Tiesitkö soijasta tämän?

soija on sikojen ruokaa. tulee kipeeksi kun sitä ihminen syö

 

"Biotekniikan avulla muokatut viljelykasvit sisältävät geneettisiä ominaisuuksia toisista kasveista, viruksista, bakteereista ja eläimistä ja ne on suunniteltu toimimaan tavalla, jota ei olisi koskaan ollut mahdollista saavuttaa klassisen jalostuksen keinoin.
Monet uudet, tieteellisistä laboratorioista virtaavista siirtogeenisistä kasveista kuulostavat tieteismaailman luomuksilta.
Tutkijat ovat siirtäneet "jäätymisenesto"-proteiinia koodaavia geenejä kampelasta tomaattiin suojatakseen tomaattia pakkaselta.
Lähteenä viimeisessä viitataan tähän:
Rissler, Jane & Margaret Mellon, The Ecological Risks of Engineered Crops (Campridge, MA: MIT Press, 1996), ss. 10-11.

Sellaiset tomaatit ei siis sovi kala-allergiselle

 

toki tiesin, mutta miksi muut eivät saa tietää?

business edellä menty jo kauan

 

business edellä menty jo kauan

Keksi jotain uutta.

 

ainakin sen, että siitä voi tulla hemmetin kipeäksi

 

7.9.07 tuli telkkarissa aamulla uusintana Kuningaskuluttaja, jossa selvisi seuraavaa:
Tavallisissa vauvan purkkiruoissa käytetään geenimanipuloidulla rehulla ruokittujen eläinten lihaa!

Ainoa merkki, joka LUOMU-tuotteiden lisäksi ei käytä GM-rehulla ruokittujen eläinten lihaa on Semper.

GM:n haitoiksi tunnustetaan:
- uudet allergiat
- ennustamattomuus
- vaikutusten seuranta
- ristiriitaiset koetulokset
- teollisuus rahoittaa tutkimusta
- tiedonpuute
- elintarviketuotanto suuryrityksillä
- peruuttamattomuus
(Lainaus: http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/1861)

Vihreä Lanka lehdessä oli tänään myös kirjoitusta luomusta ja siellä mainittiin, että suomalaisen kuluttajan usko viranomaisiin ja auktoriteetteihin (ruoan puhtaudesta ja turvallisuudesta puhuttaessa) on korkeampi kuin muualla euroopassa. Voiko nykymaailmassa TODELLA luottaa ettei raha jylläisi etiikan yli? Mielestäni ei. Mielestäni suomalaisia vaivaa toisinaan välinpitämättömyys ja liika mukavuudenhalu näissä asioissa.

Itse siirryin jo tämän toisen lapsen kohdalla tekemään lastenruokia itse pakastimeen kotikäytössä. Tulee halvemmaksi ja on helpompi kontrolloida sitä, mitä kasvava ihmisentaimi saa sisuksiinsa.

Ruoka on solujen rakennusainetta. Esi-isiemme syömä ravinto vaikuttaa perimäämme ja lastemme perimään. GM-rehusta on todella lyhyt kokemus.

Kyllä ainakin minua laittaa mietityttämään mitä lapselleni syötän. On eri asia vetääkö aikuinen äijä GM-rehulla ruokitusta lihasta tehtyä makkaraa tiedostaen riskit. Mielestäni on törkeää, että ilman pakkauksiin laitettua erillistä merkintää me syötämme lapsillemme tietämättämme samaa.

Mutta itse ainakin annan lihapitoistapurkkiruokaa tarvitessani lapselleni tästä lähtien vain Luomua tai Semperiä.

"Äänestäkää" lompakoillanne ihmiset.

Laura,
Lammi

Ja tätä viestiä saa vapaasti kopioida muillekin foorumeille.

 

Sairaalassahan nuo makaa eikä netissä istu - suuri osa nuoria, joiden äiti uskoi...

No, eikai niille jälkeenpäin mitään mahda, mutta uusille pienille.

"Usko perustuu tietysti nimenomaan siihen, että uskoo. Järjen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, sillä järjen käyttö edellyttää perusteluja. Perustelujen vaatiminen taas perustuu siihen, ettei muuten usko. Järki ja usko ovat siis sovittamattomassa ristiriidassa keskenään.

Järjen käyttö edellyttää lisäksi, että perustelut voidaan kyseenalaistaa. Todistamisvelvollisuus on aina väitteen esittäjällä. Kyseenalaistaminen tarkoittaa myös, ettei pelkkä usko riitä.

Tiede, jolla hankitaan tietoa, perustuu todisteluun ja todisteiden kyseenalaistamiseen. Juuri tästä syystä aito tiedemies ei voi koskaan uskoa. Kyseenalaistamisella ja todistelulla hankitaan nimenomaan uutta tietoa pyrkimällä tarvittaessa osoittamaan aiempi tieto osin tai kokonaan virheelliseksi." lehtileikkeestä jonku Heynon tekstiä

 

Luomulihaa muuten ei ole kaupoissa kaikille eivätkä kaupat niitä muutaman syöjän takia edes tilaa.

Joidenkin viljalajikkeiden ja kasvien satoa on huomattavasti parannettu geenimanipulaatiolla ja kasveille saatu ominaisuuksia jotka suojaavat kasvitaudeilta, ja tällöin satoa tulee pellosta enemmän ja se kestää paremmin erinäisiä kasvitautiepidemioita. Jolloin pelto tuottaa enemmän ravintoa ja näin ollen useampi ihminen voidaan ruokkia.

En tunne muuten yhtäkään ihmistä joka olisi sairaalasta jonkin taudin saanut, sairaalabakteereitta lukuunottamatta.

Kestää glyfosaattia. Sulle on opetettu väärin perusasioita

 

Asiassa ihmisillä on vähän erillaiset geenit kun täällä pohjoismaissa. Meille soija voi aiheuttaa siittiöiden vähenemistä, mikä taas on hyvä asialaisille kun heitä taas on liian paljon.

Englantilainen William Harvey (1578–1657) esitti vuonna 1651 julkaisemassaan teoksessa "Exercitationes de Generatione Animalium" (Tutkimuksia eläinten sikiämisestä) periaatteen "omne vivum ex ovo" (kaikki elävä syntyy munasta, latin. ovum, muna). Siinä hän esitti rohkean ajatuksen, että myös ihmisen alkuna on muna. Alankomaalainen Regnier de Graaf (1641–1673) kuvasi nisäkkäiden ja lintujen munasarjat, ja antoi niille nimen ovario. Hän uskoi nähneensä vuonna 1672 kaniinin munan, mutta kysymyksessä oli todellisuudessa munasarjan pinnalla näkynyt munarakkula. Saksalainen lääkäri ja anatomi Martin Nabot (1675–1721) puolestaan havaitsi vuonna 1707 kohdunsuun limakalvolla rakkuloita, joita hän kuvitteli munasoluiksi. Ne olivat kuitenkin vain liman täyttämiä rauhasia, joista käytettiin siitä huolimatta nimeä Ovula Nabothi (lat. ovulum, pieni muna).

Alankomaalainen Ludwig van Ham(men) näki vuonna 1677 Antoni van Leeuwenhoekille (1632–1723) valmistamallaan mikroskoopilla ensimmäisenä siittiöt. Leeuwenhoekin muodostaman käsityksen mukaan siittiössä oli sikiö siten valmiiksi muodostuneena, että sen tarvitsi vain kasvaa tullakseen täysikokoiseksi. Tämän ns. preformaatio-opin huomattava edustaja oli 1700-luvun kuuluisin fysiologi Albrecht von Haller (1708–1777). Pian 1700-luvun puolivälin jälkeen Caspar Friedrich Wolff (1733–1794) pyrki kumoamaan preformaatio-opin virheet, mutta vakuuttavista perusteluista huolimatta hänen työnsä eivät saaneet yleistä hyväksymistä. Wolffin tutkimus jäi välillä unohduksiin ja se tuli uudelleen julkisuuteen vasta 1800-luvun puolella, kun se oli käännetty latinasta saksaksi.

Vasta vuonna 1827 Königsbergin yliopistossa toiminut virolainen Karl Ernst von Baer (1792–1876) julkaisi tiedon, että hän oli löytänyt nisäkkään todellisen munan kaniineilla ja koirilla suorittamiensa tutkimusten perusteella. Tosin hänenkin ensiksi havaitsemansa "muna" oli munasarjasta irronnut munarakkula, mutta pian hän löysi myös siitä esiin puhjenneen vielä pienemmän munan. Eläimillä samoihin aikoihin tehdyissä kokeissa todistettiin, että nimenomaan siittiö sai aikaan munan hedelmöitymisen (J. L. Prevost ja J. B. Dumas 1824, M. Barry 1843 ja R. Leuckart 1849). Näin ihmisenkin lisääntyminen oli saanut selityksensä, mutta kuukautisten merkitys tässä tapahtumassa jäi yhä arvoitukseksi."

 

Ei sitten löytynyt yhtään vanhempaa tietoa?