Tietääkö esimiehet hoidoista???

pitää nyt teiltä kysellä,et "pitääkö" pomolle kertoo hoidoista ja missä vaiheessa?
Mä en ole kertonut mitään,tuntuu tyhmältä kertoa "ihan ulkopuoliselle",kun lähipiirikään ei tiedä,mut viimeksi punktion jälkeen,kun vein vaan kiireesti saikkulapun,niin pomo soitti heti perään ja kyseli,et mitä on tapahtunut,kun ihan saattajan kanssa on pitänyt sairaalasta lähteä :attn:

No se yksi kerta meni varmaan jonkun muun piikkiin,mut entäpä kun edessä kohta uusi punktio ja kolmen päivän s-loma...kääk.

Mä hoitelen työkseni toisten ihania muksuja,yksin, ei ole sitä työkaveria edes ja jo lasten vanhemmille on vaikea selitellä näitä poissaoloja,ollaan kuitenkin aika läheisiä,vuosikaudet hoitanut heidän lapsiaan,enkä oikeestaan ikinä ole saikulla ollut ennen näiden hoitojen aloitusta.
Itse haluaisin kuitenkin olla kertomatta pomolle ja näille vanhemmille,kun jos tulos taas huono,haluan nuolla haavojani yksin,kenenkään uteluihin vastaamatta...

sekavaa tekstiä tuli,mutta ei näin loman jälkeen pysty parempaan

 

Jos tietäis, niin et todennnäköisesti saisi palkkaa sairausajalta. Lapsettomuushoito kun ei siihen oikeuta. Mikään ei tietenkään kiellä työnantajaa sitä myöntämästä ja ainahan sairausloman syyn voi muotoilla muuksi...

 

Mä kerroin töissä esimiehelle hoidoista ja se suhtautui ihanan ymmärtäväisesti ja mulle maksettiin myös palkka sairasloma ajalta jota tuli punktion ja hyperin yhteydessä kaksi viikkoa vaikka työpaikkani seinällä on lappu jossa lukee syyt joilta sairaslomaa ei makseta ja síinä luettelossa on myös lapsettomuushoidot. Tosin kerran nyt jälkikäteen on käynyt ärsyttämään se että kerroin kun esimieheni tässä jokinaika sitten kyseli jotenkin töksäyttäen että enkö mä olekaan vielä raskaana. Ihankun heti olisi pitänyt onnistua. Mutta nyt on ainakin helppoa saada siirto yms lääkärikäynnit hoidettua kun esimies tietää mihin olen menossa eikä tarvi stressata mitä syitä tälläkertaa keksii.

 

Sairausloman syy ei kuulu esimiehelle tai työnantajalle. Minusta voi hyvin sanoa, että "en välitä kertoa tästä sen enempää", jos joku kyselee.

Mä sanoin, että mulle tehdään "pieni operaatio" ja olen 3 päivää saikulla. Olin esimiehen luvalla, en koskaan toimittanut lääkärintodistusta. Onnekseni mun pomo ei ole kovin tarkka näissä asioissa. Vaikka pomoni on ihana ihminen, en kuitenkaan kertonut hoidoista. Itselläni lisäksi määräaikainen soppari ja odotan vakinaistamista, joten äitiyslomatoivettaan ei tässä viitsi hirveästi mainostaa.

 

Minä en ole kertonut, enkä kerro. Eikä se esimies ole tainnut edes kysellä. Aiemminkin kun kävin kohdun tähystyksessä, niin sanoin vaan, että käyn toimenpiteessä ja tuon siitä todistuksen. Meillä ei muutenkaan sairaslomista kysellä.

En aio kertoa työpaikalla hoidoista.

 

kerroin esimiehelle, mutta onkin aivan ihana ihminen. työkavereille sanoin että käyn pienessä operaatiossa, (kun joutuvat aika yllättäenkin minua paikkailemaan aika paljon) eikä kukaan sen enempää kysellyt kun sen jälkeen. Esimies kannusti ja itsekin määräaikaisena pohdin työni jatkoa, mutta se kuitenkin toissijainen asia lopulta. Ja kyllähän nuo sopparit aina jatkui. Sitten hoitojen myöhemmässä vaiheessa, kun masennus/uupumus iski ja olin useamman viikon sairaslomalla, kerroin myös läheisimmille kollegoille syyn, kun olivat silminnähden huolissaan minusta.... ja se kyllä helpotti kun ei tarvinnut selitellä jokaista sairaalassa pyörähtämistä (kävin aina kesken työpäivän ultrissa yms. kun työpaikalta sairaalaan matkaa vaan pari sataa metriä).

Mutta kukin tekee tavallaan.

niin, ja sain palkan sairaslomalta, vaikka eihän sitä olisi pakko ollut saada

 

Kerroin esimiehelle toisessa hoidossa kun jouduin kompilkaatioiden takia olemaan pitempään kuin sen 3 pv sairaslomalla. Esimies kun on lääkäri niin alkoi huolestumaan kun usein olen mystisesti kipeänä, ja oli sitten työkavereilta udellut että tietävätkö he mikä on vialla. Hän on varmaan maailman epäempaattisin henkilö, töitä pitäisi tehdä vaikka pää kainalossa ja koskaan ei ole muka oikeasti kipeä ja sairaslomalle mätkähteli sähköpostin aina etätöitä...mutta reaktio yllätti minut täysin - kävi ilmi että hän on hyvin läheisesti seurannut parhaan ystävänsä tarpomista samassa suossa vuosikausia. En odota mitään erikoiskohtelua vieläkään, mutta jotenkin on helpompi olla kun ei tarvitse salailla. Yksi läheisin työkaveri tietää myös hoidoista, mutta muille en ole kertonut enkä aiokaan - ei kuulu heille.

Vaikka välillä tekisi mieli tokaista kun suunnittelevat että no nyt voisin hankkiutua raskaaksi että saisi hyvän äitiysrahan ja yksi raskaana oleva itki että kamalaa kun ei saa kesällä syödä sushia, mä en kestä... pisti vähän kiristämään vannetta...

Mutta siis minusta ei ole mikään pakko kertoa. Jos yhteisö on pieni niin taatusti googlettava sairaslomakoodin auki, mutta sille ei voi sitten mitään. Vaikka se väärin minusta onkin. Itseä helpotti kertoa, muutenkin työt on 6kk pätkiä ja jos sen takia en saa jatkoa niin niin se sitten menee, ei tässä masennuksessa paljoa enää hetkauta

 

Itselläni on tosiaan käynyt hyvä säkä, kun on itsenäinen työ, jossa kukaan ei kysele, mihin lähden kesken päivän. Eri asia tosiaan esmes ap:lla, kun pitää aina olla sijainen. Itse teen sitten ennen ja jälkeen saikun vähän enemmän hommia, jotta kaikki hoituu. Ehkä on syytä esimiehelle sanoa, että kyse ei ole mistään vaarallisesta (tai työkykyyn vaikuttavasta) sairaudesta, jos esimies on oikeasti huolissaan.

 

Lisäys vielä tohon kirjotukseeni, olen myös katsonut parhaimmaksi parille raskaana oleville työkaverille kertoa hoidoista niin eivätpä ole sitten minulle hehkutelleet olotilaansa. Toinen varsinkin on tosi ihananasti suhtautunut asiaan myös nytkin kun hän jo vauvansa sai. On tapaillut minua ihan yksinään kun on ajatellut etten välttämättä haluasi hänen vauvaansa nähdä.

 

Olen kertonut esimiehille hoidoista. Ei tarvitse keksiä mitään syitä poissaoloihin, kun on ultria ym. Minusta paljon helpompi näin. Pomo on todella ymmärtäväinen ja toivoo kovasti, että onnistumme hoitojen avulla.

 

Mie en oo kertonut pomolleni hoidoista enkä siitä, et olen nyt raskaana. Miulla on tietty se hyväpuoli tässä ollut, kun oon itse vastaava, nih on ollut helppo järjestellä työvuorot yms.

 

Siis joo, mullekin helpompaa siina mielessa etta olen yksityisella ja saan aikoja jarjestettya aikasin aamulla tai lounas aikaan - ja olen kans itse vastuussa meidan osastosta, joten voin vapaammin jarjestaa asioitani.

Mutta siis syyna on kylla tama : Reilu pari vuotta sitten mulle tarjottiin tassa firmassa yhta paikkaa (ylennysta siis) ja sanoin rehelliseen tapaani etta oikein mielellani mutta etta meilla on hankkeissa vauva. Arvatkaa sainko sitten sita paikkaa!? No en tietenkaan, se meni ulkoiseen hakuun kun henkilostojohtajan mielesta ei kannattanut talon sisalta ottaa ketaan joka sitten heti lahtee mammalomalle...

Eli en enaa kerro mistaan hlokohtaisista asioista jos ei ole pakko ja en taatusti vauvahankkeista!!! varsinkaan siis kun meillakaan sita kaaroa ei vielakaan ole ja alkaa tuntumaan ettei sita ehka ikina tulekaan

Mutta joo, olin niiiin naiivi sen suhteen etta taytyy olla rehellinen tyonantajan kanssa !!! Eipa ole olleet muut kollegani.

Mutta siis kaikilla oma tilanne ja omat tyosuhteet!

 

Kiitos kaikille hyvistä kommenteista :flower:

kai mä sit kuitenkin vaan jatkan kertomatta ja toivon ettei pomo soita seuraavan saikkulapun saatuaan ja kysy suoraan mikä vaivaa,sillon mä en ehkä osaa/uskalla valehdella :attn: mun pomo on kans ihan reilu ihminen,mut jotenkin voisin kuvitella sen suhtautumisen tähän asiaan ja se ei sit ois välttämättä enää niin reilua...

 

Minä kerroin ennen kuin hoidot edes alkoi. Pomo on kahden pienen lapsen isä ja hänen kolme tuttavapariskuntaa ovat käyneet hoidot läpi. Lupasi, että saan käydä hoidoissa ja palkka juoksee normisti. Kerroin myös lähimmille kollegoille. Näin oli mun kannalta paras - ei tarvii stressata poissaoloista, joita olis muuten vaikea järjestää ja selitellä. Avokonttori ja 8-16h toimistotyö ei paljon anna armoa - kaikki huomaa kun oot poissa :/

 

Ei tiedä, ja olen halunnutkin salata kaiken viimeiseen asti. Ensi viikolla saattaa olla toisin, kun joudun antamaan sairauslomatodistuksen, diagnoosina O20.0 (uhkaava keskenmeno), enkä tiedä kuinka innokas pomo on tuota koodia selvittämään... Eihän tuo vielä mitään hoidoista kerro, mutta jos keskustelu asiasta alkaa, pelkään, että hoitohistoria saattaa lipsahtaa ilmi. Pomolla ja hänen vaimollaan on itsellään adoptoitu tytär eikä tietääksni muita lapsia, mutta en tiedä onko lapsettomuutta taustalla. Niin, ja kun sekin pitäisi selvittää, saako tuolla diagnoosilla palkan sairausloman ajalta vai ei. Muuten jatkaisin kesälomaa, jos palkkaa ei makseta. Jos semmoinen ylipäänsä käy...

 

Itse en ole "ulkopuolisella töissä" mutta etsiskelen nyt talveksi jotain työpaikkaa oman firman lisäksi ja ei kyllä helpolta tunnu aloittaa kun on tällanen pikku projekti meneillään. Saattaahan tässä vielä vuosia mennä lisää ja sitten vasta ketuttaakin jos ei ole nyt päässyt hommia paiskomaan ja rahaa ansaitsemaan vaan sen takia että on umpirehellinen luonne ja inhoaa harhaan johtamista.

Jos pari vuotta sitten minulle olisi joku tullut avautumaan lapsettomuudestaan ja hoitoihin menosta, olisin varmaan ollut melkoisen lapsellinen pissapää ja todennut kenties mauttomuuksia. Olen ollut hyvin nuoresta asti varma että pamahdan paksuksi pelkästä vehkeen näkemisestäkin ja kauhistellut aina josko ehkäisy pettää... Vaan nyt voin sanoa että olin NIIN VÄÄRÄSSÄ! Ja asenteeni oli jostain tarhaikäisen aivoista.

Tästä syystä täysi ymmärrykseni niille pissipääpomoille joiden suusta pääsee muljahtamaan isompiakin sammakoita. Ne ovat vaan enempi pumpulissa kasvaneita ja lisääntymiskykyisten ympäröimiä yksilöitä. :snotty:

 

Itsekkin mietin samaa kun nyt alkamassa eka ivf-hoito. Tähystysleikkauksen aikaan olin melkein 2 vk saikulla ja pyysin leikkaavalta lääkäriltä todistukseen yleispätevän koodin joka sittten oli alavatsa kipu. Mutta epäilen että ovat töissä lääkärin nimeä googlettaneet ja siitähän selviää että on lapsettomuuteen erikoistunut. Kerroin ennen sairaslomaa että menen pieneen leikkaukseen ja en siitä sen enempää halua puhua. Hirveä utelu ollut esimiesten taholta, useamman kerran ja useampi henkilö asiaa tivannut!!! On kysytty monta kertaa myös suoraan enkö aijo tehä lapsia kun olen jo näin "vanha" ja naimisissa, ja koko ajan epäillään että "oletkohan raskaana" ja "kohtahan jäät varmasti äippälomalle"...... KYLLÄ ÄRSYTTÄÄ ja ollut monesti itkussa pitelemistä :'(

Jos kerron niin voi olla että menetän sairausajan palkan ja että juttu leviää työpaikkalla, ja kenties myös ylenemismahdollisuudet heikkenee

Jos en kerro niin mitä teen jos joudun punktion aikaan saikulle kenties pidemmällekkin ja jos se lääkäri ei suostu mitään yleistä koodia laittamaan????????

 

Olen kertonut esimiehelle. Työkavereille en enkä kerro.

Syynä on ensinnäkin se, että meiltä on klinikalle yli kahden tunnin ajomatka suuntaansa, joten jokaiseen käyntiin menee kokonainen päivä ja näitä päiviä tulee aika paljon.

Toisekseen tuntuu suhteellisen helpolta, kun ilmoittaa vaan, että menen käymään Oulussa taas silloin ja silloin ja enempää ei tarvita.

Huono puoli on se, että lomarahatkin on kaikki vaihdettu vapaaseen ja luultavasti joudun vielä ottamaan lisäksi palkattomia vapaita kun näistä ei tosiaan palkkaa saa. Jos en olisi kertonut, osa päivistä olisi voinut mennä huomaamatta palkallisenakin, kukapa tietää.

 

itse kerroin esimiehelle hoidoista vaikka meillä onkin helppo sopia työvuorot, on niin paljon porukkaa töissä.Hän suhtautui ok ja yritin aina sopia hesassa käynnit iltavuoroihin ja vapaille.Hyvin onnistui.Punktiosta sain saikkua, siitä ilmoitin kaksi päivää aiemmin etten tule töihin vaan menen toimenpiteeseen josta tulee saikkua.