Toimitus kysyy: Raskaus ja tupakointi

voimakkaatoireet
Pakko vielä lisätä noista keinoista. Minun vinkit niille, joiden on vaikea lopettaa
- paras olisi lopettaa ennen raskautta, sillä etukäteen voi olla vaikea kuvitella, millaisia on kovat vieroitusoireet ja niitä voi olla vaikea kestää, vaikka kuinka haluaisi lapsen parasta. Kun ei vielä ole raskaana, on mahdollisuus käyttää mm. tehokasta lääkehoitoa Champixia apuna.

.. mutta jos on jo ehtinyt tulla raskaaksi, niin itselläni tehosi
- ei kannata lukea ko. aiheen keskusteluja netistä, saa vaan pahan mielen, sillä tupakoivia äitejä haukutaan aika pahasti. Sen sijaan kannattaa hakea kannustusta aiheeseen liittyvältä sivustolta stumppi.fi - siellä sinua ei haukuta, kun käyt läpi lopettamisprosessia
- kerroin avoimesti ystäville ja miehelle miten vaikeaa on ja sain näin kaiken tuen itselleni, ilman heitä en olisi varmasti edes onnistunut
- käytin hyvällä omatunnolla rahaa mm. äitiysvaatteisiin, 4D-ultraan jne.. palkitsin itseäni jatkuvasti siitä että olin savuton
- jos repsahtaa, siihen ei kannata jäädä makaamaan. Itselläni meinasi mennä koko lopetus läskiksi yhden repsahduksen takia, velloin siinä syyllisyydessä niin pahasti että siitä oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Lopettaminen onnistuu paremmin kun ajattelee positiivisesti eikä hauku itseään.
- luin myös joka viikko sikiön kehityksestä tietoja, mikä teki raskauden konkreettisemmaksi
- nikotiiniipurkat varalla helpotti henkistä painetta: jos tuntuu että ilma loppuu ja olo on todella paha ja vaikea kestää vieroitusoireita, on joku helpotus lähettyvillä
 
Poltin kymmenen vuotta tupakkaa,noin 10-20 päivässä,ennen kuin tulin raskaaksi.Lopetin muutaman viikon päästä siitä kun plussasin.Se oli helppoa koska pahoinvointi oli niin voimakasta,jos edes haistoin tupakan niin oksensin..:x Raskauden loppupuolella teki joskus mieli tupakkaa mutta se meni yleensä aika nopeasti ohi.Nyt olen ollut reilu kaksi vuotta polttamatta ja tupakka lähinnä ällöttää.
 
ei niin kova polttaa
En ennen raskauttakaan polttanut kuin viikonloppuisin noin askin verran ja viikolla sillon tällöin yhden. Heti kun tein testin ja plussasin niin lopetin kokonaan, eikä ole edes tehnyt yhtään mieli. Ei ole aikomuskaan polttaa enää. En ole ollut tupakasta erossa vasta kuin kaksi viikkoa. Pientä toivottua lastani en aio altistaa tupakalle.
 
korsi kekoon
Paljonko sinulla oli tapana polttaa ennen raskautta? Noin 15 tupakkaa päivässä, joskus enemmänkin

Miten pääsit tupakasta eroon? Mies ei polta ja sitä kautta oli helppo lopettaa. En edes kehdannut polttaa raskausaikana miehen aikana ja siksi jäi koko tupakka. Periaatteessa tei kuitenkinitse sen päätöksen ihan vain lapsen hyvinvoinnin takia.

Oliko lopettaminen vaikeaa? Itseasiassa ei ku teki sen hyvän asian puolesta. Joskus tuli tietty tilanteita missä teki mieli polttaa, mutta sekin meni nopeasti ohi.

Kerro myös kokemuksestasi, jos sinun oli mahdotonta lopettaa kokonaan. Mistä se johtui? Juu, ätä ei siis ollut joten jätän vastaamatta :)
 
harmaampi harmaa
2 lasta 10 v ja 5 v. Molemmat terveitä, ei kummallakaan ensimmäistäkään korvatulehdusta edes. Poltin molempien odotusten aikoina, niin kuin nytkin, ainakin aski päivässä.

En edes ajatellut lopettamista, neuvolassa sanottiin, että lopettamisen tuoma stressi voi olla vaarallisempaa lapselle,"sikiölle", kuin tupakointi!!!!!!!!!!!!!!!

Vetäkää siittä herneet nenän.KIITTI !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
 
Ennen raskautta ehdin polttaa noin 8 vuotta säännöllisesti, noin 10-20 tupakkaa päivässä. Juhliessa saattoi mennä helposti enemmänkin. Ensimmäisen plussatestin jälkeen taisin silloin illalla polttaa yhden "unitupakan" ja seuraavana aamuna ennen toista plussatestiä yhden. Sen jälkeen olen ollut koko raskauden polttamatta.

Alussa oli vaikeaa olla polttamatta, kun mies polttaa ja tapa saa koko ajan ajatuksia päähän, että "pitäisköhän käydä tupakilla". Sitten tuli semmoinen vähän tyhjä olo, kun tajusi ettenhän mä enää poltakkaan. Mutta mulle on kuitenkin ollut aina selvää, että raskausaikana ei poltella. Lopettaminen onnistui ilman mitään apukeinoja kuitenkin hyvin. Omasta mielestä ei ole järkeä korvata toista addiktiota toisella, koska sitä ne nikotiinituotteetkin aiheuttaa. Yksi ystävä polttelee ihan surutta raskausaikanaan ja kyllä se pahaa tekee, mutta ei ole mun asiani ruveta häntä moralisoimaan. Edestään löytää.
 
"Moi"
Jeesus tahtoo pelastaa SINUT! olet tärkeä! älä haaskaa elämää turhuuteen ja vain olemiseen!! PIAN KOITTAA IANKAIKKISUUS aivan jokaista meistä koskee kuolema kaikki kuolemme ja henkemme lähtee lihasta tuomiolle, tahdotko kadotuksen siasta iankaikkiseen elämään? Rukoile näin: Anna jeesus syntini anteeksi, uskon että sinä kuolit Ristillä ja sovitit kaikki syntini ja nyt tahdon ottaa sinut henkilö kohtaiseksi vapahtajakseni, kiitos jeesus pelastuksen lahjasta kiitos Jeesus että olet kanssani iankaikkisesti ja olet kanssani kun ahdistaa ja tunteet eivät ole pelastuksen mukaiset Niin kuitenkin saan luottaa Raamatun sanaan ja iloita pelastuksesta.. Amen! Usko nyt , syntisi on sovitettu hankkiudu ystävä mieluusti vapaan puolen seurakuntaa tällaisia ovat mm: Helluntai, BaptistiLähetys tai VapaaLähetys seurakunta.. Hommaa raamattu ja lue ensin koko uusi testamentti ja psalmeja ohella.. rukoile päivittäin että Herra vahvistaa sinua ja että oikein juurtuisit uskossasi Jeesukseen...
 
oma kokemukseni
poltin 10 vuotta vajaa askin päivässä. Lopetin raskausaikana nikotiinipurkan ja inhalaattorin kanssa. Nikotiinivapaa oli tosin vasta rv 25+ kokonaan. Semmoisen pointin haluaisin tuoda esille, että ainakaan meidän pienen paikkakunnan neuvolassa ei saanut kyllä oikein mitään apua tupakoinnin lopettamiseen. Tuli sellainen olo, että sitä ei edes pidetä kovin vakavana juttuna. Neuvolatäti vaan sanoi, että apteekista voi kysyä nikotiinivalmisteista ja niitä voi käyttää mieluummin kuin tupakkaa. Loppuraskaudessa ketään ei kiinnostanut koko asia. MInusta aika erikoista, kun kuitenkin tupakka voi aiheuttaa tosi paljon haittaa vauvalle ja raskaudelle muutenkin.. Jos olisin kertonut olevani riippuvainen kannabiksesta tai oluesta, tuskin kohtelu olisi ollut samanlaista? Minusta pitäisi kehittää joku valtakunnallinen systeemi tupakoivia odottajia varten, vaikka joku henkilökohtainen lopettamissuunnitelma tms.. Jostain kummiskin luin, että lähes kaikki haluaa lopettaa raskausajaksi, mutta vain puolet onnistuu siinä. Ehkä useampi onnistuisi, jos asiaan kiinnitettäisiin myös neuvoloissa nykyistä enemmän huomiota. Muistan myös lukeneeni, että hyvin harva onnistuu lopettamaan lopullisesti ilman mitään apuja pelkällä tahdonvoimalla.
 
äiti yhdelle
Poltin ennen raskauttani noin askin kahdessa päivässä. Plussauksen jälkeen pikkuhiljaa vähensin ja raskausviikolla 10 en enää polttanut kertaakaan. Tästä nyt 3vuotta, ja rööki ei enään maistu :)
 
Adore
Olin polttanut 10v reilun askillisen päivässä. Kun se odotettu plussa ilmestyi testiin lopetin polttamisen täysin seinään ja mitään vaikeuksia ei ollut. Ajatus siittä, että vahingoittaisin sikiötä, kuvotti niin, että lopettaminen oli helppoa. Pelkkä ajatuskin tupakasta raskaana sai oksen nousemaan nieluun. Nyt lapsia on 3 enkä ole tupakkiin tarttunut, enkä tartu.
 
Olin polttanut ennen ensimmäistä raskauttani 6 vuotta noin askin päivässä. Raskausaikana en silloin pystynyt olemaan kokonaan tupakoimatta, vaan poltin muutaman savukkeen päivässä, vaikka tiesin sen olevan väärin. Silloinen puolisoni poltti ja houkutus oli joskus liian suuri. Välittömästi lapsen syntymän jälkeen lopetin kuitenkin heti kokonaan. Vauvan nähtyäni ja syliini saatuani vasta ehkä ymmärsin hänen olemassaolonsa kunnolla ja ajatus nikotiinipitoisesta maidosta tuntui pahalta. Lapsen ollessa muutaman kuukauden ikäinen, aloin tupakoida silloin tällöin niin, että poltin joko heti imetyksen jälkeen, tai niin että lypsin maidon ensin pulloon. Nyt jälkeenpäin ajateltuna sekin tuntuu aivan naurettavalta, mutta silloin tupakointi tuntui rentouttavalta ja ehkä lohduttavalta jäätyäni vauvan kanssa kahdestaan. Melko nopeasti imetyksen lopetettuani aloin tupakoida taas säännöllisesti ja sitä jatkui taas kymmenisen vuotta keskimäärin askin verran päivässä.

Seuraavaan raskauteen valmistuin jo reilusti ajoissa. Koska tiesin, että on vaarana etten pystykään lopettamaan tupakointia raskauden alkaessa, lopetin jo ennen kuin aloimme edes yrittää raskaaksi tuloa. Alkuun käytin sekä nikotiinilaastaria, että purkkaa kaiken varalta, sillä riippuvuuteni oli todella voimakas. Kirjoitin itselleni listan tupakoinnin hyvistä ja huonoista puolista. Huonoja puolia sain sivun mittaisen listan ja hyviä puolia rehellisesti vain yhden: Se on niin mukavaa sekä yksin, että seurassa. Listaa luin aina uudelleen jos meinasin repsahtaa ja se auttoi. Lopulta söin vain nikotiinipurkkaa, mutta sitä söinkin sitten yli puoli vuotta ja ehdin jo miettiä pääsenkö siitä koskaan eroon! Raskaustestin näyttäessä positiivista oli purkasta luopuminen kuitenkin helppoa. Nyt olen ollut siis lähes kolme vuotta tupakoimatta :)
 
"harmaana"
Olen rv 23+4 ja olen polttanut melkeinpä koko raskausajan. Ihan aluksi yritin olla polttamatta, mutta en pysty. Tunnen itseni silloin todella masentuneeksi ja elämä on yhtä helvettiä. Koen olevani todella riippuvainen tupakasta. Olen polttanut 10 vuotta noin askin päivässä. En minä nytkään töissä ollessa polta, eli päivässä tulee poltettua n. 10 tupakkaa.

Tiedän kyllä haitat mitä sikiölle tulee tupakoinnista ja minulla on kyllä todella huono omatunto asian vuoksi. Pelkään kohtukuolemaa. Nyt olen päättänyt että vuodenvaihteessa lopetan. Tsemppaan itseäni siihen asti ja yritän löytää vinkeistä itselleni sopivat. Pystyn varmasti tähän koska olen onnistunut lopettamaan muidenkin päihteiden käytön.

Tunnen paljon tupakoivia äitejä, tuttavapiirissäni melkein kaikki raskaana olevat polttavat, ja sen vuoksi ei hävetä polttaa kavereiden nähden vaikka olenkin raskaana, kukaan ei tuomitse. Mutta äitini ja työkavereiden seurassa en polta ja he luulevat että olen lopettanut.

Tiedän että olen idiootti ja kauhea ihminen, ja ansaitsen omantunnontuskat.
 
Ennen raskauksia olen polttanut n.20tupakkaa päivässä (8vuoden ajan).

Esikoiselta poltin ensimmäiset 3kk 4-6tupakkaa päivässä, mutta loppua kohti vain yltyi tupakointi, mutta onneksi vain siihen 8-10. Ihan vikoina päivinä ennen synnytystä saattoi mennä 15tupakkaa stressin takia...

Tätä toista odottaessa olen vähentänyt siihen kymmeneen tai alle... Jokainen sukulainen ja tuttava polttaa kuin korsteeni, myös raskaana olevat kaverini ovat polttaneet.. Niin lopettaminen on siksikin ollut vaikeaa. Kadun aivan mielettömästi sitä päivää, kun aloitin tupakoinnin.
Nyt olen niin juurtunut koko tupakkaan, että se kuuluu mun elämään kuin nenä päähän...

Enkä puolustele polttamista, rumaa ja typerää tämä on...
 
lopetin
Juu, kyllä heti kun plussasin, niin päätin että YRITÄN lopettaa. Pakkoa en itselleni siitä tehnyt. Eikä onneksi kukaan muukaan.

Ennen plussaa poltin n.20 savuketta päivässä, plussan jälkeen aluksi 3 savuketta ja siitä parissa viikossa loppui kokonaan. Hieno homma että siihen pystyin, pyhimystä tai edes tupakoivaa epäitsekkäämpää se ei minusta tee. Onnea kaikille odottajille lopetukseen! Suosittelen ottamaan lopettamisen rennosti, vaikka varmaan kornilta kuulostaakin :) Mutta itse uskon, että näin onnistuu parhaiten!
 
"manna"
Poltin ennen raskautta n.10-20 tupakkaa päivässä. Hartaasti toivotun ja odotetun plussatestin jälkeen lopetin polttamisen samantien,enkä kertaakaan raskausaikana ollut edes lähellä sortua. Olisinkin ollut pettynyt itseeni mikäli oma tupakanhimoni olisi mennyt vauvan hyvinvoinnit edelle. En silti sano että lopettaminen ihan helppoa olisi ollut,alun pahoinvointi kyllä avitti fyysistä riippuvuutta,mutta psyykkinen riippuvaisuus säilyi siten,että unelmoin miten joskus vauvan synnyttyä voin polttaa yhden tupakan.
 
Mä poltin ennen raskautta n. 10 röökiä päivässä. Kun sain tietää et olen raskaana lopetin, ei ollut kovin vaikeaa voimakkaan pahoinvoinnin takia mutta jonkun verran jouduin käyttämään nikotiinipurkkaa (ehkä n. 2kpl päivässä). Koska mieheni polttaa teki raskausaikana aina silloin tällöin mieli polttaa mutta pysyin silti savuttomana. Synnytyksen jälkeen retkahdin, aloin taas polttaa säännöllisesti.
 
"Ann"
Ennen raskautta poltin 5-20 tupakkaa päivässä. En ollut ikinä ymmärtänyt naisia, jotka polttavat raskausaikana, ja itse olin aina ollut varma siitä, että lopetan heti kun raskaaksi tulen. Olin myös varma siitä, että tulen raskaaksi suunnitellusti, kun olen ollut hyvässä parisuhteessa hyvän aikaa. Näin ei kuitenkaan käynyt, tulin raskaaksi alle parikymppisenä lyhytaikaiselle exälle, jolta tukea en juurikaan saanut. Jouduin jäämään sairauslomalle kaksi kuukautta ennen äitiysloman alkua masennuksen vuoksi.

Noin viikko plussatestin jälkeen lopetin, siihen asti poltin 2-3 päivässä. Parin viikon päästä ratkesin polttamaan puolikkaan, ja noin puoleenväliin asti poltin maksimissaan yhden tupakan kerran viikossa.

Paria viikkoa ennen puoltaväliä ahdistuin raskaudestani suuresti, ja aloin taas polttamaan. Ahdistus meni ohi, mutta tupakointi jäi. Poltin muutaman kuukauden 2-5 tupakkaa päivässä.

Noin kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa rupesin taas vähentämään, ja poltin yhden tupakan 1-2 kertaa viikossa. Kaksi viikkoa ennen synnytystä poltin viimeisen. Viisi viikkoa synnytyksen jälkeen aloin taas tupakoida.

Koin tupakoinnista jatkuvasti huonoa omaatuntoa, mitä koen edelleen. Tuntuu todella pahalta, etten edes oman lapsen takia pystynyt lopettamaan, mitä olin aina kuvitellut. Kuitenkin yritän ajatella, että en voi menneisyyttä enää muuttaa, joten en joka päivä jaksa asiaa surkutella. Toivon, että ensi raskauteni tulee parempaan tilanteeseen, ja pystyn lopettamaan tupakoinnin samantien.
 
piikitys alkaa 8793
Hei,

Laitapa siihen juttuus joku info-boxi siitäkin, miten paljon tupakointi heikentää lapsettomuushoidon tuloksia? Ja miten "vaarattomia" nikotiinipurkat jne.nyt muka ovat raskaana oleville. Myrkkyp*skaa nekin on, vaan olevinaan terveellisempiä.

Olen osittain samaa mieltä vrscb:n kanssa.

Sinä et Taru tee juttua raskaudesta ja tupakoinnista, kuten kerrot, vaan olet rajannut aikalailla, koska suljet kyselylläsi pois ne raskaana olleet ja olevat, jotka eivät edes yritä lopettaa. Taas lisää yksi jo valmiiksi tietyn kannan ottanut lehtijuttu - PLAAH.
Terv. ekaa kertaa näillä sivuilla ja aloittamassa lapsettomuushoitojen piikitykset
 
Alkuperäinen kirjoittaja röökimuija;22529353:
Jollei ole valmis luopumaan tupakasta raskaus- ja imetysajaksi, ei ole valmis saamaan lasta.
Kertoo elämänarvoista aika tavalla, jos syöpäkääryle menee oman lapsen terveyden edelle. Piste.
niin....olet varmaan oikeassa...periaatteessa:LOL::LOL:
 
Alkuperäinen kirjoittaja paha äiti;22531515:
Paljonko sinulla oli tapana polttaa ennen raskautta?
Miten pääsit tupakasta eroon?
Oliko lopettaminen vaikeaa?
Kerro myös kokemuksestasi, jos sinun oli mahdotonta lopettaa kokonaan. Mistä se johtui?

POltin ennen esikoisen odotusta noin 20 tupakkaa päivässä ja odotuksen aikaan yritin lopettaa, 2viikkoa pystyin olemaan ilman. jatkoin tupakointia 15 tupakkaa päivässä..
samoiten nyt tämän toisen lapsen odotuksen aikana tupakoin jopa joskus enemmän kuin 15kpl. vaikealta tuntuu lopettaa, yritän toden teolla lopettaa ennen synnytystä, mutta en usko että pystyb
et ole paha äiti.ei raskauden aikana tarvitse kaikesta luopua.....
raskaus on nyt sinun elämääsi ja sinä teet kuten parhaaksesi näet.
tiedän monia äitejä jotka polttivat ja ei lapsista tullut mitään jälkeenjääneitä tai muuten vain sekoja:LOL:
 
äippä x 3
Elikkä minulla ei missään raskaudessa ole ollut ongelmaa lopettamisen kanssa. Kun testi näyttänyt plussaa, on polttaminen loppunut. Polttanut olen max 10-15 tupakkaa/päivä.
Lopettaminen on aina tapahtunut lapsen terveyttä ajatellen ja ehkä siksi ollut helppoa, ei voi polttaa kun tietää saastuttavansa pienen vauvan.
Aina raskauksien jälkeen olen jossain vaiheessa sortunut polttamaan, mutta nyt pienin on jo 1.5v ja vielä tupakkaa ei mieli tee vaikka puoliso polttaakin.
 
Olen polttanut melkein aina ennen raskauksia. Heti kun plussa tuli tikkuun, lopetin! Lopettaminen ei ollut vaikeaa. poltin n. 5-10 tupakkaa päivässä.
Itse en pystyyt tupakoimaan raskauden aikana! Pieni ihminen sisällä on sen verran arvokas juttu etten todellakaan halunnu altistaa häntä tupakalle. Jos olisin polttanut ja vauvalle olisi tullut jotain, olisin syyttänyt itseäni lopun elämän!
Olen sortunut polttamaan lähes joka kerta kun imetys on loppunut, aikaisintaan 8kk synnytyksestä. Nyt menee tupakkaa reilusti vähemmän, n. 3 päivässä.
 
Tupakkaa meni kai aski päivässä ennen kuin plussasin ekan kerran. Raskaus meni täysin savuttomasti mutta muutama kuukausi synnytyksen jälkeen aloin polttaa uudelleen (en imettänyt). Seuraavaan plussaan se tupakointi katkesi taas! Ja sen jälkeen on tullut poltettua vain satunnaisesti. Ikin äen lasta savulle altistaisi.
 
Poltin ennen ensimmäistä raskautta 30 savuketta päivässä. Kun sain tietää olevani raskaana, vähensin n. 5 kpl päivässä. Näin jatkoin yrittäen koko ajan vähentää siihen asti kun menin ekaan ultraan. Siellä vauva oli hieman viikkoja pienempi ja syynä pienikokoisuuteen oletettavasti aika selvä.. Sain mukaani ohjelehtisiä tupakoinnin lopettamiseen ja paha mielihän niistä tuli kun tajusin mitä tupakointini, vaikkakin vähennetty, aiheutti. Tuona päivänä lopetin kotonaan ja seuraavassa ultrassa vauva olikin viikkojaan suurempi! Edelleenkin tunnen huonoa omaatuntoa että nyt 3-vuotias poikani altistui myrkyille kohdussani..:(
 

Yhteistyössä