Töniminen

[QUOTE="...";28693036]Sen takia, että TE opitte kommunikoimaan. Sen takia että TEIDÄN liittonne säilyy ja lapsellanne on yksi koti.[/QUOTE]

Me kommunikoidaan hyvin ja paljon, ainut ongelma on riitatilanteissa (joita on harvoin) ja mies on käynyt juttelemassa siitä mutta ei vain ymmärrä mitä mä kaipaan siltä kun suututaan.

 

Miksi se mies suuttui siitä että heitit papereitasi roskiin? Aloitetaan siitä.

 

Kuten jo aiemmin sanottu, ensimmäisestä viestistäsi saa hyvin erilaisen kuvan tapahtumista kuin minkä myöhemmin annat. Kukaan ei puolustele tönimistä, mutta ensimmäisestä viestistäsi saa sen kuvan, että molemmat huusitte ja riehuitte ja tönäisy olisi saattanut olla myös vahinko. Suurin osa on vastannut tämän perusteella.

Myöhemmissä viesteissäsi tarkennat tilannetta vahvasti siihen suuntaan, että tuollaista käytöstä ei pidä hyväksyä. Ja jos mies on ennenkin käyttäytynyt väkivaltaisesti (vieläpä selvästi tahallaan!) ja olet antanut suhteen jatkumiselle ehdoksi, että se ei tapahdu koskaan enää. Niin mitä edes mietit? Tuollainen käytös ei ollut mieheltä millään tavalla hyväksyttävää. Vaikka riitelyyn tarvitaan aina kaksi, on kertomuksesi perusteella miehesi toiminut täysin asiattomasti.

Ja vastatakseni kysymykseesi, kuvailemasi perusteella minä lähtisin. Perustelut: En olisi hyväksynyt edes sitä ensimmäistä kertaa, mutta jos olisin antanut uuden mahdollisuuden, pitäisin kiinni päätöksestäni, että seuraava kerta on viimeinen. Vaikka teko ei olisi ollut 100% tahallinen, päätökseen vaikuttaisivat myös ilmeinen välinpitämättömyys raskaana olevan vaimon hyvinvoinnista, vastuun pakoilu tapahtuneesta syyttämällä toista siitä ja se, että ei osoittaisi riittävän paljon katuvansa ja ymmärtäneensä tehneensä todella pahasti väärin.

 

[QUOTE="Hmmmmm";28693046]Me kommunikoidaan hyvin ja paljon, ainut ongelma on riitatilanteissa (joita on harvoin) ja mies on käynyt juttelemassa siitä mutta ei vain ymmärrä mitä mä kaipaan siltä kun suututaan.[/QUOTE]

Menkää yhdessä juttelemaan ammattilaiselle ja ota toi asia esiin. Se ei ole ollenkaan vähäpätöinen asia! Mutta surullisen pieni siiheksi, että sen takia ero tulee. Tarkoitan, että se on hoidettavissa. Miehen pitää vaan tajuta, että ei on ei. Jos toinen sanoo, että lopeta, niin toinen lopettaa. Ei mitään muttia.

Jos mies kulkee perässä sen takia, että sinä hänestä pakenet paikalta, sanot omat asiasi muttet kuule häntä, silloin sinunkin pitää miettiä omaa käytöstäsi.

Mutta pakolla keskustelu ei onnistu. Ehkä sovitte, että miehen pitää pyytäessäsi lopettaa ja antaa sinulle rauha. Mutta lupaan keskustella aiheesta myöhemmin, jos hän ei koe tulleensa kuulluksi?

Teidän pitää löytää kompromissi.

 

Tässä tosiaan kertoisi paljon se, mistä riidassa on suututtu.

Mun mielestä kuulostaa siltä, että ap vältteli riitaa menemällä pois ja ignooraamalla miestä, josta mies suuttui lisää. Häntä ei kuunnella eikä hänen suuttumustaan tai loukkaantumistaan pidetä missään arvossa. En väitä, että on ok käydä käsiksi, mutta epäilen, että ap:lla on kommunikoinnissa toivottavaa myös. Joskus voi vähän katsoa peiliinkin, eikä aina vaan syyttää toista ja esittää marttyyria. Ota vastuuta itsekin asioista.

 

Siis minkä ikäisiä ootte? 16-vuotiaita? Huhuh!

Ja sanoit että teillä on jo 1 lapsi niin miksi huudatti lapsen edessä? Vaikka lapsi olisi nukkumassa, ei ole hyväksyttävää näyttää lapselle sellaista esimerkkiä että huudetaan ja tönitään.

Kohta "huudat" eli kirjoitat tänne taas caps lock päällä. Rauhoitu hyvä nainen! En olisi vielä ottamassa eroa. Ensin tehdään KAIKKI parisuhteen eteen! Lapsienkin takia. Me jää oikeasti siihen pariterapiaan. Jos asiat ei sen jälkeen muutu niin ymmärrän eron.

Muista, miehesi ei ollut yksin riidassa. Molemmissa on vika. Vaikka nyt ajattelet toisin. Tallennappa tämä keskustelu koneelle ja kun olet synnyttänyt ja siitä on jo muutama kuukausi niin lueppa uudestaan kaikki.

Toivon lailla hyvää sinulle ja perheellesi. Koittakaa nyt selvittää tilanne! Vaikka sillä terapialla. Hyvää loppuraskautta!

 

Tässä tosiaan kertoisi paljon se, mistä riidassa on suututtu.

Mun mielestä kuulostaa siltä, että ap vältteli riitaa menemällä pois ja ignooraamalla miestä, josta mies suuttui lisää. Häntä ei kuunnella eikä hänen suuttumustaan tai loukkaantumistaan pidetä missään arvossa. En väitä, että on ok käydä käsiksi, mutta epäilen, että ap:lla on kommunikoinnissa toivottavaa myös. Joskus voi vähän katsoa peiliinkin, eikä aina vaan syyttää toista ja esittää marttyyria. Ota vastuuta itsekin asioista.

Mä pyydän että lopettaa ja jättää mut rauhaan. Selvemmin sitä ei voi tehdä. Mä en jaksa enää riidellä 1 yöllä kun lapsikin nukkuu ja tiedän mihin se menee; loputtomaan huutoon. Miehen pitää kunnioittaa mun halua olla rauhassa kun mä olen vihainen ettei tule sanottua rumasti. "aina" voi syyttää toista? AINA? Mä oon nyt yhden kerran syyttänyt miestä. Riita alkoi hänestä, hän ei lopettanut sitä, ei kunnioittanut mun halua olla rauhassa yöllä ja vielä suuttuu siitä kun tönii ja mua sattuu. Ok, mä meen tuijottamaan hetkeksi tonne peiliin.

 

Siis minkä ikäisiä ootte? 16-vuotiaita? Huhuh!

Ja sanoit että teillä on jo 1 lapsi niin miksi huudatti lapsen edessä? Vaikka lapsi olisi nukkumassa, ei ole hyväksyttävää näyttää lapselle sellaista esimerkkiä että huudetaan ja tönitään.

Kohta "huudat" eli kirjoitat tänne taas caps lock päällä. Rauhoitu hyvä nainen! En olisi vielä ottamassa eroa. Ensin tehdään KAIKKI parisuhteen eteen! Lapsienkin takia. Me jää oikeasti siihen pariterapiaan. Jos asiat ei sen jälkeen muutu niin ymmärrän eron.

Muista, miehesi ei ollut yksin riidassa. Molemmissa on vika. Vaikka nyt ajattelet toisin. Tallennappa tämä keskustelu koneelle ja kun olet synnyttänyt ja siitä on jo muutama kuukausi niin lueppa uudestaan kaikki.

Toivon lailla hyvää sinulle ja perheellesi. Koittakaa nyt selvittää tilanne! Vaikka sillä terapialla. Hyvää loppuraskautta!

Tässä ei ole mitään raskauteen liittyvää. Mies tönäisi minua viime vuonna ilman että olin raskaana, mulla oli vesilasi kädessä ja lensin ympäri kämppää niin että mulla on ikuiset syvät arvet jalassa. Silloin annoin anteeksi koska me oltiin riidelty, olin poistunut paikalta ja mies lähti perään ja tönäisi, koska halusi että pysähdyn. Sai mut tuntemaan syylliseltä. Ja nyt taas sama. Kaikki muutkin näköjään pitävät mua syyllisenä, joten ok.

Mulla e missään vaiheessa raskaus ole muuttanut mieltä tai käytöstä, en itke, en huuda enempää kuin en raskaana tai saa mitään hormonimyrskyjä.

 

Kaikki ei pidä sua syyllisenä, sä tunnut vaan lukevan ainoastaan ne viestit tai ainakin vastaavan ainoastaan niihin. Kuten sanottu tarinasi tarkentuu kokoajan ja useat eivät jaksa lukea koko ketjua ja vastaavat ensimmäisten viestien perusteella. Yksityiskohtia tippuu kokoajan lisää (mikä toki saa osan myös epäilemään kirjoitusta provoksi ja heittämään lisää vettä myllyyn).

Mutta moni on sinulle myös vastannut, että miehen käytös ei ole hyväksyttävää.

 

Kaikki ei pidä sua syyllisenä, sä tunnut vaan lukevan ainoastaan ne viestit tai ainakin vastaavan ainoastaan niihin. Kuten sanottu tarinasi tarkentuu kokoajan ja useat eivät jaksa lukea koko ketjua ja vastaavat ensimmäisten viestien perusteella. Yksityiskohtia tippuu kokoajan lisää (mikä toki saa osan myös epäilemään kirjoitusta provoksi ja heittämään lisää vettä myllyyn).

Mutta moni on sinulle myös vastannut, että miehen käytös ei ole hyväksyttävää.

En ole provo., mulla olisi parempaakin tekemistä kuin provoilla. Tarkoitukseni ei ollut kertoa enempää tähän juttuun, mutta niin vain kävi ja toisekseen mä en kaivannut apua tilanteeseeni vaan tietoa mitä te tekisitte kyseisessä tilanteessa.

 

[QUOTE="Hmmmmm";28693179]En ole provo., mulla olisi parempaakin tekemistä kuin provoilla. Tarkoitukseni ei ollut kertoa enempää tähän juttuun, mutta niin vain kävi ja toisekseen mä en kaivannut apua tilanteeseeni vaan tietoa mitä te tekisitte kyseisessä tilanteessa.[/QUOTE]

Moni on vastannut myös siihen. Mutta tuntuu, että välittämättä siitä, mitä muut tilanteessasi tekisivät se on jotenkin väärin. Mikä sinänsä on jokseenkin ymmärrettävää, koska tiedämme kokonaistilanteesta vain pienen palasen niin väistämättäkin vastauksemme ovat epätäydellisiä.

Lainaan vielä tähän alle oman vastaukseni, joka perustuu siis puhtaasti siihen tietoon, mitä olet tähän mennessä ketjussa jakanut:

Kuvailemasi perusteella minä lähtisin. Perustelut: En olisi hyväksynyt edes sitä ensimmäistä kertaa, mutta jos olisin antanut uuden mahdollisuuden, pitäisin kiinni päätöksestäni, että seuraava kerta on viimeinen. Vaikka teko ei olisi ollut 100% tahallinen, päätökseen vaikuttaisivat myös ilmeinen välinpitämättömyys raskaana olevan vaimon hyvinvoinnista, vastuun pakoilu tapahtuneesta syyttämällä toista siitä ja se, että ei osoittaisi riittävän paljon katuvansa ja ymmärtäneensä tehneensä todella pahasti väärin.

 

Ei mitään keskusteluita tai ammattiapua. ERO heti! Ja sitten lapsen syntymän jälkeen kun oot saanut kroppas takaisin kuosiin niin pist meilii mulle niin tavataan jossain? ok?

 

En sinun aloituksen osalta osaa sanoa vedenpitävästi mitä sinun pitäisi tehdä. Koska siitä ei selvinnyt oliko miehesi "vaan" hullu ja kävi päälle, vai oliko päällekäyntiin joku syy. Mikään syys ei ole hyvä ja käsiksi ei saa käydä mutta kyllä se mistä tilanne johtui, vaikuttaisi päätökseeni. Siksi minusta monikin aiheellisesti kysyi taustoja.
Mutta jos miehesi usein käyttäytyy näin ja räjähtää syyttä, lähtisin.
Jos olisi tilanne jossa kumpikin provosoi toistaan, puhuisin ja kertoisin että en enää ikinä sellaista asiaa salli tapahtuvan, ensi kerralla hän lähtee.
Eli en osaa sanoa mikä olisi yksi selitteisesti päätökseni, kun en ole ollut paikalla. Jos pelkäät eitä luota on syytä häipyä.

 

[QUOTE="noo";28692877]Kyllä aikuiset riitelevät ja tunteet voivat kuohua. Mutta aikuiset (tai siis aikuisesti käyttäytyvät) eivät heitä toisten tavaroita roskiin eivätkä töni toisiaan. Näiltä osin teillä olisikin molemmilla aikuiseksi kasvamista.[/QUOTE]

Aivan. Tunteiden PITÄÄ NÄKYÄ läheisessä suhteessa. Mutta sille on siltikin rajansa.

 

minusta tuollainen käyttäytyminen molemmilta ei sovi parisuhteeseen. ja varsinkaan jos kumpikaan ei osaa myöntää omaa virhettä. Verbaalinen kanssakäyminen viisaasti auttaa paljon vaikka se sitten olisikin kiivasta, mutta aina parempi kuin henkilökohtaisuuksiine meneminen tai fyysisyyksiin.

 

Tää tarina saa koko ajan uusia käänteitä, ei tässä ole enää mitään järkeä.

 

[QUOTE="...";28693591]Tää tarina saa koko ajan uusia käänteitä, ei tässä ole enää mitään järkeä.[/QUOTE]

En mä nyt koko meidän suhteen ongelmia tai muita juttuja alkanut aloituksessa käymään läpi. Kysyin tästä riidasta ja ne jutut vain levisivät, vaikka ei ollut tarkoitus.