Toinen lapsi vai ammatti ensin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Miaaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Miaaa

Vieras
Puhuttiin aikoinaan miehen kanssa, että halutaan kaksi lasta pienellä ikäerolla. Noh, ensimmäinen muksu tuli 5kk sitten ei niin suunniteltuna. Ammattia minulla vielä ei ole. Mietin, että pitäisikö hankkia ammatti nyt ja vasta sen jälkeen hommata toinen lapsi vai aloittaa opinnot ja tehdä toinen lapsi siinä lomassa.
Miten te toimisitte?
 
Sehän on täysin teidän valinta, miten teette, mutta kyllä yhden lapsen kanssa opiskelu varmaan helpompaa on kuin kahden kanssa, että suosittelisin ammattia ensin.
 
Mulla myös jää opinnot kesken ensimmäisen lapsen takia. Mieli toki voi muuttua lapsen syntymän myötä, mutta tällä hetkellä haluaisin sitten toisenkin lapsen suht. pienellä (1-2v) ikäerolla. Mieluiten hankkisin lapset opintojen lomassa, mutta mies ei pysty vaihtamaan työpaikkaa toisella paikkakunnalle (omistaa maatilan) ja mun opiskelupaikka on satojen kilometrien päässsä miehen työstä, eli erossa joudutaan olemaan aika paljon silloin kun minä opiskelen. Mies pystyy olemaan yleensä osan viikosta mun luona ja mä olen ollut miehen luona viikonloput, mutta onhan se jatkuva reissaaminen stressaavaa.

En vielä tiedä miten omalla kohdalla asian ratkaisen, mutta jos on mahdollisuus niin musta tuntuisi ihanteelliselta vaihtoehdolta opiskella (vaikka vähän normaalitahtia hitaammin, jos tuntuu ettei aika riitä) samaan aikaan kun lapset on pieniä.
 
Sama tilanne, paitsi, että meillä on suunniteltuna. Uskon, että lapsilla on enemmän toisistaan seuraa, mitä pienemmällä ikäerolla ovat syntyneet. Minusta on huono idea opintojen keskellä hankkia vauvaa, sillä jotkut vauvat ihan oikeasti ovat siinä niin avuttomina, etteivät lähes hetkeäkään viihdy itsekseen. Nyt on meidän lapsilla toisistaan seuraa ja voisin jopa alkaa kuvitella opiskelujen alkavan sujumaan, sillä nuorempikaan ei ole enää niin avuton. Leikkivät iloisesti yhdessä. :)
 
Ehdottomasti yrittäisin toista lasta heti perään! Meillä lapsilla ikäeroa 1v2kk ja suoritin opinnot loppuun kun lapset olivat 3- ja 4-vuotiaat eivätkä haitanneet opiskelua millään lailla. Jälkeenpäin harmittaa kun ei tullut yritettyä sitä kolmatta samaan syssyyn..
 
Sama tilanne, paitsi, että meillä on suunniteltuna. Uskon, että lapsilla on enemmän toisistaan seuraa, mitä pienemmällä ikäerolla ovat syntyneet. Minusta on huono idea opintojen keskellä hankkia vauvaa, sillä jotkut vauvat ihan oikeasti ovat siinä niin avuttomina, etteivät lähes hetkeäkään viihdy itsekseen. Nyt on meidän lapsilla toisistaan seuraa ja voisin jopa alkaa kuvitella opiskelujen alkavan sujumaan, sillä nuorempikaan ei ole enää niin avuton. Leikkivät iloisesti yhdessä. :)

Tarkoitatko että hankit lapset ennen ammattia? Eli siirsit opiskeluja kokonaan? Miten suuri ikäero lapsillanne on?
 
[QUOTE="vvieras";22058188]Ehdottomasti yrittäisin toista lasta heti perään! Meillä lapsilla ikäeroa 1v2kk ja suoritin opinnot loppuun kun lapset olivat 3- ja 4-vuotiaat eivätkä haitanneet opiskelua millään lailla. Jälkeenpäin harmittaa kun ei tullut yritettyä sitä kolmatta samaan syssyyn..[/QUOTE]

Oliko sinulla siis opiskelu välillä tauolla? Pieni ikäero olisi meistäkin ihanteellinen.
 
[QUOTE="vvieras";22058188]Ehdottomasti yrittäisin toista lasta heti perään! Meillä lapsilla ikäeroa 1v2kk ja suoritin opinnot loppuun kun lapset olivat 3- ja 4-vuotiaat eivätkä haitanneet opiskelua millään lailla. Jälkeenpäin harmittaa kun ei tullut yritettyä sitä kolmatta samaan syssyyn..[/QUOTE]

Mitä opiskelit, jos 3- ja 4-vuotiaat ei haitanneet opiskelua millään lailla? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun itse opiskelin ennen lapsia eikä aika meinannut silti riittää AMK-tutkinnon tentteihin lukemiseen työharjoittelun ohella, kirjallisten töiden tekemiseen, ryhmätöihin vapaa-ajalla ym.? Tein tosin viikonlopputöitä samaan aikaan.
 
Monet tuntuu miettivän että miten lapset haittaa opiskelua. Mä olen tähän vähän huono vastaamaan kun oma on tosiaan vasta tulossa, mutta nyt en usko että ihan mahdottomasti haittaisi. Mä suoritin lukion lähes 2 vuodessa (vikalle vuodelle jäi vain pari kurssia), ainevalinnat oli melko työläitä (mulla oli mm. 5 vierasta kieltä) ja tein siinä ohessa kahta työtä (iltatöitä 1-3 vuoroa viikossa ja yötöitä viikonloppuisin) ja kun olin kotona, olin käytännössä aina vastuussa 3-vuotiaasta pikkusiskosta ja mm. perheen ruokajutut oli aika pitkälle mun vastuulla.

Yliopistossa mulla on ollut suht lyhyitä koulupäiviä (keskimäärin 6h/päivä) mutta kotitehtäviä ja ryhmätöitä ym. on ihan hirveästi. Jos vaan mies on apuna ja tukena, että saa keskittyä niihin tehtäviin ja hoidettua ne ajallaan, en usko että ihan ylivoimaista tulee. Yksinkin selviäisi, mutta en halua että lapsi jää huomiota vaille siksi että äitin pitää keskittyä koulujuttuihin.
 
opinnot kesken ja päätettiin nyt tehdä toinen samaan syssyyn. Kyllä elämässä lopulta on merkittävämpää se, että millainen perhe meillä on kasassa myöhemmin ja onko sisarukset pienellä ikäerolla vai se, minä vuonna valmistuin.
 
Mä opiskelen ammattikorkeassa ja meillä on kolme pientä lasta. Teen vielä töitäkin samalla. Että kyllä se vaan onnistuu, jos niin yhdessä sovitaan. Eipä siinä sitten enää kauheasti muuta ennätä, eli harrastukset on nyt saaneet jäädä.
 
Minä valitsin ensin ammatin - sitten toinen.
koulua vielä 1½v jäljellä ensi syksynä aletaan yrittämään. Ikäeroa tulee n. 4v..
Ei voi mitään, mies ei halua toista ennen kun mulla on ammatti. toki tytöllä on niin kova uhma että opiskelussa ja tuossa yhdessä ON TEKEMISTÄ:)
 
Kyllä elämässä lopulta on merkittävämpää se, että millainen perhe meillä on kasassa myöhemmin ja onko sisarukset pienellä ikäerolla vai se, minä vuonna valmistuin.

Hyvin sanottu, näin mäkin koitan aina ajatelle kun alkaa ahdistaa opiskelujutut. Kun haluaisi ammatin ja jotenkin tuntuu epäonnistuneelta kun kaikki aina kyselee et mitenkäs opiskelut ja joko sä pian valmistut, mutta kyllä perhe on mulle tärkeämpi. Välillä mietin että jos vaan hankkisin ammatillisen koulutuksen (saisin kiinnostavalle alalle helposti opiskelupaikan ja opinnot ei kestäisi kauan ja olisivat vähemmän työläät) niin ois sit sekä lapset että ammatti nuorena.
 
[QUOTE="n22";22058325]Hyvin sanottu, näin mäkin koitan aina ajatelle kun alkaa ahdistaa opiskelujutut. Kun haluaisi ammatin ja jotenkin tuntuu epäonnistuneelta kun kaikki aina kyselee et mitenkäs opiskelut ja joko sä pian valmistut, mutta kyllä perhe on mulle tärkeämpi. Välillä mietin että jos vaan hankkisin ammatillisen koulutuksen (saisin kiinnostavalle alalle helposti opiskelupaikan ja opinnot ei kestäisi kauan ja olisivat vähemmän työläät) niin ois sit sekä lapset että ammatti nuorena.[/QUOTE]

Sosiaaliset paineet kyllä vähän ahdistaa. Mutta miksi pitäisikään täyttää MUIDEN odotuksia? Tämä on meidän elämä. En kyllä vielä edes tiedä mitä tahdon opiskella..
 
Sekin mahdollisuus on tietysti olemassa, että siirtää opiskeluja kokonaan. En tiedä onko se kuitenkaan kovinkaan fiskua.. Onpa nämä elämän isot päätökset vaikeita! Kiva saada vähän näkökulmia niihin.
 
Opiskelu on varmasti helpompaa yhden lapsen kanssa kuin kahden pienen, riippuu myös paljon mitä opiskelee, itse opiskelin insinööriksi ja koulua oli välillä jopa ilta yhdeksään. Kukaan ei voi sanoa mikä on sinulle oikea ratkaisu. Itse päätin aikoinani opiskella ammatin ennen lapsia, toki niitä tuli opiskeltua parikin. Nyt odotan ensimmäistä ja haaveissa on lukea ylempi amk tutkinto. Haaveen aioin jossain vaiheessa elämää toteuttaa. Toista lasta ei vielä olla edes suunniteltu, kun ei ensimmäinenkään ole syntynyt. Oma lapsuus oli kyllä rikasta kun velipoika oli vain vuotta nuorempi, aina oli kaveri kaikkeen hullutukseen :)
 

Similar threads

Y
Viestiä
33
Luettu
8K
A
M
Viestiä
35
Luettu
2K
W
L
Viestiä
2
Luettu
1K
Aihe vapaa
Lapsen ravinto 6:sta 24:n kuukauden ikään.
L

Yhteistyössä