Toisia ns. sikiöseulonnoissa kiinni jääneitä..vol 2

Merimaria toivottavasti saatte NKL:lta tietoa ja vastauksia!
On: istukkabiopsiaa ei saatu otettua, koska istukka on takana... Ens viikolla uus yritys, josko onnistuis silloin. Veritulokset ei ollu vieläkään valmistuneet, joten riskejä ei oo tiedossa. Mukelolla oli kaikki hyvin, oli kasvanut hyvin ja vilkutteli meille, siitä tuli parempi mieli:) Ihana pieni:)
Nyt ahdistaa, kun maha kasvaa eikä viitsitä kertoa että
odotetaan kun kaikki on kuitenkin vielä mahdollista:(
 
Kovasti tsemppiä Sorel ja Merimaria tutkimuksiin ja tulosten odotteluun!! Toivottavasti tulee hyviä uutisia!!

Meillä piina jatkuu, tiedetään että keskeytys on tulossa, mutta ei vielä tarkkaa päivää ekan pillerin hakuun ja prosessin aloittamiseen. Tällä viikolla pitäisi tulla ne lopulliset tulokset, joita odotellaan ennen keskeytysanomuksen laittamista eteenpäin. Nyt tuo päätös odottaa lopullisia tuloksia tuntuu vähän hölmöltä, sillä ei se siitä miksikään muutu ja nythän odotusaika vain pitkittyy ja pitkittyy!! Muutoin oltaisiin "saatu" keskeytyksen aloittava pilleri jo huomenna... Tämä odotusvaihe ennen keskeytystä on kyllä vieläkin piinaavampaa ja tuskallisempaa, yritin tänään käydä töissä mutta eihän siitä mitään tullut. Öisin nään ihan kauheita painajaisia, jos saan nukutuksi ollenkaan. Mielessä ei ole mitään muuta, kuin tulevat koitokset.
 
Indico pyydäthän saikkua? Ei sillä, että kotona itsekseen asian ajatteleminen on ehkä kahta kauheampaa. Mutta jos et siis jaksa olla töissä, kyllä varmasti lääkäri kirjoittaa sinulle sairauslomaa jo nyt. Ja mulle sanottiin, että keskeytyksen jälkeen voi saada neljäkin viikkoa saikkua henkisistä syistä, jos sitä tarvitsee. Sanon tämän vain varmuuden vuoksi, kun tuossa tilanteessa ei välttämättä pälkähdä päähän kaikki nämä käytännön jutut.

Itse olin sattumalta kesälomalla, kun kaikki tapahtui. Keskeytyspäivästä olin vielä kaksi viikkoa saikulla.
 
Hei! Kaikille surullisille keskeyttämään joutuville: enkelinkosketus.net/foorumi on Keskusteluryhmä raskaudenkeskeytyksen sikiöpoikkeavuuden takia kokeneille sekä heille, joilla se on ehkä edessä. Itse olen sieltä saanut hyvin paljon vertaistukea sekä ihan käytännön neuvojakin keskeytykseen ja sen jälkeiseen aikaan. Voimia kaikille jotka joutuvat seulontojen tuloksia jännittämään ja etenkin keskeyttämään joutuville!
 
Rimara, kiitos linkistä. Sille tulee varmasti käyttöä.

Sorel: mulla kävi sama juttu. Istukkanäytettä ei saatu otettua koska kohtu taaksepäin kallistunut ja istukka niin takana. Seuraava aika kahden viikon päästä jolloin toivottavasti saadaan lapsivesinäyte.
Ultralla tutkittiin ensin ja perinnöllisyyslääkäri sanoi, että selvää on että lapsi ei ole terve. Sitä sitten vielä tutkitaan että mikä on syynä. Päässä pikkuaivojen alueella "avaimenreikäkuvio" eli nestettä (viittaa mahdollisesti hydroletaliaan) ja jalat epänormaalit. Reisiluut normaalit, mutta sääriluut puolta lyhyemmät kuin pitäisi olla ja jalkaterät kampura-asennossa. Jalat olivat jälleen liikkumattomat.

Kaikki kromosomit ymmärtäkseni tutkitaan ja lisäksi otettiin verestä vasta-ainetutkimukset, josko jokin infektio olisi tämän aiheuttanut.

Inhottavaa joutua odottamaan ensin 2 viikkoa näytteenottoa ja sitten 2-4 viikkoa niiden tuloksia. Raskaushan on lähes puolivälissä sitten kun enemmän tiedetään.
Me olemme kuitenkin päättäneet että jos sikiöllä on jokin niin huonosti että keskeytykseen saa luvan, niin sen haluamme.

Nyt jo eletään niitä päiviä että ulkopuoliset saattaa huomata pullottavan mahan ja kauhistuttaa ajatus että kohta puolitutut töissä ja muualla alkaa onnitella..

Indico, meneekö systeemi siis niin että diagnoosin pitää olla varma (kromosomeista löydetty) että keskeytyslupaa voi anoa?
Jaksamista sinulle odotukseen ja ennen kaikkea tulevaan koitokseen!
 
Helikopteri; sehän se tässä onkin, kun olen yksityinen elinkeinonharjoittaja eli yrittäjä, en saa mitään saikkuja ellen itse ole omaan piikkiin pois töistä. Kelasta voi anoa jotain muutamia ropoja, mutta siihenkin pitää olla omavastuu 3-9 arkipäivää, ennenkuin saa mitään! Tässä nyt muillakin elämänalueilla on hankaluuksia,tuntuu että kaikki kaatuu päälle...

rimara; siellä sivustoilla olen jo... Hyvät sivut ne ovat ja vertaistuki on erittäin tervetullutta, mutta sekään ei nyt ainakaan tässä vaiheessa vielä lohduta, ei sitten yhtään. Lisäksi saan vaan lietsottua itselleni lisää paniikkia lukemalla niitä juttuja sieltä..mm. kauhukokemuksia keskeytystapahtumaan liittyvästä synnytyksestä sekä spekulointia siitä, missä vaiheessa prosessia vauva kuolee, jos kuolee ennen synnytystä. En siis tosiaankaan kiellä missään nimessä, etteikö sivuista olisi myös hyötyä ja tukea, mutta olen saanut sieltä myös lisäpaniikkia itselleni.

merimaria: en tiedä, mutta meille ei edes ehdotettu keskeytystä ennen lapsivesipunktion tuloksia, mutta luulen että kyllä, diagnoosi pitää olla, muutoin ei saa lupaa keskeytykseen. Varsinkin myöhemmillä viikoilla (meillä nyt 16+3) täytyy olla pätevä syy keskeytykseen.
Meillä kun vielä kaikki ultrat ovat tosiaan näyttäneet lapsen olevan terve, mitään tähän T18 kromosomiin liittyvää ei ole löydetty. Varmaan siksikään ei ole ehdotettu keskeytystä ennen tuloksien saapumista. Mietitäänkin tässä kovin, olisiko meillä vielä voimavaroja toiseen punktioon, ihan varmuuden vuoksi...
Mutta voimia sinulle merimaria odotteluun, tiedän ettei se ole helppoa, ei todellakaan!!
muoks. Ja muuten me saatiin pikatestin tulokset kolmantena päivänä punktion jälkeen, tosin ne pikatestit kertovat kai vain juuri näistä T18, T13 ja T21 trisomioista. Lopullisia tuloksia mekin vielä odotellaan, mutta nekin luvattiin 10 päivän sisällä punktiosta, eli nyt ihan tulevina päivinä pitäisi tulla. Tuskaa tuo 2-4 viikon odottaminen joillain!!
 
Viimeksi muokattu:
Indico Tuli ajatus vain mieleen että siis ihan lopullisetko, kaikki kromosomit joudutte odottamaan? Kun meillä piti kestää se 4 viikkoo ja kestikin 5 viikkoo ennen kun saatiin ne.. Ja mielestäni todella ihmeellistä että joutuu odottamaan päätöstä, jos kuitenkin on todettu jokin trisomia ja on päättäänyt että haluaa sen keskeyttää, kidutusta vaan kaikin puolin kun sellaista asiaa pitkitetään : /

Voimia myös muille ketkä tänne ovat joutuneet ilmottautumaan ja jotka odottelevat tuloksia tai tutkimuksiin pääsyä, ei ole helppoa aikaa ei :hug:
 
Mä nyt ulkopuolisena vastaan merimarialle... ei tarvitse keskeytykseen olla kromosomeista löytynyttä diagnoosia, koska ainahan kromosomeissahan ei ole mitään vikaa...

Itellä geneettinen keskeytys vuonna 2007 rv23. Meillä oli kromosomit puhtaat, eikä sikiölle voitu antaa varmaa diagnoosia. Pikkuaivojen kohdalla oli jotain häikkää mutta ultrista ei selvinnyt mitä. Ultrien perusteella ne joko puuttui tai olivat erittäin alihkehittyneet tilalla näkyi nestettä... Ruumiinavaus vasta antoi tarkan diagnoosin :(

Voimia kaikille vastausten odottamiseen ja suuret osanotot heille, jotka joutuvat pikkuisestaan luopumaan :hug:
 
Viimeksi muokattu:
Indico Tuli ajatus vain mieleen että siis ihan lopullisetko, kaikki kromosomit joudutte odottamaan?
Ei kun saatiin pikavastaukset jo kolmantena päivänä näytteenotosta ja oltais saatu sitten jo hakea keskeytystä ja oltaisiin se saatukin. Itse haluttiin jäädä odottamaan lopullisia tuloksia, joiden pitäisi tulla huomenna tai viimeistään perjantaina.

Mietitään tässä edelleen vielä toisen punktion ottamista, jos vaan pää kestää, kun se meinaa hajota jo nyt... Pitäis vaan saada 100% varmuus asiasta, ennenkuin keskeytetään. Meillä kun tosiaan mitään merkkejä ei ultrissa ole tästä kehitysvammasta löytynyt. Vaikka onhan ne lapsivesipunktion tulokset suht varmat, mutta silti, aina voi sattua jotain... Piinaavaa!!!
 
Indico on varmasti kaikkein parasta varmistaa, että saa itselleen täyden varmuuden tuloksista. Oletko päässyt juttelemaan asiasta lääkärin kanssa ja kysymään, miten vakuuttuneita he ovat itse tuloksista?

Meillä ei ollut ultrassa mitään muuta kuin turvotus ja napatyräepäily, mutta mitään napatyrää ei lopulta ollut silmin havaittavissa eikä patologikaan ollut sellaista maininnut. Minullakin kävi siksi pieni epäilys mielessäni, kun kuulin loppulausunnon. Lisäksi meidän istukkanäytteelle jouduttiin tekemään jokin erikoiskäsittely, jotta siitä saatiin selvyys. Silloinkin häiritsi, että onkohan tuo nyt sitten ihan ok. Kysyin vielä ennen keskeytystä, että onhan tulos nyt ihan varma. Mutta lääkäri kertoi siis lopulta jälkitarkastuksessa, että trisomia oli varmistettu ihonäytteestä ja olen nyt tullut siihen tulokseen, että turvotus itsessään on todella hälytysmerkki. En enää muista, kirjoitinko tästä joskus aiemmin, pahoittelen, jos toistan itseäni.

Enkä halua siis edelleenkään viedä teiltä toivoa, en vain haluaisi, että kukaan joutuu kärsimään tämän asian takia yhtään pidempään ainakaan tiedon puutteen ja epävarmuuden vuoksi. Uskoisin, että voisit pyytää halutessasi sairaalasta toisenkin lääkärin mielipiteen, jos kerrot, miten tärkeää se teille on.
 
^Juu tottakai, aina saa kysyä!!! Sorry jos vastaukseni vaikutti jotenkin tylyltä. Mä nyt oon ollut viime päivinä niin hermostunut muutenkin...

Ei meille oo tarjottu muuta juttelua lääkärin tai lääkäreiden kanssa, kuin se yksi kerta viime perjantaina, kun pikatestin tulokset saatiin. Se lääkäri totesi silloin, kun meidän epävarmuudesta kerrottiin, että meidän tapauksessa on lienee hyvä odottaa ne lopulliset vastaukset ennenkuin ratkaisuja tehdään. Vaikka hän sanoi myös, että tulokset ovat kyllä varmoja ja kuulemma koskaan ei ole yhtään virhettä labrassa tehty, tai siis yksikään positiivinen pikatestitulos ei ole siitä miksikään muuttunut ja sama tulos on sitten aina löytynyt myös lapsen tutkimuksessa jälkikäteen.
Tää on niin repivän tuskaista kyllä, kun tiedetään ettei ne tulokset siitä mihinkään muutu mutta nyt silti vain odotetaan. Odotetaan turhaa. Soitin tänään itse polille ja kysyin näistä asioista, niin ei sieltä tarjottu mitään juttelua uudelleen lääkärin kanssa. Varattiin vaan uusi punktioaika ensi viikon tiistai aamulle ja sanottiin, että ne lopulliset tulokset tulevat huomenna. Kesksytyslupaa ei kuulemma ei voi hakea etukäteen, vaan sitten vasta, kun päätös asiasta on tehty. Voih, jaksankohan vielä sinne tiistaille odotella ja sitten taas perjantaille tuloksia ja sitten taas seuraavaa tiistaita keskeytykseen... Kai mua tai meitä miehen kanssa tässä eniten häiritsee se, että lapsi näyttää niin elinvoimaiselta ja terveeltä, vaikka hänellä on vaikea kehitysvamma ja jotain merkkejä pitäisi olla jo näkyvissä siitä!!
 
Viimeksi muokattu:
Indico, Ei vaikuttanu tylyltä, eikä se mitää vaikka ois vaikuttanutkin :) Itteeni ainakin ärsytti kaikki sillon kun en vielä tiennyt tuleeko raskaus jatkumaan vai ei... Otti niin päähän kaikki koulussakin ketkä valitti jostain niin pienistä asioista että meinasin alkaa vaa karjuu että sais olla onnellisia jos tommoset on niitten suurimmat murheet maailmassa niin olis onnellisia...

Mutta muuta en osaa oikeasti sanoa että kun paljon voimia, vaikka itse joutui sillooin valmistautumaan huonoihinkin uutisiin niin en silti voi tietäää miltä teistä tuntuu kun oikeasti saa ne huonot uutiset :hug:
 
Ajattelin tulla tänne kirjoittamaan tämän hetkisen käänteen, ehkä lohdutuksenakin samassa tilanteessa oleville. 7 viikon odotuksen ja epätoivon ja surun ajan jälkeen sain tulokset kromosomivastauksista, jotka olivat normaalit! Lääkäri kun ei juurikaan toivoa antanut, mutta ilmeisesti näitäkin ihmeitä tapahtuu. Toki vielä edessä rakenneultra, josta voi selvitä joitain rakenteellisia vikoja, kun kerran kuitenkin 4mm niskaturvotus ja kokoturvotusta ollut, mutta helpotus näistä tuloksista on kuitenkin suuri. Toivotaan että tyttö jaksaa loppuun asti. Tsemppiä kaikille tulosten odottajille ja voimia huonoja uutisia saaneille!
 
Onnea Saden hyvistä uutisista :)

Täällä odotellaan jännittyneinä huomista rakenneultraa, onneksi ei tarvi enään kauempaa odottaa ja huomisen jälkeen toivon mukaan alkaa toisen puoliskon onnellisempi odotus :)

Nipsu ja tyllerö 20+0
 
Ajattelin tulla tänne kirjoittamaan tämän päiväisestä rakenneuä:stä. Kaikki rakenteet oli edelleenkin normaalit ja niskassa oli enään jäljellä aivan minimaalinen turvotus, lääkäri kyllä sanoi että on mahdollisuus että on vain löysää nahkaakin turvotusten jäljiltä. Reisiluu jätätti kahdella viikolla, vastasi viikkoja 18+2 ja nyt on 20+1, mutta en oikein osaa olla huolissaan tuosta, mutta jos jollain kokemusta että tietoa mistä voi johtua niin saa kertoa :) Nyt seuraava ultra marraskuun lopulla ja silloin katsellaan taas uudelleen.
Mutta todella hyvät fiilikset jäi ja jos nyt uskaltaisi alkaa iloitsemaan tästä raskaudesta <3
 
  • Tykkää
Reactions: toukka90 ja Avelina
Ah ihanaa, välillä hyviäkin uutisia, onnea Nipsu ja Saden hyvistä kuulumisista ja toivon todella hartaasti, että teillä kaikki menee hyvin ihan loppuun saakka!! <3

Nipsu; tuo niskaturvotushan häviää jokatapauksessa jo noilla viikoilla kaikilta. Tuosta jalkojen lyhyydestä en osaa sanoa, eikös sekin voi olla ihan normaalia, niinkuin joku kirjoittikin, että "persjalkainen".. Mutta todella ihana juttu, että ultrassa ei ole muutoin näkynyt mitään poikkeavaa, hyvältä näyttää siis!!

Seuraan tätä ketjua siis vieläkin, vaikka meidän tarina ei nyt onnellisesti päättynytkään, eli tilanne on nyt se, että käyn ottamassa sen ekan keskeytyspillerin perjantaina ja sitten sunnuntaina osastolle keskeytykseen. Pelottaa aivan vietävästi, mutta minkäs teet, ei tätä karkuunkaan pääse.
 
Viimeksi muokattu:
Onnea Saden tuloksista!
Käytiin tänään kokeilemassa josko istukkabiopsia jo onnistuisi, mutt eihän istukka sieltä takaa ollut mihinkään noussut. Nyt sitten pari viikkoa venailua ja lapsivesipunktioon meno marraskuun alussa. Kyselin samalla verikokeiden tuloksia, ja kertoivat riskin olevan 1:275, eli ei juuri mitään eikä olla näin ollen riskiryhmässä. Miehen kanssa päätettiin että mennään lapsivesipunktioon, koska ollaan jo niin paljon odotettu ja halutaan tietää onko jotain kuitenkin vialla... Pieni riskihän siinä punktiossakin on...
Verikokeiden kanssa on ollut sähläämistä; menin sillon suoraan ultran jälkeen labraan, jossa kaikki piti ottaa. Odottelin tuloksia monta päivää ja soitin NKL:lle, jossa mulle kerrottiin, että multa oli otettu pelkästään vasta-aineet ja muut oli edelleen pyynnöissä ja menepä nopeasti omaan labraan. Labrassa kerroin tilanteen ja katoin kun rva tulosti kolmesta pyynnöstä vain kahdet tarrat!? Kysyin että olihan tässä nyt varmasti kaikki mitä pitikin ottaa, jolloin sain
vastauksen että toi yks otetaan np-ultran kanssa samana päivänä... Ja just olin kertonut miten ultrapäivänä multa ei jostain syystä ollu otettu niitä,'hohhoijaa'! Onneksi toinen labrahoitaja oli tilanteen tasalla ja sanoi että on viimeset mahdolliset päivät ottaa veriseula jotta tulokset on luotettavia. No onneks selvis että veret oli hyvät, eikä sieltä riski noussut...
Mutta onpahan ollut huolehdittavaa... Ja vielä ehkä n.2vkoa että saadaan tulokset.
 
Viimeksi muokattu:
Indico Nii taitaa juu alkaa häviämäänkin, tai oikeastaan sen pitäs alkaa häviämään jo 14viikon jälkeen, mutta häviääpä kuitenkin:)
Paljon voimia sulle ja oot ajatuksissa, tule ihmeessä kirjottelemaan kuulumisia tänne sitten kuin vain jaksat :hug:
Sorelille myös voimia odotteluun, toivotaan vain parhaita uutisia :)
 
Haluan nyt minäkin kanssanne tarinaani jakaa. Olen tarkasti selannut näinä viime viikkoina molempia "Toisia ns. sikiöseulonnoissa kiinni jääneitä..vol 2" -ketjuja. Etsinyt samanlaisia tarinoita ja niiden päätöksiä. Samaistunut odottamisen tunteiden kirjoon ja saanut tukea omille ajatuksilleni. Mutta nyt vasta uskallan oman kohtaloni liittää tähän ketjuun. Jotenkin on tuntunut niin epätodelliselta koko asia vaikka realiteetti tosiaan on että joku näihin seuloihin aina kiinni jää. Tällä kuudennella kerralla minäkin.

Minäkin osallistuin taas kovin huolettomana seulontatutkimuksiin sen kummempia miettimättä. Olikin aika suuri järkytys kun 6 päivää verikokeiden jälkeen tuli soitto sikiötutkimuskeskukselta että seula hälyytti. Down-riskillä 1/85. Turvotusta 2mm, Hcg 1,7 ja PAPP-A 0,49. Meille tarjottiin istukkatutkimusta jo kahden päivän päähän mutta aikaa ei saatu järjestettyä. Sovittiin aika lapsivesitutkimukseen 13pvän päähän.
Tällä välillä asuin netissä aamusta iltaan ja etsin tietoa tutkimuksesta ym ja löysin myös tämän ketjun. Normaali elämä pyöri vierellä ihan normaalisti, pieniä vielä nuorimmat niin saivat mietteet myös välillä muihin asioihin. Kun lvp -päivä koitti olin ihmeellisen rauhallinen. Olimme "päättäneet" että mitään ei murehdita etukäteen. Otetaan asia kerrallaan ja murehditaan ja pohditaan päämme puhki kun sen aika on.
Tutkimuspäivänä saimme ensin keskustella kätilön kanssa siitä mitä riskiluku tarkoittaa ja selitti meille näytteenoton kulun ym. Päätimme että koska olimme tälle tielle lähdetty otetaan se näytekin sitten. Pääsimme lääkärin luo joka ensin ultrasi. Jalkoja katseli pitkään ja tuli tulokseen että toisessa jalassa on kampura. Tämä saikin ajatukset heittelemään ja itku tuli siinä vaiheessa, saattaahaan nimenomaan Downin syndroomaan kuulua nuo kampurajalat. Ja tästä yllätyslöydöksestä johtuen meille kerrottiin että otetaan ns 13-, 18- ja 21- trisomiapikatestin lisäksi myös tutkintaan loputkin kromosomit. Näytteenotto meni itsessään hienosti. Hengittelin rauhallisesti ja piikki oli sisällä ennenkuin huomasinkaan ja poisottoa en edes huomannut. Pääsimme myös heti näytteenoton jälkeen keskustelemaan perinnöllisyyslääkärin kanssa. Joka kertoikin pääpiirteittäin sen mitä kampurajalka ja sen hoito tarkoittaa.
Viikko näytteenoton jälkeen olen kulkenut varpaillani ja olla rauhallisesti etten vaan itse toiminnallani aiheuta keskenmenoa ja hätkähtänyt jokaisesta lirahduksen tunteesta. Vauvakin tuntuu välillä potkuttelevan eteisestä istukasta huolimatta.
Tänään, viikko näytteenotosta uskaltauduin soittamaan sikiötutkimuskeskukseen. Pakkohan se on tulokset selvittää ennemmin tai myöhemmin. Kätilö vastasi ja kun etsi tuloksiani "sain" kuunnella hyvin rasittavaa pimputusta ikuisuudelta tuntuvan ajan. Kerkisin miettimään jo taas vaikka mitä tuonakin aikana. En meinannut uskoakaan kun klö sitten vihdoin kertoi ettei 13- 18- tai 21- trisomiaa tytöltämme löydy :heart: Suuri huojennus purkautui itkuna ja aloin heti nähdä vaaleanpunaisia päiväunia :cool:
Meillähän lisätulosten odotus kuitenkin vielä jatkuu mutta en aio muiden kromosomien päiviäni antaa pilata ;) Vauva on kuitenkin muuten näyttänyt ultrissa hyvältä ja vastannut viikkoja. Toki ikävien uutisten mahdollisuus vielä on mutta aika murehtimiseen ei nyt ole :)

Kiitos teille kaikille, jotka olette täällä tilanteistanne kertoneet ja kaikkea hyvää! :flower:
 
Hei!

Me "jäätiin kiinni" nt-ultrassa eilen. Turvotusta niskassa 3,9mm. Muuta rakenteellista vikaa eivät lääkärit löytäneet. Kaksi lääkäri ultrasi koska ensimmäinen halusi kokeneemman mielipiteen. Sydäntä ultrasivat urakalla eivätkä tosiaan ainakaan vielä vikaa löytäneet. Verikokeen ja tuon turvotuksen perusteella laskivat down riskiluvuksi meille 1:70 tai 1:80. Meni minulta vähän ohi kun shokkihan tuo uutinen oli, etenkin alkuun.

Lapsivesipunktiota suosittelivat molemmat lääkärit ja siihen olisi nyt aika varattuna kun rv:ja on 15+, eli kolme pitkää viikkoa vielä tuohon ja siitä sitten onnistuessaan vielä tulosten odottaminen... Rakenneultra tehdään heti kun viikkoja on 18.

Olettaen siis että pieni pysyy kyydissä sinne asti.

Vaikka todennäköisyys saada tervelapsi on vielä noin 98,5% (jos en ihan väärin laskenut ) niin on tämä silti aika pysäyttävää. Verneriä olen käynyt lukemassa vähän ristiriitaisin tuntein. Down ei olisi mikään maailmanloppu meille mutta kun syy turvotukseen voi olla niin moni muukin (myös toki paljon viattomampikin asia kuin kehityshäiriö ) ...

Kokeneempi lääkäri lähti huoneesta miltei heti suositeltuaan punktiota ja paikalle jäänyt sanoi heti että minulla on varmasti monia kysymyksiä mutta hän ei niihin luultavasti osaa vastata. No eipä minulla onneksi ollut kysyttävää. Turha kai tätä on panikoida etukäteen. Mahdollisuuksia kun on monia. Mutta tulevaisuus tietenkin mietityttää ja pelottaakin. Etenkin se jos pienellä todetaan jokin merkittävä kehityshäiriö punktiossa niin mitä sitten??? Keskeytys tuntuu jotenkin niin mahdottomalta mutta toisaalta ajatus loppuraskaudesta tietäen että pieni kuolee heti tai kärsii on kamala myöskin.

Seulontoja en silti kadu, jostain syystä olin jo ennen nt-ultraa miettinyt sitä mitä sitten jos kaikki ei olekaan kunnossa (yhdessäkään aiemmassa ei ole käynyt asia pienessä mielessäkään ).. Tosin tämä koko alkuraskaus on ollut takkuista. Ensin ei löytynyt koko sikiötä vaikka viikkojen puolesta olisi pitänyt ja sitten kun löytyi vielä viikkoja vastaten on tullut supistuksia ja verenvuotoa...

Nt-ultrassa onneksi pieni oli virkeä ja kokoajan liikkeessä joten se lohduttaa minua. Kaikki on ainakin vielä päällisin puolin hyvin.

Näitä seulonnoissa kiinni jääneitä- ketjun sivuja olen selannut välillä itkien ja välillä onnellisena kun paljonhan täällä on onnellisen lopunkin saaneita odotuksia! Vertaistuki taitaa näissä (kin ) asioissa olla korvaamatonta!

Onnellista odotusta teille kaikille!

Minkäställevoi ja mussukkatyyppi 12+5
 

Yhteistyössä