toinen?

Meillä eka lapsi nyt 8kk ja tässä mietin, että milloinkas mahtaisi olla toisen aika. ja lähinnä että miten kroppa kestää.

Mites muilla?

 

mä aloin odottaan toista esikoinen oli vasta 6kk.Toisen laskettu aika on 9.6.06.Esikoinen on sillon 1v3kk...Mietin itse kans et miten kroppa jaksaa heti perään toisen raskauden, nyt ainaki ihan hyvin on menny, raskausviikkoja on 18...

 

Meille synty toinen kun esikoinen oli 1v 4kk. En ainakaan minä ole huomannut kropassani mitään erikoista. ekasta kiloja tuli 16 kg ja jäi kaksi kiloa ja toisesta tuli vain 6 kg ja kaikki -3 kg lähti parissa kuukaudessa. Mä oon sitä mieltä että naisen ruumis on luotu kestämään! =) Onnea vaan yritykseen ja odotukseen!! :hug:

 

Mä oon nyt viikolla 21-22 ja edellisestä synnytyksestä on nyt 7 kk eli neiti oli vajaa 3kk kun aloin tätä toista odottaan. Tähän asti mennyt hyvin, mutta on kyllä mietityttänyt että kuinka saan sen vauvan pysyyn sisällä tarpeeksi pitkään kun ekakin yritti varaslähtöä.. B)

 

Minä odotan nyt toista ja poika on 10kk. Kun toinen lapsi syntyy on esikoinen 1v.6kk...siis jos kaikki menee hyvin =)

 

mulla oli ekasta synnytyksestä 2kk ku tulin uudelleen raskaaksi. lapset siis synty 11kk ikäerolla. kroppa kesti liitoskipuja lukuun ottamatta erittäin hyvin, kohdunsuu oli kyllä muutaman viikon ennen laskettua raollaan mut vauva ei sillon antanu merkkiäkään tulosta.
että ennemmin mä huolehtisin hermojen ku kropan kestävyyttä, jos sen toisen vielä saatte.

 

Esikoinen oli 11kk kun aloin odottaa toista tyttöäni. Ihan hyvin meni, hermoja ehkä tosiaan enempi kysyi

 

Meillä on poika kohta 9kk ja nyt yritetään toista lasta. Kuinka muut äidit on jaksanu kahden pienen lapsen kanssa? Voitte laittaa mulle myös yksityisviestiä. =)

 

Meillä on poika 8kk ja plussasin n.viikko sitten eli jos kaikki menee hyvin
ei toisen ja kolmannen ikäeroks tule kuin n.1v4kk.
Ennemmänkin mua huolestuttaa toi synnytyksen jälkeinen aika kuin se kuinka kroppa kestää uuden raskauden =)

 

\

Meillä on poika kohta 9kk ja nyt yritetään toista lasta. Kuinka muut äidit on jaksanu kahden pienen lapsen kanssa? Voitte laittaa mulle myös yksityisviestiä. =)

huonosti :kieh: mä olen aina ennen tätä pitänyt itseäni pitkäpinnaisena ihmisenä......
tai sanotaanko näin, että silloin ku kuopus oli vauvaikänen ja imetin, elämä oli vielä suht helppoa. sit ku syötin kiinteitä, eikä esikoinenkaan vielä osannut syödä itse, tuli nogelmia. oli pakko syöttää yhtäaikaa, ettei toinen huutaisi vieressä. olen siis imettänyt ja syöttänyt samaan aikaan, ja syöttänyt kahta eri lasta kahdella eri kädellä samaan aikaan..... opettelemalla se onnistuu. opin myös tekemään erinäisiä kodinhoidollisia asioita yhdellä kädellä tai ilman käsiä. se on kumma miten luovuus kasvaa pienten lasten kanssa päiviä vietettäessä.
tohon aikaan mä rukoilin, että kasvaispa ne jo, että söisivät itse ja leikkisivät keskenään, että kuopus oppisi liikkumaan kun se sai hirveitä raivareita syömimisyritysten epäonnistuessa kertatoisensa jälkeen. tosin, kuopuksen ollessa vähän päälle puolvuotias ja yrittäessä ryömiä, esikko keksi että kun sisko on mahallaan, sitä voi työnnellä pyllystä. herra siis työnteli siskoaan ympäri kämppää ja molemmat oli tyytyväisiä.
nyt mun kaikki toiveet on toteutunu. molemmat syöä itse, molemmat kävelee, juoksee ja hyppii. kummallakaan ei ole järkeä päässä, saati sit itsesuojeluvaistoa. nykyään homma menee niin, että joko poika kiusaa siskoaan ja sisko huutaa, ja mä karjun vieressä. tai sit tyttö kiusaa veljeään ja veli huutaa, mä karjun vieressä ja sisko loukkaantuu komentamisesta ja huutaa myös. tai sit ne rääkkää mua yksin tai yhdessä, mä huudan ja ne nauraa niin kauan enneku joutuvat arestiin. silloin alkaa huuto.
no, loputulos on se, että aina joku huutaa, eikä ikinä ole hetkeä että kumpikin olisi yhtäaikaa kiltisti. nyt ne nukkuu, toinen ei osaa vielä kiivetä sängystä pois, ja toisella on valjaat ettei se jatkuvasti kiipeä. voi sanoa että ne on kiltisti olosuhteiden pakosta.
nyt sitä alkaa todella tajuta, mitä tarkottaa sanonta että nukkuvaa lasta on helppo rakastaa.

että onnea vaan yritykseen, on se sen arvosta kumminkin! :flower: :heart:

 

Meillä nyt esikoinen puoli vuotta ja tässä jännäillään!! Lämmöt ollu koholla nyt viikon ja mahaakin on nippaillu pikkasen. Rinnoissa ei mitään tuntoa tai sitten, imetän vielä. En tiiä koska testin uskallan tehä!? yhet menkat on kerenny tulla.

 

Meillä 3 lasta. Ikäerot 1,5 ja 1,1 v ja raskausarpia lukuunottamatta roppa on ainaki ulkonäöllisesti hyvä ellei paremmassa kunnossa mitä ennen lapsia. Se taas on jumpan tulosta. Mitä kannattaa kyllä harrastaaki jos aikoo pysyä kunnossa. Eikä raskauksissakaan ole ollut mitään ongelmia.

 

meillä on kaksi ekaa lasta 1v8kk ikäerolla ja toiselle ja kolmannelle tulee ikäeroa noin 2v2kk

 

Tännekki oli pakko tulla hehkuttaa! Aikasemmin tossa kirjoitin. No tänä aamuna tuli plussa!! Voi tätä onnen päivää! Oli pakko tulla kertoo.

 

Olen sitä mieltä että kyllä jokainen tuntee ja tietää koska on valmis uuteen raskauteen. Meillä poika 9,5 kk nyt ja toista on haluttu jo jonkin aikaa vaikka vielä ei ole tärpännyt. Tunnen ainakin itse olevani valmis ja kyllä naisen kroppa on tehty kestämään. =)

 

Mulla oli niin mahottomat kivut joka puolella et en pystyny edes kauppaa kiertämään pysähtymättä monesti voivottelemaan. Ja kovana lenkkeilijänä sit päänuppikin meinas hajota ku ei päässyt liikumaan mihinkää. Piti rampata kolmen viikon välein tarkistuksissa et vauva pysyi sisällä. Lapsien ikäero siis 1v1kk. Ja mä ku haaveilin viidestä lapsesta! siihen mahtoi jäädä ne haaveet ku ainaki nyt vielä tuntuu etten jaksa sitä 9kk:n "helvettiä". Mutta yhdellä kaverillani on kolme lasta kaikki vuoden ikäerolla eikä sillä ole mitään! Pikkuisen kade :saint: Ehkä tässä vielä joskus....

 

Mun tekis kanssa jo mieli toista - ensimmäisellä ikää 7½kk. Mies ei vaan ole oikein innostunut asiasta. Itse olen ainoa lapsi ja haluaisin monta monta lasta ja pienellä ikäerolla. Kertokaahan miten saisi miehenkin vielä käännytettyä vauvan tekoon?

 

\

Tännekki oli pakko tulla hehkuttaa! Aikasemmin tossa kirjoitin. No tänä aamuna tuli plussa!! Voi tätä onnen päivää! Oli pakko tulla kertoo.

Onnea!

 

ja sitten aloittajalle...meille toivottiin kakkosta mahdollisimman pian..no pojilla on ikäeroa 1v5kk ja kovin olen onnellinen...molemmat tosi herkkäunisia, että sen suhteen olen rättiväsynyt...samoin tää toinen poitsu oli niin iso syntyessään, että nyt kun siitä on 7kk aikaa (siis synnytyksestä) niin häpyliitos on edelleen kipeä ja lantionpohjan lihakset edelleen heikot (vaikka olen niitäkin koko ajan pyrkinyt tekemään ennen synnytyksiä ja koko ajan...hmm...) mutta eiköhän tästä vähitellen kroppakin ala palautumaan...kolmatta ollaan haaveiltu, mutta nyt tuntuu siltä, että on pidettävä vähän taukoa, että kroppa saa vähän enempi palautumisaikaa...

kahden lapsen kanssahan on tietenki aivan eri, ko yhen kanssa ja vähän mulla on siitä vasta kokemusta, mutta nyt jo pojista on toisilleen oikein mainiosti seuraa ja kaiken tämän väsymyksen keskellä olen kyllä onnellisempi kuin ikinä! :heart:

Toivottavasti saatte pian alkaa odottelemaan sisarusta... =) :wave: :heart:

 

Meillä on kolma lasta 6v,5v ja 8kk.Esikolla ja keskimmäisellä vain 1v 3viikkoa ikäeroa.Sanomattakin on selvää että oli raskasta! Mulla oli 1-vuotias joka roikkui lahkeessa ja vauva huusi koliikkia ja oli muutenkin vaikea tapaus.En tajua miten olen selvinnyt tervejärkisenä!
Nyt olen ekaa kertaa nauttinut vauva-ajasta kuopuksen kanssa,ihanaa kun on yksi pieni hoidettavana.Tämä on suorastaan helppoa .Vannoin noiden kahden jälkeen että lapsiluku on täynnä,mutta hyvä että mieli muuttui.
Halusin vain sanoa että kannattaa nauttia siitä yhdestä vauvasta,kyllä niistä lapsista on seuraa toisilleen isommallakin ikäerolla.
Tärkeintä on oma jaksaminen.

 

\

Mä oon nyt viikolla 21-22 ja edellisestä synnytyksestä on nyt 7 kk eli neiti oli vajaa 3kk kun aloin tätä toista odottaan. Tähän asti mennyt hyvin, mutta on kyllä mietityttänyt että kuinka saan sen vauvan pysyyn sisällä tarpeeksi pitkään kun ekakin yritti varaslähtöä.. B)

Toivottavasti kaikki sujuu hyvin. Tuota samaa olen itse pohtinut kun esikosta jouduin sairaalaankin. Kakkosta ei siis vielä tulossa, mutta "lupa" annettu.

 

Meillä esikoinen on yksivuotias ja toinen tulossa huhtikuussa. Ikäeroksi tulee siis n. 1v. 3kk. Raskaus on mennyt yllättävän mukavasti ja kivuttomasti. Esikoinen on jo 12-kiloinen eikä osaa vielä kävellä mutta silti olen jaksanut hyvin.

 

Mä tulin uudelleen raskaaksi kun esikoinen oli 3kk.Tytöillä on ikä eroa 1vuosi ja 8päivää.

 

miten te kykekenette heti saamaan toisen lapsen?ettekö halua antaa toisen kasvaa rauhassa edes vähän?mä itse en ikinä vois vielä toista tehdä.tämä ihana tytteli ansaitsee kaiken huomioni.

 

Olipa ihana toi honiskan kirjoitus ! Minä, tai siis me(?), ollaan mietitty sitä seuraavaa vähän väliä.. Että miten sitä jaksaa sitten.. Kun yhdenkin kanssa välillä kysytään todella pitkää pinnaa.. Toisaalta, olis se niin ihana olla suurperheen äiti.. =) Sitä raskaudenaikaista oloa en niinkään ole muistanut huolehtia, vaikka ei se aina niin hauskaa ollut..