Tiedättekös, mä olen ihan onnellinen nyt *turhis*

[millipilli]

Vielä tuossa ennen joulua raskaana ollessa kun epäilykset alkoi herätä mä mietin että tulenkohan ikinä enää olemaan oikeesti onnellinen parisuhteessa vai onko tää tällästä paskaa hamaan loppuun saakka... nyt kun ero sitten pari kuukautta sitten tuli ja arki on alkanut rullaamaan niin mähän huomaan olevani ihan onnellinen.

Mulla on maailman ihanimmat lapset ja exän kanssa ollaan hyvissä väleissä. Eilenkin tuossa istui kakkukahveilla kun kävi pojan hakemassa. Ei olla pitkään aikaan oltu näin hyvissä ja mutkattomissa väleissä kun nyt, vaikka voinkin luvata ettei ikinä tulla yhteen palaamaan... tai ehkä juuri siksi välit on nyt hyvät. Enää ei tarvi miettiä missä ja kenen kanssa toinen vapaa-aikansa viettää.

Ei oo enää niitä iänikuisia tappeluja, epäilyksiä, epävarmuutta, alemmuudentunnetta... lasten tapaamiset sujuu hienosti. Molemmat joustaa ja poikakaan ei oo koskaan viettänyt näin paljon aikaa isänsä kanssa kuin nyt. Isän ja pojan välit on ihan silminnähden lähentyneet eron jälkeen. Voi kun tää pysyiskin tällaisena, että pystyttäis pysymään jatkossakin kavereina.

Hitsin helpottavaa huomata, että sen vaikean ratkaisun jälkeen mulla on nyt HYVÄ OLLA enkä ole hetkeäkään joutunut katumaan.

Eipä mulla muuta... hyvät juhannukset kaikille

 

[vartooja]

Ihana kuulla :hug:
Meilläkin eron jälkeen isä vietti tyttönsä kanssa jokatoinenvkl eli huomattavasti paljon enemmän kun meidän yhdessä ollessa... Nyt on vaan sitten ollu ottamatta, pikkasen reilu puol vuotta jo menny :/

 

[hekla]

kiva kuulla! :hug:

 

[millipilli]

Ihana kuulla :hug:
Meilläkin eron jälkeen isä vietti tyttönsä kanssa jokatoinenvkl eli huomattavasti paljon enemmän kun meidän yhdessä ollessa... Nyt on vaan sitten ollu ottamatta, pikkasen reilu puol vuotta jo menny :/

Tosi kurjaa :/ Meillä ei ainakaan vielä ollut tarvetta tapaamisista mitään edes laittaa paperille kun ollaan ne hyvin pystytyy keskenään sumplimaan. Sovelletaan tuon exän töiden mukaan (päivätyö + oma yritys) ja monesti on niin, että kun poitsu on isällään viikolla niin tulee sitten mun luo aamuksi isän ollessa töissä (asutaan exän toista työpaikkaa vastapäätä...) jne. Ja ex saattaa vaikka päivää paria aikaisemmin kysyä sopisko ottaa poitsua yöksi huomenna/ylihuomenna... hyvin on toistaikseksi sujunut tällä systeemillä ja poikakaan ei oo moksiskaan kun näkee kuitenkin niin usein meitä molempia.

 

[tp]

Ihanaa... mä ihailen ihmisiä, jotka seisoo noin omilla jaloillaan. Hienoa, että teillä mennyt asiat noin ja olet nyt onnellinen, vaikkakin eronnut.
Hyvät jatkot ja juhannukset! Ja onnellista tulevaisuutta myös

 

[Nimra]

Ihana kuulla, että sujuu hyvin. Iloinen ja reipas asenne elämään auttaa, vaikka oliskin ollut huonoja aikoja joskus. Ihana kuulla, että täällä ei jää kaikki murehtimaan jotain menneitä, kun niin monissa aloituksissa on vihaa, sotaa läheisiä kohtaan, katkeruutta, petollisuutta niin piristää omaakin päivää, kun kuulee toisten olevan kerrankin onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä :heart: Se on paljon ja siitä kannattaa pitää kiinni Ei niissä murheissa ja menneissä kannata elämäänsä viettää B) Tulevaisuutta kannattaa odottaa eikä murehtia myöskään etukäteen mistään

 

[millipilli]

Mä en jaksa käyttää energiaani siihen että vihaisin ja olisin katkera, vaikka aihetta niihinkin löytyisi... se on tapahtunut mitä on tapahtunut ja se ei muuksi muutu vaikka kuinka vihaisin. Ja itselleni mä sillä vaan hallaa tekisin. Toki varmasti tulee niitä vaikeitakin hetkiä vielä varsinkin sitten kun exälle ilmestyy kuvioihin jotain niin pysyvää, että lapsillekin esitellään... se tulee varmasti olemaan se hankalin paikka mulle, mutta eiköhän siitäkin selvitä sitten kun sen aika tulee.

 

[Nimra]

Mä en jaksa käyttää energiaani siihen että vihaisin ja olisin katkera, vaikka aihetta niihinkin löytyisi... se on tapahtunut mitä on tapahtunut ja se ei muuksi muutu vaikka kuinka vihaisin. Ja itselleni mä sillä vaan hallaa tekisin. Toki varmasti tulee niitä vaikeitakin hetkiä vielä varsinkin sitten kun exälle ilmestyy kuvioihin jotain niin pysyvää, että lapsillekin esitellään... se tulee varmasti olemaan se hankalin paikka mulle, mutta eiköhän siitäkin selvitä sitten kun sen aika tulee.

Hyvä ettet jaksa käyttää aikaasi turhaan, sillä se on kuten juuri sanoit tapahtunut mikä tapahtunut ja ei se elämä kuitenkaan lopu niihin vastoinkäymisiin. vaikka ne kovillekin joskus ottaa. Itsellä on kyllä sellaisia kokemuksia, että moni kääntyis haudassaan jos kaiken tietäis ja osa olis saattanut jo luovuttaa, mutta minä porskutan edelleen eteenpäin, sillä mä nautin elämästä ja olen onnellinen, että elän ja olen, saan tuntea, kokea ja nähdä kaiken tämän maailman ihanuuden kurjienkin asioiden sivutessa elämää - Kaikkea hyvää sinulle :wave: