vuoksi olen tehnyt hyvin vähän testejä, vaikka yritystä ko pidempään takana. Nyt testaan, kun hoidot menossa, jotta tietää lopettaa tukilääkkeet.
 
Sofffia29
Me ollaan aika samassa tilanteessa, mäkin olen 29v, ekaa lasta yritetään ja yk2 menossa. Mullekin oli toi eka pettymys ihan tosi kova isku, vaikka tietää että se ei tarkoita mitään ongelmia. Sitä vaan elätteli toivoa että ois niitä joilla nappaa heti.. lisäksi tuli petyttyä useammin, kun teki noita varhaisia testejä ja niiden jälkeen kuitenkin jäi vielä toivonkipinä. Tässä kierrossa yritän vaan odottaa ne menkat, mutta hitto kun tuolla kaapissa on noita testejä! Nyt ei toki oo ovistakaan vielä ollut että hetki pitää malttaa joka tapauksessa.

Joku vinkkas että jos tekis jotain toisin, niin jättäisi noi varhaiset testailut pois.

Mulle selkeesti tää vertaistuki tarpeen naisilta jotka on samassa tilanteessa, heti oloa helpottaa kun saa ymmärrystä ettei ole yksin näiden ajatusten ja tunteiden kanssa. Ja joo, ounastelin kanssa et nää varhaiset testit kannattais suosiolla jättää pois, mut nyt vaan sortui tuohon, jatkossa mäki ootan et ne menkat tulee, jomottelua on eli onkohan ne menkat nyt sit tuloillaan.. tää on niin hurjaa miten niin niin kovasti haluaisi sitä pientä pienokaista, todella kova vauvakuume ollu keväästä asti..
 
Hei, olen jo toiselle palstalle samasta asiasta laittanut, mutta laitan tännekin, niin jotenki mielen päällä nää raskautumisasiat et tuntuu et tuun hulluksi..

Eli meillä siis miehen kanssa syvästi toiveena ensimmäinen lapsi, vasta yk2 menossa, ensimmäisellä kerralla itkin vuolaasti kun ei tärpännyt, vaikka tiedän et helposti vois mennä vuosikin. Nyt jännätään kun perjantaina "pitäisi" alkaa menkat, jos ei ole tärpännyt. Yritän koko ajan päässäni toppuutella että voi olla että taas huti tulee, mutta se vauvakuume on niin kovana itsellä ja kovasti haluttaisiin pienokainen.. Mies on 32v ja minä 29v. Koen että täältä ehkä saa helpostusta kun voi näitä omia ajatuksiaan tänne laittaa. Onko täällä jollain vinkkejä miten sais pään rauhoittumaan koko tässä hommassa, vai onko aika ainoa mikä auttaa?

Hätähousuna tein tänään jo sellaisen varhais raskaustestin tänään, näytti negatiivista, eli ei siis ole raskautumista tapahtunut, kun eikös nuo varhaistestitkin ole aika paikkaansa pitäviä..? nyt siis vaan odotellaan menkkojen alkamista ja ens kuussa sitten yk3.. tässä nyt sulattelen tätä tietoa ja yritän jotenki ennakoivasti jo valmistautua tuleviin menkkoihin, pettymys kova jälleen. Jotenki tuntuu niin kurjalta kun oviksen aina varmistelee ja silloin kyl miehen kanssa aktiivisia jne, mut todella tuuripeliä taitaa tää olla.. Tsemppiä kaikille muillekin ketkä tällä polulla on!
Tervetuloa! :giggle:
Onhan sulla vielä toivoa jos vasta pe. Pitäs alkaa, joillain se hcg:n nousu on hitaampaa.
Meillä reilu vuosi yritystä, ekat kierrot oli ehkä niitä vaikeimpia. Ja tulikin petyttyä kovin kun testi nega ja raskauteen viittaavia oireitakin oli monessakin kierrossa.
Toki meillä tähän matkaan raskauksia/kemiallisia on ollut mutta ei mitään pysyvää. Toisaalta sen voisi ottaa toivoa antavana tai suoraan v*ttuiluna:rolleyes::LOL:
En kyllä tiedä kumpi on pahempi et se toivo annetaan ja otetaan pois vaiko se et kuukaudesta toiseen nega testi. Molemmat varmasti tuntuu pahalle.
Alkuun testailin herkillä kun se oli jännittävää ja naivisti luulin minäkin että pian tärppää niinkuin suurimmalla osalla...mutta negojen toistuessa alkoi suunnattomasti ahdistaa. Nyt oon testaillut n. Dpo 14-15 koska sillon ois näkyäkseen jos jotain olisi tarttunut matkaan. Me ollaan myös yksityisellä puolella pari kk oltu nyt hoidossa niin sieltäkin määräävät testipäivät muuten varmaan odottelin vain vuotoa alkavaksi koska ne negat tuntuu suorastaan iskulta kasvoihin...itse oon kyllä saanut voimaa näistä kohtalo tovereista ja joistain on tullutkin tärkeitä henkilöitä että kiva nähdä miten heillä menee/kuuluu ja aina on joku samoilla piinapäivillä jännäämässä mukana, siksipä käynkin päivittäin lukemassa kuulumisia kun siitä on tullut jo vähänniinku tapa. Tänne voi jakaa tuntemuksiaan niin hyvässä kuin pahassa❤
Tsemppiä matkaan, toivottavasti on pikainen visiitti täällä ryhmässä❤
 
mallamaria
Mulle selkeesti tää vertaistuki tarpeen naisilta jotka on samassa tilanteessa, heti oloa helpottaa kun saa ymmärrystä ettei ole yksin näiden ajatusten ja tunteiden kanssa. Ja joo, ounastelin kanssa et nää varhaiset testit kannattais suosiolla jättää pois, mut nyt vaan sortui tuohon, jatkossa mäki ootan et ne menkat tulee, jomottelua on eli onkohan ne menkat nyt sit tuloillaan.. tää on niin hurjaa miten niin niin kovasti haluaisi sitä pientä pienokaista, todella kova vauvakuume ollu keväästä asti..
Mulla ei oo ikinä ollut vauvakuumetta, mutta aina se nyt on ollut kuitenkin ajatuksissa että joskus sitten oma lapsikin ois kiva. Elokuussa iski ihan yllättäen sellainen olo että sen aika on NYT, ihan kuin biologinen kello olis vaan päröhtänyt käyntiin ja päättänyt asian mun puolesta. Onneksi mies oli ihan messissä.

Heti kun sen päätöksen teki, niin tuntui että ei voi odottaa hetkeäkään. Ihan pakkomielteinen olo kun teki testejä ja googlaili oireita ja kaiken mahdollisen. Nyt on onneksi töissä kiirettä, niin ei kerkeä kokoajan miettiä asiaa. Toivottavasti teillä ja muillakin täällä tärppäisi mahdollisimman pian. :)
 
Tervetuloa uusille ja jännäilijöille viivojen vahvistumista!

Omaa napaa.
Yöllä en saanut millään unen päästä kiinni ja meni oikeestaan koko yö vaan pyöries. Tänään ei oo juuri yhtään ollut alavatsatuntemuksia, mutta hyvin seesteinen ja rauhallinen olo. Päivällä tuli ihan fiilis, et joku ois tarrannut kiinni. Kotiin päin lähties sit kävelin semmosen 200m ylämäkeä ja pisti niin paljon hengästyttää, et pakko oli kuitenkin koukata kaupan kautta kotiin.


Eipä tuo jätä arvailujen varaan. Testinä normaaliherkkyyksinen PregCheck :) Tänään dpo 12.
 
Tervetuloa uusille ja jännäilijöille viivojen vahvistumista!

Omaa napaa.
Yöllä en saanut millään unen päästä kiinni ja meni oikeestaan koko yö vaan pyöries. Tänään ei oo juuri yhtään ollut alavatsatuntemuksia, mutta hyvin seesteinen ja rauhallinen olo. Päivällä tuli ihan fiilis, et joku ois tarrannut kiinni. Kotiin päin lähties sit kävelin semmosen 200m ylämäkeä ja pisti niin paljon hengästyttää, et pakko oli kuitenkin koukata kaupan kautta kotiin.


Eipä tuo jätä arvailujen varaan. Testinä normaaliherkkyyksinen PregCheck Tänään dpo 12.
Ei kyllä jätä tosiaan arvailujen varaan! Hurjasti onnea! :love:
 
  • Rakkaus
Reactions: Mäyh
Ei ole vuoto alkanut, pyyhkiessä on koko päivän jotain papruun jäänyt. Nyt illalla tuli vähä kuivunutta myös.

Millasta se kiinnittymisvuoto yleensä on? Vissiin just niukkaa? Mut voikoha tulla just tommosta kuivunutta myös?

Kyl mie aamulla taas testiä uitan.
 
Tervetuloa uusille :)

Kiva lukea teidän tuntemuksia ja kierron vaihetta ja vertailla vähän omiin.
Katsoin just clearbluen sivuilta, että 25pvän kierrolla ovis ois todennäköisimmin ollu sunnuntaina. Ennustus täsmäis tuntemuksiin, sen verran epämiellyttävä ja turvonnut olo oli vatsassa. Mutta varmuutta kun ei ole, niin pidetään nyt tuo dpo0 tälle päivälle ja mennään tällä.
Seksiä oli onneks pe, su ja tänään. Jospa tärppäis näillä.
Ens viikon to tai pe odottelen menkkoja alkavaksi, vielä enemmän odotan ettei menkkoja tulis ;)
Lapset, työt ja muut hommat pitää onneks kiireisenä ja päivät hujahtaa ohi. Tämä viikko menee varmasti nopeesti ja sittenpä ei olekaan enää montaa päivää odottelua jäljellä :love:
 
@Mäyh onnea!! :love: :love:

Tervetuloa uusille! :giggle:

Aikaisempaan aiheeseen kantaa ottaen, mitä muut ihmiset mieltä meidän kolmannesta lapsihaaveesta. Mun perhe tietää, sekä läheisimmät ystävät. Mun siskot eivät ymmärrä, miksi haluan lähteä siihen vaipparumbaan takaisin. Sanovat vain, että "itse en todellakaan jaksais", "sulla tytöt jo 4 ja 6v, kaikki niin helppoa, älä lähde enää siihen rumbaan". Harmittaa, kun puhuvat tuommoisia, koska eivät ymmärrä, että tä kolmas lapsi on mun todella suuri haave ja toive, jota odotan kuukausittain tapahtuvaksi, että näkisin ne kaksi viivaa siinä testissä. Onhan se "rumba" joo, mut rakastan sitä, hyvässä ja pahassa :). Ystäviltä olen saanut vain positiivisia kommentteja, samoin omalta äidiltä.

Mulla menkat loppui aamusella, oli ihanan lyhyet. Tänään aloitetaan jo tallettelut.:sneaky:(y)
 
Onnea @Mäyh! Mahtavat viivat.

Tervetuloa uusille.

Työkaveri pyysi ensi viikon perjantaiksi heille istumaan iltaa. Se ois kp 28 dpo 12, kovin kiusallinen ajankohta. Aamulla voisi kyllä silloin testata ja jos ihme tapahtuu, vedota vaikka flunssaan, mutta jotenkin, en tiedä. Hän tietää kyllä yrityksestä, mutta ei ehkä kuitenkaan olisi heitä, joille haluaisin kertoa samoin tein.
Toki negan pääsisi sitten heti "nollaamaan". Ajattelenko mä vain liian hankalasti?
 
Onnea @Mäyh! Mahtavat viivat.

Tervetuloa uusille.

Työkaveri pyysi ensi viikon perjantaiksi heille istumaan iltaa. Se ois kp 28 dpo 12, kovin kiusallinen ajankohta. Aamulla voisi kyllä silloin testata ja jos ihme tapahtuu, vedota vaikka flunssaan, mutta jotenkin, en tiedä. Hän tietää kyllä yrityksestä, mutta ei ehkä kuitenkaan olisi heitä, joille haluaisin kertoa samoin tein.
Toki negan pääsisi sitten heti "nollaamaan". Ajattelenko mä vain liian hankalasti?
Et ajattele hankalasti, hyvähän näitä on pohtia - testaamista, kertomista tai kertomatta jättämistä. Ehkä tuona aamuna viimeistään tiedät, miten olisi paras toimia :)

Vastaavassa tilanteessa saattaisin tehdä testin aamulla. Jos olisikin plussa, niin vetoaisik johonkin lääkkeeseen ehkä. Yleensä kyllä otan muutamankin loppukierrosta, koska luotto onnistumiseen lähellä nollaa. Alkuun en kyllä ottanut tippaakaan, mutta tässä kohtaa ei jaksa enää elää koko ajan niin, kuin olisi raskaana. :unsure:
 
Et ajattele hankalasti, hyvähän näitä on pohtia - testaamista, kertomista tai kertomatta jättämistä. Ehkä tuona aamuna viimeistään tiedät, miten olisi paras toimia

Vastaavassa tilanteessa saattaisin tehdä testin aamulla. Jos olisikin plussa, niin vetoaisik johonkin lääkkeeseen ehkä. Yleensä kyllä otan muutamankin loppukierrosta, koska luotto onnistumiseen lähellä nollaa. Alkuun en kyllä ottanut tippaakaan, mutta tässä kohtaa ei jaksa enää elää koko ajan niin, kuin olisi raskaana.
Yleensä minäkin elän kuin en olisi raskaana, kun ei tässä ole tullut syytä elää muutenkaan. No, onneksi tässä on vielä aikaa pohtia, miten tekee. :)
 
Onnea @Mäyh! Mahtavat viivat.

Tervetuloa uusille.

Työkaveri pyysi ensi viikon perjantaiksi heille istumaan iltaa. Se ois kp 28 dpo 12, kovin kiusallinen ajankohta. Aamulla voisi kyllä silloin testata ja jos ihme tapahtuu, vedota vaikka flunssaan, mutta jotenkin, en tiedä. Hän tietää kyllä yrityksestä, mutta ei ehkä kuitenkaan olisi heitä, joille haluaisin kertoa samoin tein.
Toki negan pääsisi sitten heti "nollaamaan". Ajattelenko mä vain liian hankalasti?
Kyllä mäkin testaisin tuossa kohtaa varmaa ja jos plussa niin migreeni, vatsatauti tai lääkekuuri tekosyyksi. Ja nimenomaa jos negatiivinen, nollauskännit:LOL:
 
Tervetuloa uusille ja jännäilijöille viivojen vahvistumista!

Omaa napaa.
Yöllä en saanut millään unen päästä kiinni ja meni oikeestaan koko yö vaan pyöries. Tänään ei oo juuri yhtään ollut alavatsatuntemuksia, mutta hyvin seesteinen ja rauhallinen olo. Päivällä tuli ihan fiilis, et joku ois tarrannut kiinni. Kotiin päin lähties sit kävelin semmosen 200m ylämäkeä ja pisti niin paljon hengästyttää, et pakko oli kuitenkin koukata kaupan kautta kotiin.


Eipä tuo jätä arvailujen varaan. Testinä normaaliherkkyyksinen PregCheck Tänään dpo 12.
Oi! Onnea ja tarrasukkia :love:
 
  • Rakkaus
Reactions: Mäyh
Hei, olen jo toiselle palstalle samasta asiasta laittanut, mutta laitan tännekin, niin jotenki mielen päällä nää raskautumisasiat et tuntuu et tuun hulluksi..

Eli meillä siis miehen kanssa syvästi toiveena ensimmäinen lapsi, vasta yk2 menossa, ensimmäisellä kerralla itkin vuolaasti kun ei tärpännyt, vaikka tiedän et helposti vois mennä vuosikin. Nyt jännätään kun perjantaina "pitäisi" alkaa menkat, jos ei ole tärpännyt. Yritän koko ajan päässäni toppuutella että voi olla että taas huti tulee, mutta se vauvakuume on niin kovana itsellä ja kovasti haluttaisiin pienokainen.. Mies on 32v ja minä 29v. Koen että täältä ehkä saa helpostusta kun voi näitä omia ajatuksiaan tänne laittaa. Onko täällä jollain vinkkejä miten sais pään rauhoittumaan koko tässä hommassa, vai onko aika ainoa mikä auttaa?

Hätähousuna tein tänään jo sellaisen varhais raskaustestin tänään, näytti negatiivista, eli ei siis ole raskautumista tapahtunut, kun eikös nuo varhaistestitkin ole aika paikkaansa pitäviä..? nyt siis vaan odotellaan menkkojen alkamista ja ens kuussa sitten yk3.. tässä nyt sulattelen tätä tietoa ja yritän jotenki ennakoivasti jo valmistautua tuleviin menkkoihin, pettymys kova jälleen. Jotenki tuntuu niin kurjalta kun oviksen aina varmistelee ja silloin kyl miehen kanssa aktiivisia jne, mut todella tuuripeliä taitaa tää olla.. Tsemppiä kaikille muillekin ketkä tällä polulla on!
Tervetuloa mukaan ja aaa että ku tunnistan itseni, haha! Meillä nyt aika lailla tasan vuosi yritystä takana ja yksi raskaus takana joka päätyi valitettavasti keskenmenoon viikolla 12..

Muistan alussa sen suuren pettymyksen kun menkat alkoi, ja tuli monena kertana itkut. Riippui kyllä myös paljon kierrosta, toisessa oli kova hinku testata kun taas toisessa ei. Jos kierron lopussa oli semmoinen olo, että tuntuu vuodon alku pahemmalta kuin nega, tein testin muutama pv ennen ku menkkojen pitäis alkaa :) Viime raskaudessa kävi just niin, että vuoto olisi tuntunu pahemmalta niin testasin ja oli yllättäen plussa :) Meillä oli siis muistaaksenu 6 kiertoa takana ennen plussaa.

En tiedä onko vinkkejä antaa, mutta tää foorumi on kultaa. Täynnä ihania ja kannustavia naisia joilta saa paljon vertaistukea ja vinkkejä ❤ Yritä elää mahdollisimman normaalia elämää, vaikka tiedän että se on hemmetin vaikeaa kun haluaa sen ensimmäisen lapsen niin paljon ja tekis mitä vaan että sais sen syliin ❤

Paljon tsemppiä ja plussatuulia!
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä