Telkkari ja puolisoiden erilainen suhtautuminen telkkariin

[kärjistäen näin meillä]

Miehen kotona telkkari oli ja on auki aamusta iltaan. Huutamassa salkkaria ja kotikatua ja uutisia ja mitä sieltä nyt tulee. kaikkea paskaa. Ja kovalla. Miehen vanhemmilla on monta telkkaria, joka huoneessa yksi huutamassa. Makaavat sohvalla ja sitten vastaavasti anoppi syö laihdutusruokia ja on katkera ja lihava ja kuntoilee, johon tarvitaan jos jonkinlaista pyörää ja laitetta.

Meillä telkkari oli auki joskus harvoin perjantai-iltaisin 21-22 tai sunnuntai-iltaisin. Telkkareita oli 1. Kotitöitä ei tarvinnut tehdä (toisin kuin miehen kotona lasten piti) mutta telkkariakaan ei saanut vahdata. Ei sitä edes muistanut että sellainen on. Harrastuksia, läksyjä, lukemista, kavereita...

Miehen mielestä telkkarista oppii paljon. Hänellä erittäin hyvä yleissivistys ja on fiksu ja arvostettu korkeakoulututkinto. Minä taas pysyin jotenkin lapsellisempana, vasta vanhempana alkanut saada yleissivistystä ja tietoa historiasta, maantiedosta ym. samassa mittakaavassa kuin mies. Minäkin olen korkeakoulutettu.

Minusta on suuri vaara, että lapsista tulee ylipainoisia sohvaperunoita, jos istuvat paljon. Siksi en oikein hyväksy sitä että lapset istuvat jonkun ruudun edessä. Minä jäkätän meillä aina tästä. Mies antaisi istua illat telkkarin tai tietokoneen edessä. Minun mielestä pitää tehdä käsitöitä, soittaa, liikkua, lukea... ei saa istua passiivisesti lapsena. Vanhempana ehtii.

Miehen vanhempien mielestä ruokailu on sellainen, että ruokaa syödään jotta nälkä lähtee. Tärkeintä että ruoka on halpaa ja sen saa nopeasti pöytään. Minulle terveellinen ja hyvänmakuinen ruoka on nautinto. Haluan syödä kunnollista ruokaa, luomua, ja hyvistä raaka-aineista. ei haittaa jos siinä menee aikaa. Ei ole kiire makoilemaan telkkarin eteen.
Mitä sinä ajattelet?

 

["hmm"]

Kumpi on oikea vastaus ja oikea tapa elää? Ymmärrän molempia. Jotkut asiat on tärkeitä. Mutta voit ujuttaa näitä hyviä asioita elämäänne. Miten vain tuon telkun saisit sammumaan, kas sekö se ongelma on?

 

["vieras"]

Siis eikö tästä(kään) ymmärretä puhua ennen lasten hankkimista?

 

["a p"]

Miten sinä suhtaudut telkkariin? Onko se hyvä vai paha? Minä sallin sitä kohtuudella ja mielellään vain laatua, ei kakkaa.

 

[jaahas.]

eiköhän se semmonen kultanen keskitie ole hyvä. omasta mielestä ei liikaa tvtä pelaamista tai muuta elektroniikka hömpötystä lapsille. 1-2h päivässä ihan ok taukojen kanssa. itse olen näitä elektroniikka ajan lapsia ja häiritsee että en ole oppinut niin sanottuja liikunnallisia tapoja vaan laiskana sohvaperunana vietän aikaa. oppiihan tvstä asioita jos kattoo niitä hyödyllisiä asioita. vaan mikä on sitten hyödyllistä? jos pelaat jalkapalloa ehkä futis pelit, muusikolle musiikkiin liittyvät. eiköhän toi tieto ja taito pitäs kumminkin olla samalla tasolla niin hyvin menee. eli jos nyt musiikista tykkää ja soitella niinkuin itse niin ei muutaku palio kitaraa kouraan ja soittelemaan ja kahtella nuita musiikki ohjelmia mistä saa niin sanotusti vinkkejä että mitä sillä kitaralla voi muuta tehdä. ruoka sitten on toinen asia. onhan se tosi asia että maha pitää täynnä olla mutta kyllä se terveellisesti täynnä oleva maha on järellä aateltuna parempi ku epäterveellisesti. (itselläni tv päällä nytkin vaikka en sitä katso "tvn melu saa rauhaa aikaiseksi omassa nupissa tottunut että on taustahäly pieni")

 

[joku sano jotaki]

että eikös se ole jos sulle tulee mielen rauha tvn ollessa kiinni ja ukolles että tvn ollessa päällä nii pitäs se yhteinen sävel saaha käymään eli se kultanen keskitie. jotenki vaikka ukolle tv vaikka toiseen huoneeseen jos itse et jaksa kuunnella tai kuulokkeet korvaan tai sitte tv päällä jonku aikaa päivästä puolet ja puolet.

 

[sinikukka]

Minä myös aikoinani ex-mieheni kanssa tuosta tv:stä vääntänyt kättä.. Ex-miehen vanhemmilla myös aina tv päällä (vaikka ei mitään oikeesti kiinnostavaa tulekkaan, niin silti päällä) ja televisioita heillä myös olohuoneessa ja makkareissa. Mies olisi silloin halunnut kun asuttiin yhdessä laittaa myös television makuuhuoneeseen, mutta minä en sitä todellakaan ymmärtänyt ja sitä ei myöskään tullut. Mutta tänä päivänä yksin asuvalla ex-miehelläni on toinen tv makuuhuoneessa ja toinen olohuoneessa ja ne myös aina päällä!
Itse olen lapsuudessa oppinut siiheen, että tv:n/tietokoneen ääressä ei istuskella, eikä tv ole pauhannut päällä kuin sen mitä sieltä on oikeesti kattonu... Itse pidän paljon tärkeämpänä ulkoilua ym. puuhaa. Ja samaa yritän lapselleni myös opettaa, saa katsoa lastenohjelmat tv:stä mutta muu aika leikitään, ulkoillaan, pelaillaan lautapelejä ja tehdään yhdessä kaikkea. Ja meillä kotona ei tosiaankaan tv ole auki kuin se mitä sieltä katsotaan, eli päivässä se pikku kakkonen ja lapsen mentyä nukkumaan itse katon salkkarit ja joskun jonkun leffan..

Joo, mut siis pointtina et toki sallin tv:n katsomisen mutta liika on liikaa!

 

["xxx"]

Miehen mielestä telkkarista oppii paljon. Hänellä erittäin hyvä yleissivistys ja on fiksu ja arvostettu korkeakoulututkinto. Minä taas pysyin jotenkin lapsellisempana, vasta vanhempana alkanut saada yleissivistystä ja tietoa historiasta, maantiedosta ym. samassa mittakaavassa kuin mies. Minäkin olen korkeakoulutettu.

Ymmärsinkö väärin, vai mietitkö, onko miehelläsi (ollut) parempi yleissivistys telkkarin katsomisen takia? Voihan niinkin olla, mutta sehän riippuu siitä, mitä sieltä telkkarista katsotaan. Lasten ja nuorten kanssa on se ongelma, että telkkarista harvoin katsotaan mitään "hyödyllistä", joten en oikein usko telkkarilla olevan sivistyksen kannalta merkittävää vaikutusta ennen kuin vähän vanhempana. Tässä oletuksena tietysti on, että telkkarin katsomisen sijasta tehdään jotain rakentavaa, luetaan tms.