vierailija
Rakkauslaulu
Kauan sitten minussa, aavistus jo sinusta. Silloin tuntemattoman, tunnen nyt, ja tunnustan. Sä olit vaara liian suuri kiertää, ja liian houkuttava ohittaa. En tiennyt kuinka kaikki voisikaan, niin palaa, polttaa.
kertosäe: Kaksi niin hehkuvaa, ja kaunista saa Kirkkaana loistaa. Kunpa auringon päivät, päällämme ei, päättyisi koskaan.
Kauan sitten, jotenkin, tuntematta aavistin. Että illan harmaassa. Tulet vastaan, pelotta. Jos joskus pimeässä yksin seison, ja liekki sammunut ja kylmä on. En tiedä voiko sitä eloon saada, kukaan toinen.
kertosäe
En pidä kiinni, en työnnä sua pois. Ja pyytämättäkin tahtoisit jäädä. Tänään ei satanutkaan, vaikka taivas on ollut, painava pitkään.
Elämä on laiffii
