Toimiko tukiperhe tässä asiassa oikein?

Ihan aluksi totean, että olen hyvin tietoinen että nämä ko. ihmiset saattavat tämän jutun täältä bongata ja lukea ja tunnistaa itsensä, mutta pidän asiallisen linjan kirjoituksessani ja kenelläkään ei ole tästä syytä mieltänsä pahoittaa.

Eli siis meillä on uusperhe ja oli tuossa talvella hieman vaikea ajanjakso ja tulimme siihen tulokseen, että kaikista parasta lapsille jos haettaisiin tukiperhettä ja sitä kautta sitten saataisiin lapsille elämään pysyviä aikuisia (meillä ei mummolat, tuttavaperheet yms ole synttäreitä ja muita lukuunottamatta lainkaan mukana arjessa ja lasten isäkin asuu todella kaukana omasta valinnastaan) ja tuettaisiin minun jaksamistani äitinä.

Saimme todella ihanalta vaikuttavan tukiperheen todella nopeasti ja olin siitä hirmuisen iloinen ja helpottunut. Lapset tykkäsivät paikasta ja tukiperheestään ja kaikki vaikutti todella hienolta. Lapset alkoivat käydä tukiperheessä yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Samassa tukiperheessä käy myös kolmas lapsi ja sovittiin että mukavinta kaikille, mikäli kaikki tukilapset tulevat tukiperheeseen samoina viikonloppuina. No, näin tehtiin.

Alkuun tukiperheen äiti oli minua kohtaan ystävällinen ja tutustumiskäynnillä kahvikupin äärellä juteltiin niitä näitä ja tämä ihminen vaikutti todella kiinnostuneelta perheemme elämästä ja kuvittelin jo löytäneeni meille nk. "varamummolan". Olin siis lievästi ilmaistuna onnessani. Kuitenkin jokaisen tukiperheviikonlopun jälkeen tämä nainen vaikutti aina vain kireämmältä ja kireämmältä, ikään kuin ei oikein olisi pitänyt minusta. Ihmettelin, kun minkäänlaista tilannekatsausta en kysymyksistäni huolimatta häneltä saanut. Yrittäessäni kysellä, menikö kaikki hyvin ja miten on sujunut, vastaus oli "ihan hyvin meni kaikki". Lapsen"vaihdot" sujuivat lennossa, juttelemaan heillä ei juuri ollut aikaa pysähtyä. Ihmettelin tätä ja olin ajatellut ottaa asian hyvässä hengessä puheeksi tässä lähiaikoina.

Nyt kuitenkin viimeisen tukiperheviikonlopun jälkeen sain tukiperheen äidiltä puhelun, jossa hän kertoi lastemme käyttäytyvän tukiperheessä tätä kolmatta tukilasta sekä toisiaan kohtaan niin "rajun väkivaltaisesti" ja kaikenkaikkiaan huonosti, että nyt sen pitää loppua. Olin mielestäni ymmärtäväinen ja lupasin jutella lasten kanssa asiasta tiukkaan sävyyn ja pahoittelin hirveästi. Totesin, että tämä on ensimmäinen kerta kun saan keneltäkään lapsista mitään muuta kuin positiivista palautetta ja kerroin, että juttelemalla lasteni kanssa saan varmasti käytöksen muuttumaan. Olin käsittänyt väärin - tukiperheen äiti soitti ILMOITTAAKSEEN, että lapsilla ei ole heille enää asiaa.

Olin kuin puulla päähän lyöty - ensin minulle kerrotaan, että "ihan hyvin menee" ja sitten yhtäkkiä soitetaan ja kerrotaan, että lapset ovat käyttäytyneet "joka viikonloppu aina vain huonommin" ja että nyt riittää!? Miksei tästä ole aikaisemmin sanottu minulle mitään?
Minua järkyttää, jos lapseni ovat käyttäytyneet naisen kuvaamalla tavalla. Hän ei uskonut minua, kun yritin selittää että lapset eivät todellakaan kotona käyttäydy tuolla tavalla enkä ole KOSKAAN saanut esimerkiksi päiväkodista tai harvoilta mummolakäynneiltä tuollaista palautetta. Nainen kertoi lasten vastanneen kysymykseen "noinko te kotonakin toimitte?" ykskantaan, että KYLLÄ. Nainen oli sitten olettanut, että meillä toimitaan käymällä toiseen käsiksi ja itkettämällä muita. Näin ei ole - olen todella tarkka lasteni käyttäytymisestä. Nainen totesi, että HEILLÄ on lapset kyllä kasvatettu siihen, että toista kunnioitetaan ja että toiseen käsiksi käymistä ja muuta sellaista käytöstä ei hyväksytä. Näinpä se minäkin olen yrittänyt lapsilleni opettaa.

En sano, etteikö "meidän pikku kullannuput" olisi olleet juuri niin hirveitä tukiperheessä ollessaan, kun tukiperheen äiti väittää. En ole ollut paikalla katsomassa, joten en voi tietää. Olen järkyttynyt lasten käytöksestä.

En saanut tukiperheen äidiltä mitään kunnollista vastausta, kun kysyin useaan otteeseen, että minkä takia tästä "rajusta" käytöksestä ei ole minulle aiemmin mainittu puolella sanallakaan?

Mitä mieltä olette tästä? Miten olisin voinut toimia toisin, kun en todellakaan tiennyt mitä siellä viikonloppuisin naisen nyt kertoman mukaan on tapahtunut!? Miksei tukiperhe halunnut keskustella ja yrittää selvittää asiaa?

Ennen kuin lapset aloittivat tukiperheessä, painotin heille että näille lapsille on nyt kaikista tärkeintä se, että saadaan heidän elämäänsä PYSYVIÄ aikuisia ja että en aio lähteä koko tukiperhejuttuun ollenkaan mukaan, mikäli he eivät aio sitoutua hommaan vuosiksi eteenpäin. Nyt kuitenkin koen, että lapseni kokivat vääryyttä kun tukiperhe käänsi selkänsä yrittämättä lainkaan selvittää asiaa tai keskustella siitä etukäteen. Eniten minua järkytti se, että lapsille ei oltu tukiperheestä mitään sanottu - ei hyvästejä, normaalit heipat vain ja minun harteilleni jäi kertoa, että tukiperheeseen ei enää mennä.

Lasten kanssa on käyty aiheesta vakava keskustelu ja sovittu yhteisesti entistä tiukemmat pelisäännöt. Molemmat lapset suhtautuivat asiaan vakavasti ja uskon, että asia meni kerrasta perille. Miksei meille annettu mahdollisuutta? Suututtaa kauheasti. En enää hae uutta tukiperhettä.

Minusta tukiperhe toimi väärin, kun ei kertonut lasten huonosta käytöksestä heti alkuunsa. Olisin halunnut tietää siitä ja asia oltaisiin saatu korjattua. Sen sijaan minulta salattiin tämä asia täysin siihen saakka, että päättivät irtisanoutua kokonaan. Ymmärrän, että tilanne on ollut heillekin (tukiperheelle + toiselle tukilapselle) stressaava, mutta MIKSI näin radikaali ratkaisu neuvottelematta!?

Kiitos, kun sain avautua. En nukkunut viime yönä lainkaan, kun mietin tätä asiaa.

 

Tukiperhe ei kyllä ole toiminut oikein. kyllä asiasta olisi pitänyt ilmoittaa ajoissa jos on onkelmia. Miusta niille ei enää yhtään tukilasta kerta valehdellaan että kaikki on hyvin vaikka ei olevinaan olekkaan. Kyllä niitä hyviäkin tukiperheitä on. Jos se ei vaan tykännyt teidän lapsista vaikka ne oli kiltisti siellä.

 

Kiitos, khs, vastauksesta. Näin minäkin ajattelin että nyt ei kyllä puhuttu ihan totta - jos lapset olisivat käyttäytyneet kauhukakaramaisesti, asiasta olisi minulle varmasti mainittu aiemmin. Kyllä tässä nyt oli taustalla joko se, että lapsista ei "tykätty" tai sitten minusta ei tykätty. Tosin olisihan senkin nyt saanut suoraan sanoa - henkilökemiat on tällaisissa suhteissa aika tärkeä juttu.