The ketju

Status
Viestiketju on suljettu.
ai miten...ennen nukkumaan menoa vai? Kun meen maate ja vatsas ruokaa niin se rupee jotenki möyrii siellä ja kun ei ole sulanut niin rupee vaivaa.
Onpas oudon kuulloista, olet varmaan käynyt lääkärisedän luona?

Tähänkö se keliakijuttu liittyi?
Sen voi testata ihan itse ettei ole sellaista, noudattaa esim kuukauden keliaakioitten ruokavaliota. Aina ne ei näy tutkimuksissa (että on keliaakikko). Tai näkyisi jos tehtäisiin kaikki tutkimukset ja olisi joku joka ymmärtäisi niistä. Tavan terveys- eikö siis arvauskeskuksissa- ei ole näin, johtuen siitä kun tuhat potilasta käy päivittäin ja ei ole aikaa eikä henkilökuntaa.
 
Illan matematiikkapähkinä.

Kun matkalla parvekkeelle kaivat röökiä rintataskusta ja se vahingossa tipahtaa lattialle, niin millä todennäköisyydellä se jää lattialle pystyyn?

Taidan lauantaina laittaa loton vetämään.
Stokastinen prosessi
Stokastisilla prosesseilla tarkoitetaan ajassa sattumanvaraisesti eteneviä todellisuuden prosesseja kuvaavia matemaattisia prosesseja. Usein kyseessä on pisteen satunnaisen liikkeen tutkiminen jossakin sopivassa koordinaatistossa.

Tutkittaessa todellisuuden ilmiöitä törmätään tilanteisiin, joissa ilmiön kehityksen ennustaminen tarkasti ei ole mahdollista. Lentokoneen ennakoimattomat keinahtelut ilmassa, lintulajin kannanvaihtelut tietyssä biotoopissa, lämpötilan satunnaiset heilahtelut sääasemalla, geenin yleistyminen eliöpopulaatiossa tai yksittäisen molekyylin liike kaasusäiliössä muodostavat tällaisia prosesseja, joissa on enemmän tai vähemmän myös aivan sattumasta johtuvia tapahtumia. Mainitun tyyppisen ilmiön etenemistä ajan funktiona sanotaan stokastiseksi prosessiksi. Koska prosessin kulkuun liittyy satunnaisuutta, sitä tutkittaessa tarvitaan todennäköisyyslaskentaa.

Esimerkkejä stokastisista prosesseista ovat matemaattinen Brownin liike eli Wienerin prosessi, Poissonin prosessi, Cauchyn prosessi, Ornsteinin–Uhlenbeckin prosessi, Besselin prosessi, Bernoullin prosessi ja Huntin prosessi.

Edellä luetellut prosessit ovat Markovin prosesseja: ne alkavat joka hetki uudestaan eli eivät lainkaan muista menneisyyttään. Niiden tulevaisuuteen vaikuttaa vain nykyhetken tilanne eikä se, miten siihen on tultu. Markovin prosessit ovat laaja ja tärkeä stokastisten prosessien osa.

Esimerkki prosessista, joka ei ole Markovin prosessi, on satunnaiskulusta muokattu jatkuva prosessi, jossa piste liikkuu reaaliakselilla kokonaisluvun kohdalta aikayksikössä tasaisella nopeudella pituusyksikön verran oikealle tai vasemmalle. Sovimme, että kokonaisten aikayksikköjen hetkellä prosessi on aina kokonaisluvun kohdalla arpomassa "lanttia heittämällä" silmänräpäyksellisesti, kumpaan suuntaan mennä. Kun ajan hetki on esimerkiksi t = 2,5, prosessin tiedetään olevan joidenkin peräkkäisten kokonaislukujen välin keskellä. Kuitenkaan ei voida päätellä, onko se menossa oikealle vai vasemmalle, ellei "muisteta", missä se oli hiukan aiemmin. Prosessin jatkoon vaikuttavat siis myös hetkeä t = 2,5 aiemmat tapahtumat, joten kyseessä ei ole Markovin prosessi.

Stokastiset prosessit esitetään matematiikassa usein niin, että ajatellaan prosessin kaikkien mahdollisten kulkureittien (polkujen) muodostavan yhden joukon. Sitten prosessin kulkemaa polkua seurataan ajan mukana. Prosessi valitsee jonkin tietyn mahdollisen polun sattumalta. Kuitenkaan polun "ollessa kesken" sen jatkoa ei voida vielä varmasti ennustaa. Polkuja on nimittäin niin paljon, että tähän asti kuljetulla polun alkupäällä on usein vielä ääretön määrä jatkomahdollisuuksia.

Toinen tapa esittää prosesseja on tulkita ne ajan t funktiona x(t). Tällöin x(t) on pisteen sijainti hetkellä t. Joskus tämä yhdistetään myös edellä käsiteltyyn prosessin kaikkien mahdollisten polkujen joukkoon merkitsemällä x(t) = x(t,\omega), jossa \omega on prosessin tällä kerralla "valitsema" polku.

Markovin prosessin tapauksessa voidaan prosessin kulkua hallita joskus siirtymätodennäköisyyksien avulla. Kun prosessi on jollakin hetkellä pisteessä x ja sen sijainnin tiheysfunktio ajan t kuluttua p(t;x,y), siirtymätodennäköisyys ajan t kuluessa pisteestä x alueeseen A saadaan integroimalla p(t;x,y) y:n suhteen alueen A yli. Saatu integraali, siirtymätodennäköisyys P(t;x,A), kertoo, millä todennäköisyydellä prosessi löytyy ajan t kuluttua alueesta A, kun sen nykysijainti x tunnetaan.
 
Nähdäänkö täällä?? :)

LEHDISTÖTIEDOTE
Julkaisuvapaa 1.10.2014
Potilaat jätetään hoitamatta, ministerit ja erikoislääkärit eivät välitä ja Valvira ”auttaa” rajoittamalla lääkärien toimintaa
Suomessa on viimeisen vuoden aikana syntynyt vakava pattitilanne kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitokäytännössä, jonka seurauksensa sadat potilaat jäävät tällä hetkellä hoitamatta. Taustalla on kunnon kähmintää, jossa lääkärit ilmiantavat toisiaan ja Valvira rajoittaa lääkärien toimintaa. Lääkärit joutuvat nyt käymään oikeutta Valviraa vastaan. Valvira ei ole koskaan ennen rajoittanut lääkäreiden lääkkeidenkirjoitusoikeutta tällaisessa tilanteessa.
Tästä syystä järjestämme mielenilmaisut pe 3.10. Helsingissä ja Tampereella KUNNOLLISEN HOIDON puolesta.
Jotkut endokrinologit haluavat rajoittaa kilpirauhasen vajaatoiminnan erityishoitoa vain endokrinologeille. Paitsi että kilpirauhaseen erikoistuneita endokrinologeja on muutoinkin Suomessa todella vähän, tällä hetkellä potilaat eivät saa aikoja päteville lääkäreille edes jonottamalla. Siltikään endokrinologit eivät anna ohjetta, jonka avulla muut lääkärit voisivat hoitaa niitä potilaita, joille kilpirauhasen vajaatoiminnan peruslääke ei riitä. Potilaista vaikuttaa siltä, että yleislääkäreiden kädet on sidottu. Täten ihmiset jäävät siis hoitamatta ja he eivät saa edes omaa lääkettään.
Kantelujen ja Valviran vuoksi yleislääkärit eivät enää uskalla hoitaa kilpirauhasen vajaatoiminnan potilaita millään muulla lääkkeellä kuin kilpirauhasen vajaatoiminnan peruslääkkeellä (synteettinen T4-hormoni). Kudostasolla vaikuttava kilpirauhashormoni on kuitenkin T3, jota kiistelty lääke juuri on.
Suomen lääkärien ymmärrystä kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidosta kuvastaa hyvin se, että endokrinologiyhdistyksen puheenjohtaja vähättelee potilaiden tarpeita esimerkiksi vertaamalla T3-lääkettä kahviin (MOT-ohjelma 22.9.). Todellisuudessa T3 on meille elintärkeä hormoni. Myös Suomen Kilpirauhasliitto suhtautuu näiden potilaiden hoitotarpeeseen vähättelevästi lehdessään (Kilpi-lehti 3/2014). Pari kansanedustajaa on tehnyt kirjallisen kyselyn asiasta ministeri Huoviselle, joka ei ole edes vastannut kaikkiin kysymyksiin ja vastaus on muutoinkin ympäripyöreä ja hän puolustaa Valviraa. Huolestuneet potilaat saavat samanlaisia vastauksia ministeriöstä.
Tilanne on aiheuttanut sen, että potilaat hakevat lääkkeensä ulkomailta. Tämä kertoo siitä, että he uskovat T3-lääkkeeseen niin paljon, että käyttävät sitä jopa ilman lääkärin todellista valvontaa. Siinä vasta potilasturvallisuus onkin kohdallaan.
Järjestämme perjantaina 3.10. rauhanomaisen mielenilmaisun Helsingissä ja Tampereella. Toivotamme median tervetulleeksi paikan päälle uutisoimaan asiasta ja keskustelemaan kanssamme. Tavoitteenamme on saada tilanne ratkaistua ja kullekin heidän tarpeeseensa sopiva pätevä hoito.
Helsingissä mielenilmaisut pe 3.10. ovat klo 10 Valviran porteilla (Lintulahdenkuja 4) ja klo 12 Eduskuntatalon edessä. Tampereella tavoitat meidät torilta klo 10.30.
Kunnollista hoitoa –mielenilmaisuryhmä
Faktaboxi
- 300.000 ihmistä käyttää Thyroxin-lääkettä (T4) Suomessa kilpirauhasen vajaatoimintaan. Vertailuna tähän, että esimerkiksi Suomen Syöpärekisterin mukaan noin 30.000 ihmistä sairastaa syöpää vuosittain (2012).
- Tuhannet ihmiset käyttävät T3-lääkettä joko yksin tai yhdessä T4-hormonin kanssa, tarkkaa tilastoa ei ole saatavilla.
-Synteettinen T3-hormoni on ollut markkinoilla 50-luvulta asti ja se on Yhdysvalloissa korkeimmassa turvallisuusluokassa, jonne vain harvat lääkkeet pääsevät.
- T3-hormonia sisältävien lääkkeiden kauppanimiä Suomessa on esimerkiksi Thybon, Liothyronin, Armour ja Thyroid.
Sanasto
Endokrinologi: erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa hormoneja tuottavien elinten sairauksia.
Valvira: Laitos, joka hoitaa Soten valvontaa ja lupahallintoa, sekä niihin liittyvää kentän ja viranomaisten ohjausta.
T4: tyroksiini, inaktiivinen hormoni, joka muuttuu kudoksissa T3-hormoniksi
T3: trijodityroniini, joka on aktiivinen kilpirauhashormoni
 
Status
Viestiketju on suljettu.

Yhteistyössä