Toistuvista keskenmenoista kärsivät

Tervetuloa tähän pinoon jos kärsitte tästä surullista ongelmasta, myöskin jo raskaana olevat. Tuetaan toinen toistamme vaikessa asiassa ja iloitaan myös yhdessä onnistumisista.
Tämähän on myös yksi lapsettomuuden muoto..





Tässä pinossa kuumeilevat ja haaveilevat:


Leinikki. km:12/04 rv 9+alkio vastasi rv 6+, poika 02/07 :xmas: 01/08rv 10+ vastasi rv 8+, 07/08 TM rv 7+3, 12/08 rv 9+2 vastasi rv 6+6(kaksoset) 2. yrityksessä



MeaMimosa, km 04/08, 06/08, 08/08, nyt rv 6+4, 1. yrityksessä.



Julietta. km:t 09/07, 03/08 ja 08/08... ja 1. haaveissa.



hyrinä km:rv 4+6, 4+6, 7+4 ja 4+3 .



pöppis772/2006 km 6+2, 5/2006 keskeytynyt km selvisi niskapoimussa, vastasi 7+4, 12/2006 km 6+3, 5/2007 keskeytynyt km selvisi 10+ ja 4/2008 keskeytynyt km 9+2. 1 odotuksessa



realmerkku78



Hilmuska km 2002, poika :heart: 01/07, km 07/08, km 09/08, km
12/08



lelluni



Alexandria10/06 km rv 5+, 04/07 km rv 11, 10/08 km rv 6+ 1.toiveissa



Angelmum1/06 km 6+, kohtukuolema 36+ 11/06, km 16+ 12/07 ja vielä km 8/08 14+. 4.toiveissa



pure love km rv 8+, km rv 6+, kohtukuolema rv 26. Ensimmäistä
haaveillaan



Tuomenmarja. kaksi poikaa 09/00 ja 07/03. Jälkimmäinen sai alkunsa clomeilla. Sit km:t 7/06 rv 6+0 spontaani tyjjeneminen, 1/07 rv 10+0 (sikiö vastasi n. rv 7) lääketyhjennys kotona ja sairaalassa, 12/07 rv 13+0 IVF-raskaus, "kotisynnytys" + lääketyhjennys sairaalassa + myöhemmin vielä kaavinta, 7/08 rv 10+0 (sikiö vastasi n. rv 8) lääketyhjennys sairaalassa.
4/08, 9/08 ja 10/08 tehtiin lisäksi PASit, joista kaikista nega.


EllaEliaspoika-03 :heart: , vuosina 07-08 5inssiä: 2tuulimunaa ja 1kemiallinen, 1icsi: tuulimuna ja 1pas: nega



majakka. km rv 20+ 12/07, km 5/08, tm 9/08, 1 lapsi toiveissa


(haaveilun haaveilija)
mymmyryy. KM:t 12/07, 04/08, 07/08 ja 01/09. 3 lapsi haaveissa



Kummi. km 11/06, km 6/07, tm(?) 6/08. 2xicsi (ei passeja), 3. icsihoito toivon mukaan keväällä, 1. lapsi toiveena =) .












Meillä tämmöinen tilanne: Tällä hetkellä 3 keskeytynyttä keskenoa ja yksi tuulimuna takana. Meille kuitenkin on siunaantunut yksi lapsi (02/07)joka tällä hetkellä tuntuu aikalailla ihmeeltä. Viimeksi menetimme ennen joulua kaksoset rv 9+2 mutta vastasivat vain kokoa 6+6. Tämä oli nyt sitten kolmas km peräkkäin ja nyt alkavat tutkimukset Väestöliiton klinikalla.


Mieli alkaa olla todella maassa ja tuntuu ettei me koskaan saada toista lasta. 1v 2kk on tässä projektissa jo mennyt aikaa mutta raskaudet eivät jatku yli 9+ viikon. :'( :'(

Raskaaksi tulemisessa ei ole mitään ongelmaa. Joka kerta on tärpännyt viimesitään yk 3. Tuntuu että tällä hetkellä ollaan jotenkin umpikujassa kun pelko uudesta km:sta on jo aivan kauhea..

Toivottavasti löytyy saman kokeneita! Kun tuo km puoli on niin hiljainen..

 

Itselläni ei ole omakohtaista kokemusta keskenmenosta, mutta olen seurannut vastaavia tapauksia vierestä. Sormet ei riitä niihin pettymyksiin joita on tullut. Se on raskasta.

On helppoa neuvoa täältä nimimerkin takaa, mutta kun teillä on tuo yksi lapsi jo, älkää tehkö sitä virhettä, että annatte hänen lapsuusajan mennä hukkaan tämän asian takia. Yrittäkää nauttia siitä mitä on. Kuten sanottua, helppoa neuvoa täältlä piilosta. Mutta on todella hirvittävää myös seurata sivusta, kuinka ihmiset unohtavat kaiken muun elämästään (myös ne olemassa olevat lapset) ja riutuvat siinä tuskassa jatkuvien menetysten johdosta.

 

Mä voisin ilmoittautua mukaan! Leinikki, sä ootkin tuttu nimi mulle tuolta toiselta palstalta.

Mulla on se riivatun pco ja takana keskeytynyt keskenmeno, keskenmeno ja tuulimuna.. Nyt yritellään saada plussaa taas clomeilla ja metut on käytössä myös keskenmenojen takia... Eli vaikeeta on kun ei oo ees ovista... ja viime kierrossa clomeistakaan ei ollu apua.. :'(

 

Hienoa Julietta että ilmoittauduit mukaan =) Teilläkin on kyllä ollut tosi rankkaa noiden km:jen kanssa. Mitä tutkimuksia teille on nyt tehty? Mulla on kanssa nyt herännyt epäilyksiä tuon mun kierron kanssa kun mulla on aina tapana ovuloida tosi myöhään vasta. Viime tärppikierrossakin ovuloin kp 20. En tiedä voiko sillä olla mitään tekemistä asian kanssa.
Mullahan on kanssa alunperin tota lapsettomuustaustaa. Ex- miehen kanssa yritettiin raskautta kaksi vuotta eikä mitään tapahtunut. Ex- mies ei ollut hirveän innokas menemään silloin tutkimuksiin. Lupasi että sitten kun kaks vuotta tuli yritystä täyteen niin sitten hän lähtee tutkimuksiin. No sitten meillä hajosi täysin avioliitto ja ero tuli. Ja kaiken lisäksi exä posautti heti ekan tytöystävänsä eron jälkeen raskaaksi :'( siinä oli minulla kyllä kestetämistä ja luulin että minussahan se vika sitten on.
Mutta nykyiselle miehelleni olen yllättäen tullut jo 5 kertaa raskaaksi, mutta sitten on nämä keskenmenot..


neiti apila. Meillä nämä keskenmenot on sitten vaikuttanut vähän päin vastoin. Meillä halitaan ja pusitaan esikoista kaiken edestä, koska se on ainut mikä tällä hetkellä lohduttaa. Ja ollaan aina ajateltu että esikoisen ei ikinä tarvitse tästä kärsiä. Esikoinen pitää hyvin elämässä kiinni. Hänen kanssa pakottaudun joka päivä ulkoilemaan ja tekemään uusia juttuja, koska tiedän että se tekee myös itselleni hyvää

 

neiti apila. Meillä nämä keskenmenot on sitten vaikuttanut vähän päin vastoin. Meillä halitaan ja pusitaan esikoista kaiken edestä, koska se on ainut mikä tällä hetkellä lohduttaa. Ja ollaan aina ajateltu että esikoisen ei ikinä tarvitse tästä kärsiä. Esikoinen pitää hyvin elämässä kiinni. Hänen kanssa pakottaudun joka päivä ulkoilemaan ja tekemään uusia juttuja, koska tiedän että se tekee myös itselleni hyvää

Hieno juttu Kaikkea hyvää teille koko perheelle!

 

Hei! Ilmoittaudun tähän pinoon mukaan. Takana on neljä varhaista keskenmenoa vuoden sisään rv 4+6, 4+6, 7+4 ja 4+3 . Keskenmenot ovat olleet sillä tavalla helppoja, ettei kaavintaa tai lääkkeitä ole tarvittu. Kaikki on tullut itsestään ulos. Mutta henkisesti onkin eri asia, itketty on hirveesti. :'(

Tosiasia on kuitenkin, että olen onnellinen, meillä on lapsia kuitenkin olemassa kanssamme. Syli huutaa vauvaa, ihan valtavasti!!! :heart:

Voi kun me kaikki saisimme pian plussatestin ja vauvan syliin saakka!

 

Tervetuloa mukaan hyrinä! Meillä on kanssa ihan sama juttu. Vaikka onkin yksi lapsi niin syli huutaa ihan epätoivoisesti vauvaa. Me suunniteltiin alunperin suurperhettä, mutta ne toiveet ollaan saatu heittää romukoppaan :'( . Haaveiltiin neljästä tai viidestä lapsesta. Nyt yritetään olla onnellisia jos saadaan vielä toinen edes.

Minulle on aina tehty lääkkeellinen tyhjennys, onneksi ei ole tarvinnut vielä koskaan kaapia. Jotenkin pelkään sitä toimenpidettä.. :ashamed:
Nyt tällä hetkellä joudun pari kiertoa syömään pillereitä etten vaan tule tutkimusaikana raskaaksi. No se on mielestäni aika epätodennäköistä muutenkin koska mulla on aina mennyt ainakin 3 kuukautta toipua km:sta enkä ole tullut raskaaksi. Mutta lääkäri suositteli pillereitä siitäkin syystä että mulla on alkanut tyhjennysten jälkeen kierrot pitkittyä ja ne auttaa kierron palautumisessa ja kuulemma ovikset ovat voimakkaampia pillereiden lopettamisen jälkeen. No yksi laatta on vielä syömättä..


Onko teillä muilla suvussa paljon keskenmenoja? Meillä on melkein joka naisella ainakin kaksi ja sitten parilla on sitä hyytymishäiriö ongelmaa. Sitä meilläkin kai nyt päällimmäisenä epäillään koska sitä on selvästi perimässä.

Tämmöistä tällä kertaa..

 

Hei!

Juuri tällaista pinoa tänne kaivataan!

En varsinaisesti ilmoittaudu mukaan, sillä täällä olis menossa rv 6+2, jos siis kaikki hyvin on. Tosin kuumeiluahan tämä vasta on, sillä 3 km täältäkin löytyy, eikä yhtään lasta ole meille siunaantunut Tiistaina olen menossa varhaisultraan yksityiselle, sillä olen todella todella (välillä jopa hysteerisen) huolissani raskausoireiden puuttumisen vuoksi. Pelottaa hirveästi, että taas saan pudota korkeelta ja kovaa. En tosin ole vielä edes uskaltaunut tästä raskaudesta iloitsemaan, kun tausta on mitä on.

Eli siis, toiveilu aloitettiin maaliskuussa 2008, tulin heti raskaaksi ja siitä spontaani km rv4+6. Sen jälkeen heti seuraavassa kierrossa tulin raskaaksi ja myös spontaani km rv5+6. Sitten tulin heti taas raskaaksi ja se kestikin hieman pidempään: syke nähtiin rv8+5, mutta seuraavassa ultrassa rv 11+5 sykettä ei enää nähty, vaan todettiin, että sikiö on menehtynyt jo pari viikkoa aiemmin. Jouduin kaavintaan ja pääsimme tutkimuksiin. Tämä viimeisin km tapahtui siis elokuun lopulla ja nyt raskauduin joulukuun lopulla. Nyt minulla lugesteronit apuna rv 10 saakka, vaikka tutkimuksissa ei mitään seltiystä toistuville keskenmenoille ei ole löytynyt.

EI ole siis meilläkään helppoa ollut, mutta emme aio luovuttaa. Jos nyt on taas kesken mennyt tai menee kesken myöhemmin, aiomme mennä heti yksityisen kautta johonkin hoitoihin, jos joku osaisi meitä auttaa.

Tsemppiä kaikille teille kohtalotovereille :heart:

 

MeaMimosalle voimia ja haleja hirmuisen paljon! Toivon kyllä koko sydämmestäni että nyt raskautesi vihdoin onnistuisi! Tiedän tunteesi hyvin ja se kauhean pelon. Niin ja onnea sinulle ultraan!

Mutta niinkuin alunperin ajattelin että tämä voisi olla sellainen pino että täällä saa olla raskaanakin koska minullakaan ei ole mitään hinkua seuraavassa raskaudessa siirtyä tuonne o-puolelle ennen kuin rv 12 on täynnä ja ja todettu että vauva voi hyvin. Nykyään ajattelen niin ettäolen raskaana vasta sitten kuin rajapyykki on täynnä onnellisesti ja tuo "väliaika" on se mikä tässä projektissa on se kauhein aika.
Joten höpise meidän kanssa täällä niin kauan kuin tunnet olosi varmemmaksi. Me kaikki täällä ainakin tiedetään mitä alkuraskaus on näiden pelkojen kanssa. Tsempataan toinen toistamme kaikissa vaikeissa asioissa!

Kiva että tämä aloitukseni on kaikkien mieleen. Olen kanssa sitä mieltä että tällainen pino kuuluu olla. Yksi km kun on ihan eriasia kuin esim. kolme :'(

 

LEINIKKI harmi, kun ei tällästä pinoa tajuttu laittaa pystyyn jo kauan aikaa sitten. Mäkin olisin todellakin liittynyt tänne. Ja eihän sitä tiedä vaikka joskus liittyisinkin.
Kukaan ei ymmärrä km-lapsettomuutta, paitsi saman kokeneet. Olen minäkin kuullut monasti, että koska tulen raskaaksi, niin en ole oikeasti sekundääristi lapseton, vaikka todellisuudessa näin on. Yli vuosi yritystä takana ja saldona kolme km:a :'( .
Tsemppiä kaikille, paistaa se päivä meillekin.
(Ultrassa tänään kaikki hyvin viikkoja 12+1 :heart: mutta huomisesta ei koskaan onneksi tiedä...)

 

Mymmyryy. Olen miettinyt viime päivinä monesti samaa että olisi pitänyt jo kauan sitten pystyttää tämä pino. Nyt se vaan tuli jotenkin niin ajan kohtaisesti mieleeni kun tuo kuumeilupuoli alkoi jo masentaa minua, ja tajusin että se masentaa varmasti muitakin samassa tilanteessa olevia.
Toivottavasti sinun ei enää tarvitsisi tulla tänne enää b =) d.
Minun pitikin pistää sinulle jo aiemmin yv:tä kun halusin kysyä että mitä sinulta tutkittu ja onko jotakin selvinnyt? Ja miten sinun tämän hetkistä raskauttasi nyt hoidetaan ja tuetaan? Anteeksi nämä kaikki kysymykset mutta haluaisin saada itselleni jotakin toiveenrippeitä seuraava raskautta katsoen..

Niin ja ihana kuulla taas että sinulla oli ultrassa kaikki hyvin! Musta on ihana seurata sinun raskautta koska se tuntuu antavan minullekin jotakin toivoa ja varmasti muillekin

 

Jospa minäkin liittyisin keskusteluun omien kokemuksieni kanssa. MeaMimosan kanssa jo vähän saman tyyppistä keskustelua virisikin aikanaan kiukkupinoon. Siis toistuvista keskenmenoista ja siitä, ettei oikein tunne kuuluvansa mihinkään. Ei "virallisesti" lapsettomiin, muttei todellakaan onnellisesti lisääntyviinkään. Joskus se "lokeroitumattomuus" tuntui todella pahalta ja välillä tuskailin senkin kanssa, ettei toistuviin keskenmenoihin oikein osattu suhtautua edes ammattilaisten osalta. Joku täällä sanoikin niin oikein, että vain toinen useita keskenmenoja kokenut voi tietää, mitä läpi käymme.
Omalla taustallani on 5 keskenmenoa (kolme keskeytynyttä ja 2 spontaania, kaikki ennen rv9). Ensimmäisestä plussasta tulee juuri kolme vuotta täyteen. Yhtään onnistunutta raskautta ei siis vielä ole, joten siltä kannalta olemme lapsettomia. Nyt olen jälleen raskaana rv 10+2. Näin pitkälle ei siis vielä kertaakaan olla päästy. Tällä kertaa tukena ovat Klexane -pistokset (vaikka spr:n hyytymistekijöissä ei ollutkaan poikkeavaa), sillä uusi ihana lääkärimme kertoi määräävänsä ne säännönmukaisesti kaikille useita keskenmenoja kokeneille. Hänen mukaansa Spr:n kokeissa katsotaan vain osa hyytymistekijöistä, kaikkea ei mitenkään voi testata. Ja kun näistä verenohennuslääkkeistä ei ole mitään haittaakaan, pistelen ihan mielelläni vaikka vain oman mielenrauhani vuoksi. (ihan halpaa lystiä se ei kyllä ole, piikit noin 3? kpl) No, ainakin jotain yritetään! Aikaisemmin on kokeiltu Lugesteronia ja mini Disperiniä, joista ei siis minulle ollut apua.
Sen voin kokemuksestani sanoa, että tutkimuksia ja tukihoitoja täytyy osata vaatia. Ja hyvä ja ymmärtävä lääkäri on enemmän kuin kullanarvoinen.

 

Leinikki YV:llä lähestytty! :wave:
:hug: :hug: kaikille kokemuksista! Me ollaan vahvoja (vaikkei haluttais :headwall: :headwall: ).

 

Ihana pino! Tällaista tarvitaan.

Minulla on useita keskenmenoja (tarkkaa määrää en halua sanoa, ettei minua pidettäisi hulluna tämän yrityksen kanssa..) Nyt bonuksena vaikeaa jo raskaaksi tulo, kierrot ovat todella lyhyitä ja gyne suositteli clomifen+lugesteron+(kortisoni raskauden alkaessa)..En vaan saa tehtyä asialle mitään. Tai, nyt hain sentään keltarauhaskuurin kiertoa normalisoimaan.

Viimeinen km. oli tuossa syyskuussa (muistaakseni). Keskenmenon tuskaa ei tajua kuin saman kokenut. Pöppiksen kanssa taidettiin johonkin samaan pinoon kommentoidakin. Lääkäreiden suhtautuminen on jotain käsittämätöntä. -06 kun itkin naistenpolin toimenpidehuoneessa hysteerisesti, minulle kerrottiin, että sinullahan on kaikki hyvin kun tulet raskaaksi..Oma mieskään ei oikein ymmärrä, miksi olen keskenmenoista niin hysteerinen, koska meillä kuitenkin on kaksi lasta (joista tottakai olen suunnattoman kiitollinen joka päivä)

:hug: Meille kaikille! Merkku

 

ja tuo silmänisku oli vahinko.. :hug:

 

pöppikselle ja realmerkulle tervetuloa! =) Hienoa että tykkäätte tästä aloituksesta!
nuo lääkärit osaa olla joo aika mielenkiintoisia ja neukkutädit.. Nyt viimeksi kun minä ilmoitin neuvolaan että meni kesken kaksosraskaus niin tämä täti ei edes pahoitellut asiaa!! Ohitti sen vaan ihan tosta vaan! Ja sanoi että joo kyllä hän pistää sen lähetteen hcg-testiin sieltä että saan asian päätökseen. Nyt sitten päätin että minä en mene seuraavalla kerralla neuvolaan ennenkuin rv 12 on täyttynyt ja kaikki on kohdussa todistettavasti hyvin. Mulla on jo hirveä pino äitiyskortteja joissa on vain yksi merkintä, enää en halua niitä lisää.

Niin ja tämä mistä pöppis mainitsi että tuntuu ettei oikein kuulu mihinkään lokeroon on aivan taivaan tosi. Raskaaksi tulen suht helposti, jo 5 kertaa. Mutta mulla on vain yksi lapsi ja tätä kakkosta on tahkottu jo yli vuosi. Joka kerta kun joutuu menettämään pikkuisen se on aivan tuskaa, siihen ei totu koskaan. Varsinkaan tämä viime kertainen tuplamenetys :'( :'( Nyt viime menetyksen jälkeen on tullut uniongelmia ja näen kamalia painajaisia ja alkaa tuntumaan että ei pää kestä.
Hienoa pöppis että olet nyt päässyt jo noin pitkälle raskaudessa! Toivottavasti nyt vihdoin saat sen oman nyytin kainaloon

Nyt painun Melatoniinin avulla yrittämään unta.. jos tälläkin kertaa onnistuisi. Viime yö meni jo aika hyvin sen melatoniinin kanssa

Ja paljon tsemppihaleja meille kaikille, iloitaan kaikki yhdessä meidän saavutuksista ja surraan myös meidän lukuisia menetyksiä! :hug: :hug:

 

heippa taas!

Leinikki: Astelimme syksyllä yksityiselle klinikalla ja musta otettiin verikokeet ja mies tutkittiin simppojen osalta. Sain clomit ja primolutit ja metut lääkkeeksi pco:n takia. Nyt menossa toinen clomikierto, josta sain ovisplussan, ensi maanantaina on verikoe josta katsotaan onko ovis todella ollut vai onko mua jälleen huijattu. Ekasta clomikierrosta ei ovista tullut.

Lääkäri epäilee keskenmenojen syyksi juuri tuota pco:ta... selitti jotain hormoneista mutta tarkaan en muista miten ne sitten keskenmenoon vaikuttavat.... :| joka tapauksessa sen takia syön metuja ainakin viikolle 12 plus.... En tosin tiedä pääsenkö ikinä sinne asti, kun tämä raskautuminenkin on vaikeaa kun ei oo edes sitä ovista... ilman sitä kun ei raskaaks tuu...

realmerkku: Olet oikeassa.. se joka ei ole km:a kokenut ei voi ymmärtää... Ei edes oma mies... Kun tuulimuna todettiin ja sitä sitten itkin niin mies ihmetteli että mitä mä oikein itken kun eihän siellä edes ollut mitään vauvaa... Aijaa....??!!

Äitiyskortista... mua oikein kammottaa.. kun siinä kortissa on se kohta: mones raskaus.. montako synnytystä.... mä pyydän ainakin seuraavalla kerralla että siihen ei merkitä mitään.. enhän mä muuten voi näyttää sitä kenellekään... kukaan kun ei tiedä...


Ja mua niin ärsyttää... Koko ajan joku kysyy, no koskas teille tulee vauva... Siinä sitten kirkkain silmin vastaamaan että ehkä joskus tulevaisuudessa sitten vasta.... Jonka jälkeen tulee kommentti että kyllä ne lapset kannattaa tehä nuorena jne.... voi luoja... En halua kertoa kenellekään mun kokemuksista... vaan 2 ystävää tietää....

 

Kiitos Julietta! Toivottavasti löytyisi se ovis sieltä verikokeestakin.. Kyllä teillekin jo vihdoin taas kuuluisi kunnon plussa. Joo ja ei nuo miehet oikein tajua kunnolla sitä tuskaa mitä näistä seuraa. Mulla oli ainakin sen tuulimunan jälkeen niin huijattu olo, että suututti ja itketti senkin edestä.

Niin ja meiltä kanssa sitä kysellään kokoajan että koska toinen lapsi tulee. Onneksi tavallaan olen niin suulas että olen kertonut aika monella kaverillekin näistä meidän raskauksista. Mutta eihän niiden kanssa voi näistä niin paljon puhua kun ovat kaikki aikalailla lapsettomia.. ärsyttää. Mutta onneksi täällä saa purkaa sitä kaikkea ärsytystä ja surua mitä oikeasti kokee.


Niin tuli nyt mieleeni että jos viitsisitte laittaa noita tietojanne ylös että voisin koota niistä vähän esittelyä tuohon pinon alkuun, niin olisi helpompaa uusien tulla keskusteluun mukaan. Saa kertoa sen mitä haluaa.

Niin ja ehdottomasti kaikki raskaana olevat myös mukaan, koska alkuperäinen ajatushan on se että täältä lähdetään vasta mun siltä tuntuu =)


Plussa ja raskausonnea meille kaikille!!

 

Heippa!

Noh, minäpä aloitan tietojeni tiivistyksen: MeaMimosa, km 04/08, 06/08, 08/08, nyt rv 6+4, 1. yrityksessä.

Siinäpä ne lyhykäisyydessään, mitäs muuta voisin laittaa? Ööp? Noh, tuossa kai olennaiset asiat.

pöppis77: Jos tästä raskaudesta ei nyt mitään tule, niin täytyypä seuraavaan pyytää nuo klexane-pistokset avuksi! En ollutkaan kuullut, että sekään spr:n hyytymistekijätesti ei kaikkea paljasta! Aivan toisin mulle lääkärissä kerrottu! Ei sillä, mut oonki sellasiin tumpelolekureihin törmännyt, ettei mitään rajaa! Moni sanonut, ettei mitään ole tehtävissä, vaikka onkin! Suututtaapas ihan kunnolla nyt

Mä en ole kerennyt palstailemaan nyt viikolla - aivan kuin arvelinkin, töiden ansiosta viikko meni supernopeesti! En oikeestaan kerennyt hirveesti masentelemaankaan tätä oireettomuutta. Onneksi tämä viikonloppukin menee kuin hujauksessa, kuten aina, niin pian pääsen/joudun sinne kamalaakin kamalampaan ultraan En halua saada huonoja uutisia!

Merkku ja Leinikki: Ihana kuulla, että teillä on jo lapsia, kamalista kokemuksista huolimatta... Se antaa hiukan itsellekin toivoa, että voi olla edelleen mahdollista, että joskus saisin lapsen Haaveet useammasta olen jo kauan aikaa sitten heittänyt, oikein ärsyttää kun jotku kyselee, että montako lasta ootte aikoneet tehdä?! Hemmetti!

Julietta: :flower: Onnittelut ovisplussasta :heart: Minulla oli myös pienen pienen hetken ovis kateissa ja hermosin jos sitä, joten toivon todella, että verikokeet myös näyttäisivät teillekin plussan! :hug:

Muut: Tsemppiä! Ovisplussia ja niitä toisia plussiakin täältä toivottelen :flower: Vaikka, ei taida meille se plussa sitä autuutta tuodakkaan, vaan hirveitä pelkoja... :/

 

Hei, mitä nuo klexanet on?

Ja mun tiedot. kp 24/32 (ei tota oo pakko laittaa) km:t 09/07, 03/08 ja 08/08... ja 1. haaveissa.

Kiitos tsempeistä. Ensi viikon loppupuolella sitten näkee onko ollut oikeasti ovista ja myöskin onko mahdollinen ovis mahdollisesti tuottanut tulosta. b =)d

 

Julietta. Se Klexane on sitä piikitettävää verenohennus lääkettä. On niitä muitakin esim. kai Fragmin. Korjatkaa joku jos olen väärässä.

Mulla on ollut tänään hirveä päänsärky koko päivän, nyt onneksi alkoi helpottamaan hieman. Johtuu varmaan siitä etten taaskaan ole nukkunut kunnolla. Alkaa ärsyttämään jo.. No on mulla sitten myös flunssaakin ja pää aika räkänen. Mulla tulee aina km:n jälkeen flunssa! Vaikka muuten ole juuri koskaan kipeä. Samaten mulle tulee aina sen jälkeen myös hiivatulehdus :headwall: :headwall: Onko muilla tällaisia ongelmia ollut? Sitten siinä on vielä se ongelma ettei mulle tehoa kunnolla ne apteekin hiiva lääkket ja aina olen sitten vielä joutunut hakemaan lääkäriltä sen suunkautta otettavan lääkkeen. No onneks jos tämä ei nyt tällä hiiva kuurilla mene pois niin ens viikolla on meillä se Väestöliiton lääkäri jolta voisi sen reseptin pyytää...

Jep nyt jos pääsisi saunaan

 

Hienoa kun löytyi tällainen pino! Olen niin kovin kaivannut vertaistukea, kun tuntuu ettei kukaan muu voi ymmärtää miltä tuntuu. Huojentavaa on löytää muitakin, jotka ovat kokeneet saman, vaikka tällaista ei kenenkään kuuluisi kokea. Yksikin keskenmeno on liikaa, useampi on jo jotain mitä ei voi sanoin kuvailla.

Minulla on ollut kaikkiaan neljä keskenmenoa, joista kolme peräkkäisiä. Ensimmäisen keskenmenon jälkeen oli onnistunut raskaus ja ihana poikamme syntyi tammikuussa 2007. Pikkukakkosta alettiin yrittämään aika pian, mutta vasta viime kesänä tärppäsi.. Koko raskaus alkoi vähän huonosti kun sain rankan imetysdieetin seurauksena suolistotulehduksen ja sairaalassa otettiin hcg rutiinisti, ja se sitten olikin nousussa suureksi iloksemme. Verenvuoto alkoi sitten heinäkuussa ja sikiön todettiin jääneen viikoille 6+. Syyskuussa oli spontaani keskenmeno (ehkä tuulimuna?), en käynyt edes lääkärissä kun vuoto oli niin voimakasta. Ja viimeisin km oli joulukuussa rv 10+, verituhruttelun vuoksi kävin ultrassa ja siellä pikkuinen oli hengettömänä, mitoiltaan vastasi viikkoja 8+. Se oli kova shokki, sillä olin jo kahdessa ultrassakin ollut ja kaiken piti olla hyvin..

Ja taas on uusi yritys päällä, tuntuu välillä kyllä että on oltava melkoisen hullu kun uudelleen vaan laittaa itsensä alttiiksi tällaiselle tuskalle. Kaipuu saada pikkuinen syliin on niin kova, että pakko vain yrittää uudelleen vaikka en edes tiedä miten jaksaisin uutta keskenmenoa. Onneksi on tuo poika, hänestä saa uskomatonta voimaa ja hänen vuokseen on pakko jaksaa.

Viime viikolla oli hcg 4, joten kohtu lienee hyvin tyhjentynyt edellisestä.. Olin kyllä hieman pettynyt tulokseen, sillä toivoin siellä olevan jo uutta elämää, mutta arvo on siihen liian matala. Huomenna on ultra ja lääkäri. Aloitin itsenäisesti Primaspanin syönnin jo viikko sitten, josko kyse olisikin hyytymistekijöistä. Saapi nähdä mitä lääkäri sanoo, josko saisi pistokset jo tueksi.
Minulla on ongelmana ollut endometrioosi ja yhden lääkärin näkemyksen mukaan myös pco, vaikka en kuulemma täytäkään täysin kaikkia pco-potilaan kriteerejä.. Tiedä sitten voivatko ne vaikuttaa siihen että sikiö kuolee kohtuun. No, huomenna kuulee varmaan lisää jos lääkärillä olisi tällä kertaa enemmän aikaa jutella.. Taidan olla niille jo kuin piikki lihassa kun aina on jotain ongelmaa.

Hilmuska km 2002, poika :heart: 01/07, km 07/08, km 09/08, km 12/08

 

Tervetuloa Hilmuska! Meillähän tuntuu olevan ihan samanlaiset tarinat takana. Meidän poika on syntynyt 02/07 Ja mehän oltiin siellä heinäkuun pinossa samaan aikaan, ja sieltä sitten poistuttiinkin melkein samaan aikaan :'(

Mulla on hcg-testi ens tiistaina. Jännittää kovasti koska nyt oli mulla kaksosraskaus kyseessä viimeksi, jos hormoni taso oli tosi korkea niin ehkä se ei vielä näytä negaa. Ja torstaina on lääkäri Väestöliiton klinikalla jossa tehdään kaikki testit.. Me ei saada yrittääkään ennen kuin testitulokset on tullut ja katsottu mitä seuraavassa raskaudessa tehdään asian eteen.

Nyt menen nukkumaan..

 

tervehdys kaikille!
en ehkä varsinaisesti kuuluisi tähän pinoon, kun emme tällä hetkellä yritä lasta, mutta aijon silti tunkea itseni tänne.
Meillä takana kolme km ja yksi lapsi vm 05
:heart:
Keskenmenot olivat kaikki vuoden sisälle alkaen keväällä 07.
Tutkimuksissa selvisi että minulla on kilpirauhasen liikatoiminta, Basedown tauti, johon olen lääkinnyt itseäni alkukesästä asti. Lääkäri on antanut luvan vauvan yritykseen, mutta todennut myös että koska veressäni on kilpirauhasen vasta-aineita, on keskenmenon,sikiön kehityskäiriöiden ym riski suurempi kuin "normaaliraskauksissa".

Pidämme siis hengähdystaukoa yritykseen ja olemmekin saaneet elämämme taas hienosti tasapainoon, aikalailla kun tuo keskenmenojen rypäs rasitti koko elämäämme. Kuume on kuitenkin jatkuvasti mielessä ja kaipuu vauvaan on julmetun suuri..
Mutta siis täällä taustalla käyn kurkkimassa ja saa toki kysellä jos jokin asia kiinnostaa tai mietityttää..luultavimmin kesällä tai syksyllä aktivoidun enemmän sikälimikäli päätämme taas pistää kärryt pyörimään =)

 

Rankkoja kokemuksia teillä kaikilla :hug:

Me ollaan miehen kanssa oltu nyt 4 vuotta lapsettomuushoidoissa ja aikaiseksi ollaan saatu 3 raskautta ja 3 keskenmenoa eli:
10/06 km rv 5+
04/07 km rv 11
10/08 km rv 6+

Eli oman ikävän lisäleiman lyö se että raskaudet on olleet todella vaikea saada alulle ja sitten vihdoinkin kun on testi positiivinen niin ne menee kesken :'( Tällä hetkellä olemme hoitotauolla ja keskenmenojen selvittelytutkimuksissa. Ensi kuussa vielä yksi koe ja sitten maaliskuussa on lääkärin soittoaika vastauksista.Jos niissä ei ihmeitä selviä niin sitten hoidot jatkuu. Enää ei ole kuin muutama yrityskerta jäljellä ja sen jälkeen jäämme kaksin.

Kova onnistumisen halu on mutta se pelko mikä sitä plussatestiä seuraa on ihan älytön...