Toiset Naiset

[Suhteessa]

Minua kerrassaan mietityttaa eras kysymys. Olen kuullut miten jotkut sanovat etta vaikka mies olisi rakastunut/parisuhteessa niin kiinnostus silmaruokaan muiden naisten suhteen sailyy, saatetaanpa vahan ihastuakin vaatekaupan viehkeaan neitoseen.

Ja toisaalta olen kuullut etta rakastunut mies nakee naisensa voittamattomana, ja muut naiset menettavat kiinnostavuutensa, katsekin vain kavaisee suht valinpitamattomasti kauniissa ""objektissa"".

Miehet, mika on teidan kokemuksenne? Onko ihastumisen, rakastumisen ja rakastamisen maara suhteessa siihen mika vaikutus toisilla naisilla on teihin?

Olen hyvin kiinnostunut vastauksista. Tahan kysymykseen taytyy viimeinkin saada kattava selvyys.

 

[selvyys]

Jokin aika sitten eräs mummoksi tullut nainen julisti olevansa maailman ihanimman vauvan isoäiti.

Minä olen ollut omasta mielestäni maailman ihanimpien lasten äiti.

Valitsin aikoinaan lastemme isäksi maailman parhaan isän.
Titteli on edelleen voimassa vaikka monen mielestä hän on surkimusten surkimus.

Kauneus on katsojan silmissä.

Rakastumista on tutkittu perusteellisesti. Luulisin, että rakkausprofessori Kaarina Määtän kirja antaa sinulle perusteellisen selvityksen asiasta.

Luin kirjan noin vuosi sitten melko hutiloiden. Kirjassa ei ollut minulle mitään uutta tai ihmeellistä. Loppuun kaluttu luu. Psykaa ja faktaa. Tuskin asiaan on kenelläkään mitään lisäämistä.

Olet varmasti kuullut laput silmillä elämisestä. Hevosille laitetaan ravin ajaksi laput silmille, että ravi ei mene pipariksi. Jos heppa sortuu vierelle vilkuiluun, suoritus diskataan.

Ihmisten elämässä ei kukaan kävele laput silmillä. Sellaiset pitää itse itselleen asentaa.

Ei se puoliso vaihtamalla parane. Jos jää rannalle ruikuttamaan, niin onhan edes nämä Ellit juttukumppanina.

Ei tämä ""kevytterapian"" antaminen ihan helppoa ole.
Aikuinen tytär käy välillä klikkaamassa mesessä ja paiskoo ovia. Hän inhoaa tätä nettikoukkujuttuani.

Hänen ja monen muun mielestä minun pitäisi tehdä jotain muuta. Ehkä istua jossakin juottolassa bongaamassa ""vaimo ei ymmärrrä minua"".

Mielestäni pääsen helpommalla, kun kuuntelen näitä juttujä täällä Elleissä.

Psykologiaa opiskelin hamassa nuoruudessani työväenopiston alkeiskursseilla. Mirja Mäkipuuska piti luentoja ja on kunnostatunut urheilupsykologiassa.

Minä en ole kunnostautunut elämässäni missään.
Länkyttäminen ei ole urheilulaji eikä sitä kukaan tutki.

Ehkä tutkimuksen aiheestasi löytyy tieteellisiä julkaisuja.
Käänny jonkun ammattiauttajan pariin. Hän luultavasti kaivaa nopsasti täyteen ahdetusta kirjahyllystään muutaman alaa käsittelevän teoksen.

Aiheesi on laaja ja vaatii varmasti muutaman työvuoden perusteellista selvitystä varten. Toivottavasti apurahahakemus saa jostain taholta rahallista tukea.

Jos muu ei auta, niin perustetaan me esim. Kevyterapia Ellit stipendisäätiö ry.

 

[Ap]

Siis oliko edellisen vastauksessa mitaan tolkkua? Eipa tainnut paljoa loytya.

 

[Torvi]

Kannattaako vastata naiselle/miehelle, joka ei osaa ää-pilkkuja tekstiinsä laittaa. Teitä on jo haitaksi asti näillä sivuilla ja ne vielä päälle, jotka aloittavat lauseen pienellä kirjaimella pisteen jälkeen.
Internet- ja sähköpostiosoite tekevät poikkeuksen, mutta täällä pyrkikäämme kirjoittamaan niinkuin koulussa opetettiin, selvää Suomea, ei muuta söherrystä.
On paljon hauskempi lukea oikeinkirjoitettua (suunnilleen)tekstiä, kuin jotakin apukoululaisen pilkutonta luomua.

 

[pasuuna]

Eikö apukoulussa opetettu, että nettiä käytetään ympäri maailmaa ja vain harvoissa maissa on ääkköset? Ne joilla ei niitä ole, eivät niitä voi näppäillä.

 

[Alkuperainen]

Nim. Torvi, valitsit nimimerkkisi todella osuvasti. Yllattavan nokkelaa osaltasi;-)

Todellakin, en asu Suomessa joten voit ohittaa viestini jos ei kirjoitusasu miellyta. Mutta kuten huomasimme et malta niin tehda joten voit ottaa sen hauskana aivojumppana. Ehkapa se auttaa sinua hahmottamaan tekstia kokonaisuutena. Pian saatat kyeta lukemaan sujuvasti tekstia ilman pisteita a.n ja o.n paalla, kuten suurin osa ihmisista. Silloin sinun ei tarvitse harmitella lukuvaikeuksiasi enaa talla palstalla, vaan voit keskittya itse viestin sanomaan!

 

[Jaa-a]

Sanoit näin:

""Minua kerrassaan mietityttaa eras kysymys. Olen kuullut
miten jotkut sanovat etta vaikka mies olisi rakastunut/
parisuhteessa niin kiinnostus silmaruokaan muiden
naisten suhteen sailyy, saatetaanpa vahan ihastuakin
vaatekaupan viehkeaan neitoseen.""

Kysyn siis vastineeksi:

Oletetaan keskustelun vuoksi, että tykkäisit perunamuusista oikein viimeisen päälle. Se on sinun kaikkien aikojen lempiruokasi. Sitten eräänä päivänä maistat kalakeittoa, ja -oh-la-laa!- siinäpä maukasta sapuskaa. Lakkasitko heti sillä iskemällä kokonaan tykkäämästä perunamuusista?

Jätkänä sanon myös:

Että totta helvetissä aina ensimmäisenä katsotaan, miltä joku neitonen näyttää. Jos se ei miellytä, ei miellytä. Jos
miellyttää, sitten miellyttää.

Jokainen halunnee olla hyvä niissä asioissa, joita tekee. Jokainen halunnee olla suosittu niissä piireissä, joissa pyörii. Jokainen haulunnee näyttää hyvältä, jos geenit ovat osuneet oikein tai onnistuu sen kompensoimaan muin
keinoin -ja niin myös tekee. Jokainen halunnee myös kokea sen tunteen, että hänestä pidetään ja hänet huomataan.
Niin se vaatekaupan neiti kuin poikaystäväsikin. Jos nuo
kaikki otetaan ihmiseltä pois, seuraa katkeroitumista ja kateutta ja kaikkea muuta sellaista, mistä tälläkin palstalla niin kovasti iloitaan päivät pitkät. Missä ei ole hyvä, siellä on huono, ja missä on huono, sieltä halutaan sinne, missä on hyvä. Eikö niin?

Se että katsoo on elossa olemisen merkki. Ihastumisen ja ryhtymisen välillä on piiiiitkä piiiitkä matka koskemiseen, koska se on kaksiosapuolinen toimitus. Ja hän koskee vain sinuun, eikö niin? Anna hänelle koskettavaa.

Monet naiset valittavat sitä, että mies ei puhu eikä pussaa, mutta oikeasti väitän, etteivät vain puhu samoista asioista yhteisesti sovitulla kielellä. Tällä yhteisellä kielellä en tarkoita Suomea enkä Ruotsia, vaan sellaista sanallista ulkoasua, jolla ei juosta tolpan ympäri etsimässä omaa häntää. Sitten
tulee kränää ja etääntymistä ja ne muut ihmiset muuttuvat vihollisiksi ja rakastajakaapparihirviöiksi, jotka naivat oman puolison kanssa jo kolmen sekunnin mittaisilla näkymättömissä olemisen hetkinä vaikka oikein hyvin on selvillä että itse on muka tervejärkinen ja ymmärtää ettei tuollainen ole fiksua. Ei ole ei, mutta joku mättää.

Älkää siis huoliko niin siitä, mitä ne muut tahoillaan tekevät ja puuhaavat. Omallakin pihalla on yleensä hommia tarpeeksi. Ja milloin kyseessä on mies ja nainen ja siis
parisuhde, omalla pihalla on paljon, paljon hommaa.

Ja, tottakai, se v...ttaa jos toinen katselee muita. Ainakin minulla. Oikein kunnolla vielä. Mutta silti se juttu ratkeaa sisäpiirissä, eikä osoittelemalla ulospäin tai hamuamalla ulkoapäin.

 

[Torvi]

En todellakaan tarkoittanut sinua AP. torveksi nimimerkilläni, vaan sitä, että halusin olla ns. Totuudentorvi. Ok. pyydän anteeksi, en halua lähteä Uudelle Vuodelle tietäen, että olen loukannut jotakin lähimmäistäni.
Myönnän, että olin tähän ""pilkun asetteluun"" noin yleensä pinna tiukalla ja siitä tämä ""torveilu"". Asioilla on aina kaksi puolta ja avasit silmäni.
Olen kyllä niin torvi, että kauniin naisen nähdessäni käännän päätäni niin, että vaimoni siitä huomauttaa. Tunnustan sen miehiseksi heikkoudekseni, jota toivoisin kaikkien ""Ellien"" ymmärtävän.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille keskustelijoille!

 

[Inhorealisti]

Ensin kommentti Torvelle: Suomen kieli kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, paitsi lauseen alussa. Toisekseen kaikista koneista vain ei saa skandeja. Saivartelijat sietävät saada keppiä tänäkin vuonna. (Voin aloittaa itsestäni.)

Sitten alkuperäiseen kysymykseen. Miten nämä kaksi esitettyä teesiä ovat ristiriidassa keskenään? Silmänruoka on silmänruokaa, vaikka rakastuneen mielessä muut menettävätkin kiinnostuksensa.

Seuraavan kappaleesi kysymys on mielestäni sitten jo eri asia. Tottakai ihastumisen määrä vaikuttaa suhtautumiseen toisiin naisiin. Jos suhde on vasta tapailuasteella tai vetelee jo viimeisiään, niin tottahan sitä eri tavalla katselee ympärilleen.

Onko tämä jotenkin sukupuolisidonnaista? Sitäpaitsi poikkeus aina vahvistaa säännön. Aina löytyy ihmisiä, joista ympärilleen katselukin on pettämistä.

 

[Pointer]

Täytynee valmistautua kepin saantiin: kaksoispisteen jälkeen lause aloitetaan pienellä alkukirjaimella, ellei kyseessä ole lainattu lause.

 

[joop]

pornotähteä katsoo 2minsaa. En silti vaihtaisi omaan vaimooni. VAikkei kakkosta annakkaan.

 

[Alkuperainen]

Ensiksikin ""joop"", kiva kommentti. Suloinen;-)

Ja sitten ""Inhorealistille"". Otit mielenkiintoisen seikan esille kysymyksen sukupuolisidonnaisuudesta. Ja toisaalta sen miten osa ihmisista mieltaa jo ymparilleen vilkuilun pettamiseksi.

Siinapa ihan ydinkohta.

Mina olen siis nainen ja omalla kohdallani se miten naen miehet ymapristossani on 100% sidonnainen tunteisiini omaa ihastustani/omaa miestani kohtaan.

Jos olen yksin, tai en erityisemmin rakastunut kehenkaan, huomaan miehet ymparistossani aivan eri tavalla. Saattaapa joku tehda pikkuruisen vaikutuksenkin (en ole ensisilmalla rakastuvaa tyyppia).

Mutta kun olen suhteessa mina en vain nae heita. He ovat kuin osa maisemaa mita et vain tietoisesti rekisteroi, silmasi vain kulkevat kohteesta toiseen.

Vaikka edessani olisi ""upea"" mies, hauskan oloinen ja vaikkapa ihan ilman paitaa niin en tunne _mitaan_ varinoita jos olen tunteiltani sidoksissa johonkin mieheen.

Taman takia minua huolestuttaa jos _oma_ mieheni saa erektion ja punastuu nahdessaan ihanan, seksikkaan naisen. Ja vilkuilee hanta ja ehkapa muistelee viela kotonakin.

Silla omalla kohdalllani tama olisi mahdollista _vain_ jos en olisi rakastunut, vaan sinkkuna ja ehka viela ovulaatiovaiheessa pitkan seksitauon jalkeen, ja viela muutenkin hyvalla kevealla mielella, ja ehka auringonkin taytyisi paistaa.

Siitapa tama kysymys lahteekin. Olisi kannaltani hauska tulla tulokseen etta miehet edelleen rekisteroivat kauniit naiset saattavat jopa ihastuakin, mika ei tarkoita sita etteivatko he olisi taysin rakastuneita ja sidoksissa omaan rakkaaseensa.

Paras ihanuus sielulleni olisi kuulla miten, kuten omalla kohdallani, etta rakastunut mies ei saa samoja kikseja toisista naisista kuin sinkkuna ollessaan sai. Etta maailmassa on vain sina ja han. Romattisessa ja seksuaalisessa mielessa siis.

Miten on?

 

[m47]

Tässä keskustelussa on taidettu puhua etupäässä muusta kuin yritetty vastata AP:n kysymyksiin.

En voi väittää, että kaikki miehet käyttäytyvät kuin minä mutta tiedän että ystäväpiirissäni en ainakaan ole poikkeus. Miehen silmä on altis huomaamaan naiskauden aina. Ehkä suhteen alkuhuuma vaiheessa vähän vähemmän, mutta koskaan ei tule kokonaan immuuniksi silmänruualle. Ja kai naiset tämän hyvin tietävät. Eivät he kai muuten näkisi niin paljon vaivaa ehostamiseen, pukeutumiseen jne.

Kun suhde vakiintuu ja alkuhuuma haihtuu, niin myös pieniä ihastumisia voi sattua. Olisihan se naiivia ajatella, että kukaan muu ihminen ei vaikuttaisi enää kiinnostavalta, kun on suhteeseen alkanut toisen kanssa.

Minun kokemukseni mukaan tämän kaiken myöntäminen ja ymmärtäminen on itse asiassa uskollisuuden edellytys. Pahinta mitä voi tehdä pienen ihastumisen iskiessä on alkaa selittää tätä ihastumiseksi oireeksi jostain ongelmasta parisuhteessa (tuntuu olevan joidenkin naisten helmasynti). Pitemmässä suhteessa aina on ongelmia, jos niitä alkaa kaivelemaan ja suurentelemaan.

Ihastumiset on vain ihastumisia ja kun pitää huolta että ne ei johda mihinkään sen kummempaan, niin ei niistä ole mitään haittaa sen paremmin miehelle itselleen kuin suhteellekkaan. Itse asiassa pienet ihastumiset voivat vain piristää elämää. Kun toista ihmistä ei tunne, niin eihän sitä edes oikeastaan ihastu toiseen ihmiseen, vaan johonkin itse tehtyyn kiiltokuvaan tuosta ihmisestä. Ja jokainen ihastuminen, jonka päättäväisesti jättää mielikuva-asteelle vahvistaa todennäköisyyttä sille, että seuraavankin osaa taklata tyylikkäästi.

 

[Elijah]

Törmäsin tänne palstalle ja tähän kysymykseen. Ajattelin kantaa korteni kekoon.

Näin äijänäkökulmasta sanoisin että riippuu miehestä.

Itse oon viettänyt sinkkuelämää suurimman osan elämästäni. Oon pelannut ammattilaisena lätkää ja nähnyt kaikennäköistä miesporukkaa. Mitään yleistyksiä ei voi tehdä koska meitä miehiä on niin erilaisia.

Mulla oli aina ihannekuva naisesta jollaisen haluaisin itselleni. Seurustelin lyhyissä suhteissa ja aina niidenkin aikana ikäänkuin ""vilkuilin"" ympärilleni. Ne ei ikinä tuntuneet oikeilta, siksi en sitoutunut tunnepuolella aivan täysin. Mulle se oli jotenkin tärkeää että löytäisin just sellaisen oikeanlaisen naisen jonka kans kaikki loksahtaa kohdilleen.

Kaksi vuotta sitten löysin etsimäni. Sen jälkeen kaikki muut naiset on olleet kuin ilmaa, tai ei ihan niinkään vaan oikeastaan samaa harmaata massaa kuin ketkä tahansa ihmiset. Se vain on mun kohdalla niin että oma tyttö täyttää mun kaikki aistit. Eikä kyse ole vain ulkonäöstä vaikka kympin nainen onkin. Vaan kaikki se muukin, hänen persoona, tempperamentti, tulisuus, hellyys. Koko paketti.

Mikään muu ei enää hetkauta mua mihinkään suuntaan. Tää on oikeastaan paras tunne mitä voi olla. Mieluummin käyttää sen energiansa siihen ikiomaan naiseen kuin että jakelee huomiota joka taholle. Mun kokemuksen mukaan suurin tyydytys tulee näin. Onnen ja nautinnon hapuilu ympäriinsä ei tuo koskaan täyttä tyydytystä. Aina on jotain vailla.

 

[TN]

Elijah kirjoitti hyvin. Kyllä se oma nainen löytyy kun jaksaa etsiä. Itse olen kylläkin nainen ja olen myös löytänyt etsimäni miehen, joka täyttää kaikki vaatimukseni, ainakin lähestulkoon.

Mutta oottekos ajatelleet, että onko sekään hyvä asia, jos ei osoita minkäänlaista huomiota naisihmisille kadulla kulkiessaan tai missä tahansa ollessaan. Katsoin jonkun TV-ohjelman, jossa oli pieni testi tai kokeilu, jossa pienessä vaatekaupassa asiakkaana oleva mies ei reagoida mitenkään liikkeeseen tulevaan hyvin kauniiseen naiseen. Katsottiin sitten miten tämä nainen reagoi, ja hän toden totta, näytti siltä kuin olisi halveksinut miestä, joka ei todellakaan huomannut häntä. Voisiko tästä päätellä, että naisetkin osaltaan haluavat, että heitä katsotaan ja heidät huomataan ja miehet voivat näin osoittaa kohteliaisuutta naisille.

Minusta on ainakin joskus ihan kiva, jos joku mies hymyilee vastaan tullessaan ja avaa kohteliaasti oven. Mitäs muut ajattelette??

 

[Elijah]

Kyllähän miehen täytyy herramies olla ja noteerata naiset, avata ovi jne. Mut se tunne ratkaisee. Se ettei muut naiset aiheuta mitään kiksejä.

Toki naiset tulee aina huomattua siinä mielessä että tuossa on nyt nainen ja hänelle voi olla kohtelias miehiseen tapaan. Ratkaiseva juttu on se miten paljon sitä naista katsoessaan noteeraa.

Enkä mä ainakaan aio antaa ekstrahuomiota millekään bimbolle joka hakemalla hakee huomiota ja luulee olevansa ylitse muiden. Niitäkin tuli lätkäaikoina tavattua ja luulivat olevansa jumalanlahjoja äijille.

 

[Alkuperainen]

Olipas ihana lukea viestisi, Elijah. Tyttoystavasi/vaimosi on varmasti onnellinen nainen.

Toisaalta se teki minut myos surulliseksi. Aloitin myos ketjun ""tissit"" (huom. otsikko simppelimpi kuin itse tarina joten olen suhteessa jossa en koe tata numero 1.na olemista tai miksi sita kukin haluaisikaan kutsua.

Olen kuitenkin huomannut etta yksin minulla on jopa parempi olo, kuin nykyisessa suhteessani. Joten vaikken sita suurta, muut poissulkevaa rakkautta tulisikaan kokemaan, niin parempi ainakin olla menematta miinuksen puolelle nykyisessa, pian entisessa suhteessani.

Toivittavastiosaatte nauttia onnestanne, te vakkansa loytaneet.

 

[Milla]

Vaikka en mies olekaan vastaan silti omasta ja miehenikin puolesta.
Uskon, että on kaltaisiasi miehiä, siis ihmisiä, joille muut ihmiset ovat osa kalustusta silloin kun ovat itse rakastuneita tai elävät onnellisessa parisuhteessa.
Uskon myös, että on miehiä, jotka suuresta rakastamisesta ja ihastumisesta huolimatta pystyvät näkemään aina myös muut ihmiset kiinnostavina ihmisinä, joihin ehkä haluttaa tehdä myös tuttavuuttakin - jos ei isompaa, niin pieni hymy nyt ainakin.

Sitä taas en tiedä, kumpaan sarjaan sinun miehesi kuuluu

Minä ja mieheni kuulumme jälkimmäiseen. Rakastamme molemmat toisiamme yli kaiken vielä vuosienkin jälkeen, mutta ihastumme ja flirttaamme myös muiden kanssa. Teemme molemmat aivan tietoisesti tuttavuutta vieraiden kanssa, sillä pidämme tunteesta minkä uusi ihastus aiheuttaa. Onnellista tietysti meidän kannaltamme, että olemme molemmat samanlaisia ja hyväksymme tämän piirteen toisissamme ilman mustasukkaisuutta ja epäilyksiä puolison rakkaudesta itseä kohtaan.

Toivottavasti sinä alkuperäinen olet löytänyt itsellesi oman kantesi vakallesi kuten minä