Neena, mietipäs asiaa vauvasi kannalta. Jos sinulla on jo esikoinen, tiedät, että tarvitset voimia synnytyksessä. Ja viimeinen kuukausi ennen h-hetkeä ei välttämättä ole unien kannalta se autuaallisin. Äidin tulee olla sekä henkisesti että fyysisesti kunnossa ennen synnytystä, jotta jaksaa ponnistelut. Ja eihän se ole esikoisesikaan kannalta mukavaa,jos äiti vain nukkuu kaikki illat.
Itsellä on vähän sama tilanne kuin sinulla, tosin työ on fyysistä markethommaa. Työpäivän jaksoin kituuttamalla, vaikka kivut vain pahenivat päivän mittaan. Työnkuva oli n. 10 tuntia jaloillaan oloa, edes takaisin rumbaamista sekä kuorman purkua, kyykkimisiä, raskaiden nostelua jne. Illalla alkoivat sitten ne todelliset kivut: jalkoja ja lonkkia jomotti niin, ettei ylös meinannut päästä, kun kerran istui. Yötkin alkoivat olla uniltaan pätkittäisiä, kun heräsin aina kipuihin kylkeä kääntäessä. Omalääkärin mukaan ensin pitäisi tulla supisteluita, ennen kuin saikkua saisi - helvetti! Riskeeraamaanko tässä nyt pitää ruveta?! Lopulta se kirjoitti sairaslomaa neuvolalääkärille asti syynä raskauden aikainen väsymys ja uupumus. Ja nyt olen tyytyäisenä kotona, kun saan itse määritellä tempon, millä päivänä vietän =)
Jos et itseäsi usko, niin kuuntele läheisiäsi, joiden kanssa asut ja teet töitä. Ainakin mulla työntekijäni alkoivat huomautella jaksamisestani ja mies korotti jopa ääntään siitä, että kotia on jäätävä. Ole kerrankin työasioissa itsekäs, sillä kyllähän sinä tiedät, että viimekädessä myös työnantaja ajattelee VAIN itseään.