Tilasin perhekuvia *tarha-asiaa*

lapsen valokuvakansiota varten. Kasaan lapselle päiväkotiin mukaan valokuvakansion, jossa on kuvia perheestä ja läheisistä. Kuulin joskus joltain, että tuommoinen voisi olla hyvä vaihtoehto lievittämään mahdollista äiti- ja isi- ikävää. Onko kukaan käyttänyt ko. systeemiä, ja onko siitä tarhan henkilökunnan mukaan ollut apuja?

 

no en kyllä haluaisi perhekuvia päiväkotiin. Kyllä ne lapset pian tottuu erossaoloon.

 

Yleensä noita käyttää kommunikaatiovaikeuksiset erityislapset.

 

eikö toi oo nyt vähän yliampuvaa??

 

no en kyllä haluaisi perhekuvia päiväkotiin. Kyllä ne lapset pian tottuu erossaoloon.

Tarkoituksena on, että lapsi voi itse käydä lokerollaan kuvia katsomassa, jos haluaa. Ei ole tarkoituksena viedä niitä sinne kaikkien katseltavaksi.

 

Yleensä noita käyttää kommunikaatiovaikeuksiset erityislapset.

Tjaah, olen kyllä kuullut käytännöstä ihan tavislastenkin suhteen.

 

eikö toi oo nyt vähän yliampuvaa??

Mun mielestäni ei ole. Olen nyt tässä lähiaikoina huomannut, että isän valokuvan katsominen lapsen kanssa isän poissaollessa on tuonut lapselle hyvän mielen. Pieni lapsi saattaa kokea eron hyvinkin raskaasti, ja etenkin hoidon alussa on mielestäni hyvä, jos lapsi saa jostain turvaa ja pystyy palauttamaan vanhemmat mieleensä. Pienillä lapsilla se käy parhaiten kuvien avulla.

 

En oo koskaan kuullu moisesta :/
Itse kyllä henk.koht välttelisin moista, koska toisaalta oudossa paikassa vieraiden keskellä sen tutun ihmisen kuva voi jopa pahentaa sitä ikävää :/
Varmaan kyllä tapauskohtaista.

 

En oo koskaan kuullu moisesta :/
Itse kyllä henk.koht välttelisin moista, koska toisaalta oudossa paikassa vieraiden keskellä sen tutun ihmisen kuva voi jopa pahentaa sitä ikävää :/
Varmaan kyllä tapauskohtaista.

peesaan. eiköhän se lapsi pärjää sen ajan päiväkodissa jos sinne niin pieni on pakko viedä :ashamed:

 

En oo koskaan kuullu moisesta :/
Itse kyllä henk.koht välttelisin moista, koska toisaalta oudossa paikassa vieraiden keskellä sen tutun ihmisen kuva voi jopa pahentaa sitä ikävää :/
Varmaan kyllä tapauskohtaista.

Varmaankin on tapauskohtaista.

Eikö kellään ole hyviä kokemuksia/ ylipäätään omia kokemuksia asiasta? :wave: :wave: Tarhantätejä/kasvatustieteitä opiskelleita paikalla? :wave:

 

eiköhän se lapsi pärjää sen ajan päiväkodissa jos sinne niin pieni on pakko viedä :ashamed:

Uskon kyllä, että lapseni siellä pärjää ja pakkohan ei ole kenenkään lastaan tarhaan viedä. Mietin tässä vain keinoja, joilla voin itse vaikuttaa siihen, että tarhapäivät olisivat alkuun mahdollisimman miellyttäviä ja mahdollinen ikävä helpottaisi.

 

meillä annettiin vanhemmille kotitehtäväksi tehdä sellanen talo omasta perheestä. siinä siis lapselle tärkeiden ihmisten/eläimien kuvia. ja ne kuvat ovat seinällä niin, että pienet ylettää niitä kattomaan.

 

Musta toi kuulostaa hyvältä ;-) Päiväkodissa oli kerran poika jolla oli äidin paita mukana. Paidan kanssa nukuttiin päiväunet ja siitä välillä nuuskuteltiin äidin tuttua tuoksua.

 

meidän päiväkodissa missä olen töissä perheiltä pyydetään tuomaan kuvia lapselle tärkeistä henkilöistä.kuvat ovat lapsen omassa lokerossa josta saa ne pyydettäessä/tarvittaessa.eivät siis ole kaikkien nähtävissä.kuvista on ollut apua monelle lapselle ikävän koettaessa.omalla tytölläkin on kuvia mukana päiväkodissa.

 

Neidän tyttö aloittaa pk:n kuukauden päästä, ja siellä sanottiin jo tutustumiskäynnillä että voi tuoda kuva vanhemmista. Siellä niitä kuvia oli yhdelllä seinällä. Ja aion myös kuvan viedä.

 

Tarhantätinä en tykkäisi...

usein pienillä menee niin kauan hyvin ennenkuin saavat jostain muistutuksen äitistä....

 

Tarhantätinä en tykkäisi...

usein pienillä menee niin kauan hyvin ennenkuin saavat jostain muistutuksen äitistä....

 

Tarhantätinä en tykkäisi...

usein pienillä menee niin kauan hyvin ennenkuin saavat jostain muistutuksen äitistä....

ei unohtaa... mutta usein se ikävä iskee vain siinä kohtaa kun joku puhuu äidistää (ihan pienillä) vaikka muuten menee hyvin ja lapsi on reipas...

 

Ollaan käyty nyt päiväkodin pihalla tutustumassa ja toisen lapsen alkukeskustelu on käyty. Kaksi eri hoitotätiä päiväkodista on ehdottanut tuota valokuvien tuomista. Itselle ei olisi tullut mieleenkään. Ehkä sittenkin pitäisi harkita sitä tosissaan. Samoin tuota äidin paitaa ehdotettiin ja kuulemma päiväkotiin voi soittaakin kesken työpäivän ja kysellä kuulumisia. Mukavalta päiväkodilta vaikuttaa.

 

lapsen valokuvakansiota varten. Kasaan lapselle päiväkotiin mukaan valokuvakansion, jossa on kuvia perheestä ja läheisistä. Kuulin joskus joltain, että tuommoinen voisi olla hyvä vaihtoehto lievittämään mahdollista äiti- ja isi- ikävää. Onko kukaan käyttänyt ko. systeemiä, ja onko siitä tarhan henkilökunnan mukaan ollut apuja?

Voi ku pienen laitat hoitoon, sääliksi käy lapsiparkaa

 

Mun tyttö on alottanut päiväkodissa aika kivuttomasti. Ekat kerrat kun jätin sinne vilkutti ilosesti heiheit ja sitten muutamana kertana pienen itkun tirautti, kun tajusi että tää onkin jatkuva hommeli, eikä vaan mukavaa vaihtelua arkeen. Mutta käsittääkseni itku on loppunut yhtä pian kun mä olen kadonnut näköpiiristä. Tyttö aloitti tarhan 2,5-vuotiaana. Itsestäni tuntuis hassulta laittaa joku kuva-albumi tarhaan mukaan, etenkin kun sellaseen ei meidän kohdalla ole ollut tarvetta.

 

mä kun olin päiväkodissa töissä niin siellä oli yhdellä tytöllä kamerapuhelin matkassa, ja aina kun ikävä tuli piti näyttää kuvaa sieltä missä oli äiti ja isi

 

lapsen valokuvakansiota varten. Kasaan lapselle päiväkotiin mukaan valokuvakansion, jossa on kuvia perheestä ja läheisistä. Kuulin joskus joltain, että tuommoinen voisi olla hyvä vaihtoehto lievittämään mahdollista äiti- ja isi- ikävää. Onko kukaan käyttänyt ko. systeemiä, ja onko siitä tarhan henkilökunnan mukaan ollut apuja?

Voi ku pienen laitat hoitoon, sääliksi käy lapsiparkaa

Tuliko sulle mieleen että kaikilla ei ole mahdollisuutta olla kotona kovin pitkään ja lapsi on pakko laittaa hoitoon?

Itsekkin olen 8kk ikäisestä asti ollut hoidossa, ja minuun se ei ole minkäänlaista traumaa jättänyt.

 

lapsen valokuvakansiota varten. Kasaan lapselle päiväkotiin mukaan valokuvakansion, jossa on kuvia perheestä ja läheisistä. Kuulin joskus joltain, että tuommoinen voisi olla hyvä vaihtoehto lievittämään mahdollista äiti- ja isi- ikävää. Onko kukaan käyttänyt ko. systeemiä, ja onko siitä tarhan henkilökunnan mukaan ollut apuja?

Voi ku pienen laitat hoitoon, sääliksi käy lapsiparkaa

Minun käy sääliksi sinua...kasva vähän!

 

Kiva kuulla, että tarhassakin on tuota kuvan tuomista suositeltu. Eli alan ammattilaisetkin ovat sitä mieltä, että kuva läheisestä on hyvä juttu. Keskustelen tietenkin vielä omassa pk:ssa asiasta, että miten siellä suhtautuvat asiaan.