Toistuvista keskenmenoista kärsivät

Tuomenmarja: ole hyvä: http://kaksplus.fi/keskustelu/t1233915

Mymmis: Mustakin tuntui selvitellessäni asiaa koko adoptioprosessi tosi pitkältä..Mutta ei meillä siis vaihtoehtonakaan, mies ei halua. Ja toisaalta, haluaisin itse kokea raskausajan ja synnytyksen ja sen taianomaisen tunteen vielä kerran...

Arvatkaa kuka kävi jo hcg-seurannassa :LOL: ..terkka laittoi lähetteen ja sanoi, että mee ihmeessä jo tänään, jotta saadaan tietää, onko raskaus kuivumassa vai voisiko alkio olla kuitenkin kasvussa.. :|

Joten, iltapäivästä saan tuloksen..
 
Merkku. Mun mielestä kuitenkin aika kivasti noussut tuo arvo vain yhden vuorokauden aikana. Sun kannattaisi ylihuomenna mennä uudestaan ja katsoa mitä se kahdessa vuorokaudessa nousee. Voi että mulla on täällä kaikki ulokkeet sun puolesta pystyssä että kaikki olisi hyvin, eipä tässä oikein muuta voikaan tehdä kuin toivoa. :wave:

Julietalle onnea tähän kiertoon! b:Dd Toivottavasti klomit tuo toivotun tuloksen :)

majakka. Kokeile sinä kanssa tuota refleksologiaa/vyöhyketerapiaa. Mulla se viimeksi auttoi kun kierto oli iha sekaisin tyhjennyksen jälkeen ja nyt myös ajattelin painella pian taas terapiaan että sais nopeasti toimimaan tuon kierron, kun edelleenkin vain tuhruvuotoa tiputtaa... :headwall:

Mulla on pää ihan tyhjä enkä tahdo muistaa mitä kaikkea pitikään kirjoittaa. Illalla tulee vieras joten ajatukset on jo kahvipöydän sisällössä. Ärsyttää kun ei täällä voi leipoa ton rempan takia.. :headwall:
 
Nopea piipahdus pinoon!

Merkku: Hienostihan tuo arvo noussu ja vain vuorokaudessa - tuplaantumisaikahan voi olla jopa 48-72h, joten tuolta kannalta ei huonolta näytä. Ultrassakin kohta puolin varmaan jotain pitäisi näkyä. . . Niin tuoreessa muistissa tuo hcg-seurannan stressaavuus, joten suuret voima :hug: ja peukutukset sulle!

Palaan myöhemmin lueskelemaan lisää! Mutta vielä. . . kertokaahan kokemuksianne vyöhyketerapiasta. Niin monessa paikassa siihen viitataan ja nyt alkaa itseänikin kovasti paljon asia kiinnostaa, varsinkin kun täällä kärvistelen edelleen ylivenyneen kierron kanssa. Täti täällä suunnalla pahasti hakoteilla ja mietin, josko tuosta olisi tähänkin tilanteeseen apua?!
 
Majakka ja Mymmyryy Kovasti kuulostaa tutulta nuo kävelyretket. Mäkin (etenkin juuri kolmannen km:n jälkeen) kävelin, kävelin ja kävelin. Välillä itkin ja huusin. Loppujen lopuksi taisin tulla jopa vähä riippuvaiseksi niistä kävelyistä ja "päänselvitys"hetkistä.
 
Kaunis kiitos kaikille tsempistä. En periaatteellisista syistä halua rasittaa tätä pinoa raskausjutuilla, joten vastedes kommentoin ahkerasti teidän juttuja ja tiedotan, jos käänne huonompaan tapahtuu.

Tämä pino on kyllä mahtava vertaistukipaikka!
:hug: Merkku

ps. ohi aiheen..Mymmikseltä piti kysymäni, minkä ikäinen tuo sinun esiteini-neitokainen on? Mun tyttö on vuosikertaa -99

ja ps vielä..Tuomenmarja : Saitko linkityksestäni mitään irti??
 
EllaElias. Mulla ei ole kuin pelkkiä positiivisia kokemuksia vyöhyketerapiasta, siksi kai sitä aloin opiskelemaankin kun muutenkin hoitoalalle haaveilen. Mullahan oli niitä kierto häiriöitä sen tuulimunan tyhjennyksen jälkeen, tuhruilua ja tuntui että oviksen jälkeen alkoi nousta maitoa tisseihin. Niin ja kierrotkin tahtoi aina venähtää parilla päivällä. Sitten päätin mennä sinne terapiaan ja kas kummaa tuli tosi muhkeat ovisoireet limoineen päivineen kaksi kertaa siinä kierrossa :eek: kp 14 tikutin ekan oviksen ja toinen oli kp 20! Siitä toisesta oviksesta sitten alkoi se kaksosraskaus. Ekasta oviksesta myöhästyttiin vähäsen kun olin silloin toisesta kaupungista tulossa kotiin. Niin ja siinä kierrossa ei ollut lainkaan tuhruilu vuotoa eikä tissikipuja ennenkuin tissit sitten tuli sen raskauden takia aroiksi.
Joten minä ainakin suosittelen tosi lämpimästi sitä refleksologiaa :)

merkku. Kyllä täällä saa olla raskaanakin =) Sitä alunperin ajattelin kun tätä pinoa pystytin. Kun mua alkoi ärsyttämään se kun aina joka pinosta tipuin pois. Että täältä voi sitten lähteä kun on enemmän varmuutta että raskaus onnistuu, tai oman mielensä mukaan. Meille kun kaikille on nuo alku raskauden tuskalliset hetket vähän turhankin tuttuja niin osataan varmasti parhaiten toisiamme tsempatakin siinä "tilassa" :D
Haleja sinne oikein reippaasti! :hug: :hug:

Äh, kahvi vieras oli tullut kipeäksi joten me sitten miehen kanssa ollaan täällä tuhottu pullapitkoa.. Ja mulle ei Todellakaan sovi pulla siksi olen jättänyt valkoiset jauhot ja sokerin pois ruokavaliostani :x |O Muttakun se on niin hyvää aina joskus, mutta nyt mun masu on niinkuin potkupallo ja ihan ähkypaska olo....

Veritestit on 18 päivä helmikuuta joten sitä odotellessa :)

Olette kyllä ehdottomasti parhaita vertaistuen antajia koko poppoo, peesaan Merkkua!

Haleja kaikille! Ja hyvää yötä! :hug: :hug: :hug:
 
Täälläkin pidetään peukkuja merkun puolesta!! :hug:

En ehtinyt kaikkia lukemaan, mutta pakko oli tulla äkkiä katsomaan viimeiset kuulumiset. Minun heppapoloiseni meni taas huonompaan suuntaa ja kaikki aika mitä kotihommilta ja yrityksen pyörittämiseltä jää on mennyt tallilla. Nyt poika on taas parempi ja aika klinikallekin on varattu. Toivottavasti paranee, niin paljon on ollut epäonnea, pettymyksiä ja surua, etten tiedä miten taas jaksaisin jotain ikävää.

Minä näin viime yönä unta olevani raskaana ja meni aamulla tovi ennenkuin tajusin etten ole. Olen tietoisesti yrittänyt olla ajattelematta koko asiaa, mutta kyllä se koko ajan jossain tuolla mielessä pyörii. Positiivista on kuitenkin, että pystyin ajattelemaan asiaa ihan itkemättä.. taitaa aika alkaa parantelemaan haavoja.

Tervetuloa uusille.. nyt menen lueskelemaan juttujanne. :)

Halit kaikille! :hug:
 
Merkku Kiitos linkistä! Oli mielenkiintoista luettavaa. Jotenkin vaan jäi sellainen olo, että kiinnittymistuntemukset olis omaa tuotosta, mutta itse en siihen usko, koska ainakin kerran olen todistettavasti tuntenut kiinnittymisen... Hieno hcg sulla :heart: toivottavasti pääset vielä seuraavaankin kokeeseen. Ja pakkohan sen lääkärinkin on jotenkin reagoida, jos arvo vaan nousee.

Leinikki Mä oon ihan samaa mieltä kuin sinä, että mukavaa, jos täällä on myös raskaana olevia toivoa antamassa. En koe minkäänlaisia negatiivisia tuntemuksia sellaisia raskaanaolevia kohtaan, jotka on kulkenu läpi mm. keskenmenotaipaleet ja useimmiten myös lapsettomuuskuviot ja -hoidot. Tuntuu niin omilta jutuilta ja siitä tulee vain iloiseksi, jos joku on näillä taustoilla onnistunut.

Me ollaan myös puhuttu adoptiosta ja sijaisvanhemmuudestakin. Kumpikaan ei sano jyrkkää eitä, vaan ollaan samoilla linjoilla. Adoptiossa hankalilta tuntuu pitkä prosessi ja suuret kustannukset. Sijaisvanhemmuudessa taas mietityttää, et lapsen lisäksi saa hänen sukunsa ja kaikki ne vaikeudet, jotka pienen elämään on siihen mennessä mahtunut. Lisäks miettii, miten omat lapset ottais tulokkaan vastaan.
 
Huomenta!

Oli pakko heti tulla katsomaan onko merkulla uutta tietoa. Hyvältä vaikuttaa tuo arvo nyt. Ja tosiaan sen arvon pitäis tuplaantua joka toinen päivä. b=)d


Ei hitto... En saanu nukutuksi.. ihan SIKAKUUMA vähän väliä... oikee hiki päällä... Oon ottanu nyt yhen klomin ja ikina ennen ei oo heti yhen jälkeen tullu kuumat aallot päälle... Ekassa kierrossa ei ollu kuumia aaltoja ollenkaan, mut ei ollu ovistakaan.. jos nyt on sit superovis.. en tiiä. Hassua.

 
Mä oon kanssa samaa mieltä, että täällä saa hengata yrittävät, ei-yrittävät ja jo onnistuneet. On mukavaa, jos täällä joku meistä "toivottomista"(huomaattehan sarkasmia) onnistuu ja antaa voimaa muille.
Toki ymmärrän merkun haluttomuuden höpistä raskausjuttuja täällä. Se voi olla joillekin vaikeaa luettavaa, jos itse on juuri menettänyt pienensä tai ei ole päässyt asian käsittelyssä yli omista negatiivisista tunteistaan.
Mulla oli ainakin silloin kolmannen km:n jälkeen sellainen olo, tuolla toisessa pinossa, että pysyis hehkuttajat vaan omalla puolellaan, eikä tulisi kääntämään veistä enää haavoissa (jotka oli jo silloin syvät). Jos joku ymmärtää mitä tarkoitan... Se viha oli jotain niin uskomatonta :headwall: .
Mutta nyt olen sitä mieltä, että jos joku onnistuu, niin juhlat pystyyn (etenkin täällä pinossa, jossa surua, murhetta ja epäonnistumisia on paljon).
hilmuskan hepalle paranemisia :hug:
julietta nyt tiedossa miltä tuntuu vaihdevuodet :headwall: :saint: :LOL: (sori, joo oli ihan pakko...)
 
Voi Hilmuskan heppapoloa :( Kurjaa kun toinen sitten menikin vielä huonoon kuntoon. Toivottavasti siellä klinikalla heppa paranee kokonaan. :hug:

Hauskalta kuulostaa tuo Julietan vaihdevuodet. No toivottavasti olisi tiedossa oikea superovis ja tärppi siihen päälle niin saadaan lisää raskaana olevia tähän pinoon :D

mymmiksen sarkasmista tuli mieleen jo että näin silmissäni meidän pinon nimen "Toivottamat tapaukset" :LOL: :LOL: pakkohan sitä on näköjään yritää aina jostakin huumoria repiä ei tätä muuten jaksa. :saint: No ei me nyt niin toivottomia olla. Tavoitteena pidetään että kaikki saisivat omat käärön jonakin päivänä kainaloon. :attn: :attn:

Peesaan vielä itseäni ja muitakin, että enpä usko että tämän pinon raskaana olijat edes hirveästi hehkuttavat olotilaansa koska kaikki varmasti menevät ihan vain päivän kerrallaan. Ja kun meistä joku onnistuu raskaudessa niin sehän vain antaa meille muille toivoa ja tsemppaa jatkamaan yritystä sitkeästi.

EllaEliakselle vielä refleksologiasta. Se oli myös ainut mikä auttoi meidän esikon koliikkiin pikkuvauvana ja mun vatsa vaivoihin synnytyksen jälkeen. Mulle tuli maailman järkyttävin ummetus sen jälkeen ja vessassa käynti oli itkua ja huutoa :'( Enkä yhtään liiottele tuota asiaa. Mutta refleksologi sai mun masun taas toimimaan normaalisti. Eli aina olen sieltä avun saanut :saint:


Nyt lähden kyläilemään kaverille melkein naapuriin :D
 
En olekkaan aikoihin näillä sivuilla käynyt.. Meillä siis edelleen odotellaan aikaa Ivf/icsi:in joka menee syksyllä eli siihen asti ei tapahdu yhtään mitään...mieskin on ulkomailla töissä, mutta eipä se lapsi ole vuosiin alkuunsa saanut normaalilla menetelmällä eli siitä toivosta olen jo luopunut, ikävä kyllä...mutta pitääpäs koittaa ehtiä lukea mitäs kaikkea muille on tässä ajassa tapahtunut =)
 
Minäkin aktivoidun pitkästä aikaa. Viimeajat ovat menneet taustalla pahinta peläten ja parasta toivoen. Täällä on itkut itketty MeaMimosan ja Mymmiksen menetyksien vuoksi. :hug: Oma tilanne pelottaa, nyt menossa rv 12+3 ja ainakin toistaiseksi kaikki hyvin. Meidän historia näyttää siis tältä: 2/2006 km 6+2, 5/2006 keskeytynyt km selvisi niskapoimussa, vastasi 7+4, 12/2006 km 6+3, 5/2007 keskeytynyt km selvisi 10+ ja 4/2008 keskeytynyt km 9+2. Näin pitkälle ei siis ennen ole päästy, joten toivo siitä, että tämä onnistuisi alkaa vähitellen viritä. Päivä kerrallaan kuitenkin mennään.
Sijaisperhekeskustelu ehdittiin meillä jo tuossa syksyllä käydä ja päätettiin silloin, että kokeilemme ensin tukiperheeksi ryhtymistä. Prosessi etenikin jo siihen vaiheeseen, että kotikäynnit oli tehty ja meidät hyväksytty. Sitten tuli 2 viivaa tikkuun. Päätettiin kuitenkin, että vaikka oma lapsi tulisikin, haluamme "viikonloppulapsia". Nyt odotellaan siis lapsia siitäkin suunnasta :) Jotenkin koko tukiperheprojekti on antanut minulle voimia ja luottoa tulevaan, välillä olin jopa enemmän innoissani tukilapsista kuin tästä omasta tulokkaasta(siihen kun ei vieläkään uskalla ladata suuria toiveita).
Mikäs Merkulla mahtaa olla päivän tilanne? Peukkuja pidetään täälläkin.

Ja kaikille teille muillekin äärettömästi voimia ja tsemppiä! Ryhmässä on voimaa, autetaan toisiamme jaksamaan vaikeuksista voittoon!
 
Mä sitten repäsin tänään, hyvä mä :D , elikkä tilanne seuraavanlainen:

Aamulla päätin, että nyt on lähdettävä vähän liikkeelle.
Kävin suihkussa, pesin itseni D&G:n suihkusaipppualla (spesiaalitapauksiin). Pesin tukkani, kuivasin ja vähän kähertelin.
Laitoin hometta silmiin, finnit piiloon ja puuteria päälle. Huulikiiltoa huuliin.
Puin päälle lempi-farkut (joihin en pariin kuukauteen mahtunut), puskuri-upit ja vähän paremman paidan.
Mieskin oli, että mihin sä oikeen tälläydyt?
Ja mä lähdin ruokakauppaan ( :LOL: siis voitteko kuvitella). Menin kylläkin suureen cityyn citymarkettiin. Löysin vaikka mitä...
Oli kiva mennnä vähän ihmisten ilmoille ekaa kertaa viikkoon. Selkää kyllä juili, mutta oli kivaa käydä kaupassa!
Ja tunnustan hieman flirtanneeni erään myyjämiehen kanssa (ja nyt toivon, ettei ukkokulta käy lukemassa tätä...). Ja mieli kyllä piristyi :) ;)

pöppis toivottelen onnea ja nyt pääsette loppuun saakka :flower: :heart:
Mä oon miettinyt kanssa tota sijaisvanhemmuus-juttua. Miten teillä se prosessi teillä eteni?
 
pure love. On kyllä varmaan rankkaa odotella noita hoitoja niin kauan. Tsemppiä odotteluun! :hug: :hug:

pöppis. Mahtavaa kuulla että raskaus edelleen jatkuu! Eipä siinä varmaan auta muuta kun ottaa päivä kerrallaan. Mutta kyllä aika lupaavalta alkaa kuulostamaan! Voimia sinne ihan hirveät määrät! On varmaan aika stresaantunut olo jatkuvasti kun saa pelätä päivästä toiseen... :hug: :hug: :hug:


GO MYMMIS GO!!!
Tekee kyllä niin hyvää joskus vähän pynttäytyä! Meidänkin piti mennä miehen kanssa huomenna vähän viihteelle kun mun vanhemmat tulee meille mutta tuo helevetin keittiö remppa taas imi meidän kaikki rahat! Eipä tarvi haaveillakaan mihinkään menemisestä kun saa muutenkin reilun viikon kiristää vyötä..
Niin ja mun kaveri ilmoitti että sen poika on taas sairaalassa hirveän kipeänä. Poika parka on kovasti sairastanut koko pienen ikänsä (3v) ja on hirveän allerginen. Olen niin älyttömän huolissani siitä pienestä että itkettää.. On niin kohtuutonta että noin pieni joutuu jatkuvasti sairastelemaan paljon. Eipä taida tulla uni silmään ens yönä kun miettii miten toisen käy :'(

 
Onpas täällä ollut tänään hiljaista - mihinkäs te kaikki olette kadonneet? :wave:

Leinikille suuret kiitokset vyöhyketerapiaan littyvistä kokemuksistasi. Kuulostivat varsin valoisilta. Pitäisköhän sitä kokeilla?!

Mitäs Merkulle kuuluupi? Entäpä teille muille?

Täällä saatu ennätyskierto päätökseen ja vähitellen pitäisi suunnata katsetta tulevaan, suunnitteilla "vielä kerta kiellon päälle" inssi, mutta mun tapauksessa niin moni asia voi matkalla mennä vikaan, että pitää lähteä matalin odotuksin liikkeelle. :ashamed:

Oikein lumista ja valoisaa vkloppua teille kaikille!
-Ella
 
Jep täällä on saanut puskea lumitöitä oikein urakalla eikä vieläkään ole koko piha kolattu. Jätin loput miehelle kun hartiat alkoi huutamaan jo hoosiannaa. Sitten vielä sisällä saanut imuroida ja siivoilla muutenkin kun mun vanhemmat tulevat pian vklopuksi kylään. Aika poikkinainen olo. Tällaisina päivinä potuttaa että on näin iso talo ja piha.. vaikka muuten en tätä vaihtaisi kuuna päivänä mihinkään. :D

EllaElias. Kokeile ihmeessä sitä refleksologiaa. Et ainakaan siinä mitään häviä. Lapsettomuudesta kärsineet ovat usein saaneet sieltä loistavia tuloksia. Voi olla että inssitkin onnistuu paremmin sen jälkeen. ;)

Merkun kuulumiset kanssa jännittää =) Mitä sinulle kuuluu tänään? :attn:

Ja hyvää viikonloppua teille kaikille rakkaille pino-siskoille!! :heart: :heart: :heart: :hug: :hug: :hug:
 
Tässä vielä linkki mistä löytää joka kaupungin parhaat refleksologit. :attn: Suosittelen ehdottomasti nimenomaan näitä refleksologeja koska he ovat saaneet parhaimman ja kattavimman koulutuksen. Niitä on myös todella paljon huonojakin vyöhyketerapeutteja... joihin ei todellakaan kannata hukata rahojansa.


http://www.medikanova.fi/
 
merkun kuulumisia minäkin odottelen :wave:
Ella :hug: :hug:
leinikki mites kaverisi poika voi? :hug:

(.) Mulla kävi vähän ohrasesti ton hampaan kanssa (mitä on juurihoidettu ja räpelletty jo monta kertaa), söin "aamulla" patonkia ja kuului kruts. Nyt se hammas on halki kauniisti. Pala on paikallaan eikä siihen satu, mutta maanantaina sitten tie vie hammaslääkäriin :headwall: :headwall: . Että tällästä...
Siivosin esikoisen huoneen (=kaatopaikan). Ja sain pestyä pyykkiä.
Huomena imuroin ja pesen lattiat, koska voi olla, että ensi viikon alussa ei jaksa, kun tie takaisin töihin (ihanaa :D ).
Ihanaa iltaa kaikille, yritän olla roikkumatta koko iltaa täällä :ashamed: :whistle: ;) :wave:
 

Yhteistyössä