Toistuvat eroajatukset

[nuori avovaimo]

Olemme 25-vuotiaita, 2 vuotta olleet yhdessä josta puolet asuttu kimpassa. Ongelmana on se, että ajattelen eroa lähestulkoon päivittäin, vaikka oikeastaan kaikki on hyvin. On tuskastuttavaa kerta toisensa jälkeen punnita, haluanko olla vielä huomenna yhdessä poikaystäväni kanssa.

Poikaystäväni on hyvä kumppani. Hän on viimeiset puolitoista vuotta tehnyt korkeakoulun päättötyötään ansiotyön ohessa. Itse opiskelen viimeistä vuotta amk:ssa. Poikaystäväni on kunnollinen, ahkera ja luotettava. Meillä on hauskaa yhdessä ja arvot sekä tulevaisuudensuunnitelmat käyvät yhteen. Ainoa oikea miinuspuoleinen asia on hänen reipas alkoholinkäyttönsä. (Tosin lienee yleistä nuorilla opiskelijamiehillä ja tuo ainakin paljon sosiaalista vipinää!?)

Itselläni on ollut pitkään vaikeaa masennusta, ja olen kärsinyt yksinäisyydestä ja sosiaalisesta jännittämisestä. Seurustelu on tehnyt tässä suhteessa hyvää. Olen kuitenkin edelleen aika epävarma siitä, hyväksyvätkö muut minut. Ihmissuhteiden luominen ei ole minulle helppoa. Takerrun ehkä hieman poikaystävääni, ja omien kavereideni näkeminen on vähentynyt seurustelumme aikana. Tästä olemme kyllä puhuneet - yleensäkin pystymme keskustelemaan hyvin asioista rakentavasti.

Eli miksi jatkuvasti pohdin elämäni tärkeimmän ihmisen jättämistä? Sen voi laukaista pienikin mitätön epäkohta joka vain ärsyttää. Kuitenkin arvostan todella paljon sitä että on joku jolle kertoa illalla päivän tapahtumista, ja poikaystäväni kainalossa lepääminen on ihaninta mitä tiedän. Pelkäänkö hänen menettämistään niin, että haluan ehtiä ensin jättämään hänet? Onko muilla vastaavia kokemuksia, ja mitenköhän tästä pääsisi yli?

 

[mies1]

"Pelkäänkö hänen menettämistään niin, että haluan ehtiä ensin jättämään hänet? "

Kyllä , sitä sinä teet.

Sinun pitäisi oppia arvostamaan itseäsi ja mielessäsi korostaa onnistumisiasi, siis ajattelet itsestäsi positiivisesti. Käytä sosiaalisia tilanteita kasvuympäristönäsi, koska niissä opit kohtaamaan muita ihmisiä ja huomaat, että jännittämisesi on turhaa ja omaa tuotostasi. Muut eivät niin sinusta ajattele. Kun opit esiintymään edes tyydyttävästi mielestäsi, niin olet voittanut paljon. me kaikki olemme käyneet tuon läpi.

Jos et olisi tuonut esille tuota epävarmuuttasi, niin varmasti kehottaisin sinua eroamaan, mutta katsele vielä. Ja opiskelijoiden alkoholin käyttö on aika yleistä, mutta menkää johonkin yhteiseen harrastukseen, joka vie sijaa alkoholinkäytöltä. tanssikurssit ovat tosi hyvät käydä ja sitten iltaisin tanssimaan, siellä ei voi oikein örveltää.

Tsemppiä sulle.