Tekisi mieli "antaa samalla mitalla takaisin", mutta toisaalta en haluaisi alentua.. (kyse anopista)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lioy
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vaikea valita, että autatko sairasta ihmistä, hänen hätääntynyttä puolisoaan ja miestäsi?

:O

Että ap:n velvollisuus on auttaa häntä paskamaisesti kohdelleita ihmisiä, varsinkin kun kyse EI ole työajalla tehdystä diagnoosista? Velvollisuus tehdä työtä ilmaiseksi koko suvulle, vrt. kampaaja, jonka kuuluu leikata, värjätä, permanentata ja mitä ikinä, koko sukunsa tukat ja tottakai ILMAISEKSI. Muut saa kohdella ku paskaa mutta PITÄÄ AUTTAA!!!
 
[QUOTE="vieras";24592501]Että ap:n velvollisuus on auttaa häntä paskamaisesti kohdelleita ihmisiä, varsinkin kun kyse EI ole työajalla tehdystä diagnoosista? Velvollisuus tehdä työtä ilmaiseksi koko suvulle, vrt. kampaaja, jonka kuuluu leikata, värjätä, permanentata ja mitä ikinä, koko sukunsa tukat ja tottakai ILMAISEKSI. Muut saa kohdella ku paskaa mutta PITÄÄ AUTTAA!!![/QUOTE]

Minun äitini on lääkäri enkä osaa kyllä kuvitella tilannetta, jossa hän kieltäytyisi auttamassa hädänalaista - saati sitten hädänalaista tuttua.
Mutta kai "leipälääkärietäkin" joiden vala koskee vain virka-aikaa on... onhan leipäpappejakin (joka tosin mielestäni paljon pienempi paha.)

Kampaaja harvemmin auttaa työpanoksellaan sairasta, mutta tilanne jossa noin olisi , olisi sekin mielestäni vähintäänkin moraalisesti kyseenalaista edes empiä avun antamisessa.

Mihin perustuu tuo ajattelu, että ihmisen velvollisuus muita ihmisiä ja ihmisyyttä kohtaan koskee vain niitä jotka eivät ole "kohdelleet paskamaisesti"?
 
Vedät hengessäsi sen valkoisen lääkärintakin päällesi ja otat asian ammattimaisesti. Sinähän tiedät mitä olet lääkärinvalassa vannonut ja mitkä ovat terveydenhuollot rutiinit. Sillä se ratkeaa.
 
[QUOTE="vieras";24588274]Mitenkähän lääkärin vannoma lääkärinvala suhtautuu inhottavasti käyttäytyviin potilaisiin tai sukulaisiin?[/QUOTE]

Ei mihinkään lääkärinvalaan kuulu kirjoittaa perusteettomia lähetteitä tai hoputtaa hoitojonossa muiden, yhtälailla apua tarvitsevien, ohi omia sukulaisiaan. Päinvastoin tuota voisi pitää jopa lääkärinvakaumuksen vastaisena.
 
Oletko oikeasti lääkäri, vaiko valmistuva? Jokainen oikea lekuri tietää, että miksi tuollainen tilanne voi olla (usein myös on ) pahasta. Myös, että mitkä kirjoittamattomat säännöt vastaavasta tilanteesta sanoo.
Jos unohdetaan kaikki ammatin etiikat ja säännöt, niin mitä tapahtuu, jos arvioit tilannetta väärin? Tuskin anoppis antaa koskaan sun unohtaa asiaa. En iki kuuna päivänä uskaltaisi lähteä tuollaiseen mukaan. Korkeintaan voisin suositella yksityispuolella olevaa alan asiantuntijaa.
 
Aloittajalle: olen myös lääkäri ja tekisin niin, että soittaisin anoppisi miehelle ja selvittäisin hänen kanssaan asiaa. Jos minusta jatkotutkimukset olisivat aiheellisia tekisin joko lähetteen tai soittaisin YSTÄVÄLLISESSÄ hengessä hoitavalle lääkärille. Jos aihetta jatkotutkimuksiin ei ole, kertoisin sen anopin miehelle. Anopin ohittaisin koko prosessissa tyystin.
Ja teille muille: ei lääkärivala tarkoita sitä, että jokaista v*****levaa ihmistä täytyy heti sännätä auttamaan ilmaiseksi kaikkina vuorokauden aikoina ja että lääkäriä kohtaan voi käyttäytyä kuinka vaan, kyllä lääkäri auttaa ja vielä hymyillen.
 
Itse yrittäisin auttaa jos apua tarvitseva sitä itse pyytäisi, mutta en kirjoittaisi perusteettomia lähetteitä vain siksi että sukulaiset niin haluavat, koska se olisi mielestäni väärin.

Mun mielestä miehesi kuuluisi vastata niihin avunpyyntöihin kehottamalla vanhempiaan puhumaan asiasta suoraan sinulle.
 
Näinhän se on että hädässä ystävä tunnetaan! aika ilkeä tilanne. Kyllä saa itse anoppi tulla pyytämään apuasi jos todella sitä tarvii. Vaatii kyllä pikkusen nöyryyttä anopilta!!! Odota jos tulee itse pyytämään apuasi :) näin voisin kuvitella itseni toimivan vastaavassa tilanteessa...
 
Pystytkö arvioimaan tilanteen sivusta katsottuna tarpeeksi hyvin? Ei sairaalatutkimuksiin voi lähettää, ennen kuin on tutkinut potilaan riittävän hyvin (verikokeet, muut tutkimukset). Neuvoja voi antaa, mutta vasemmalla kädellä tehty lähete ei ole kenenkään etu. Itse keskustelisin appesi kanssa ja tarvittaessa lääkärin kanssa, mutta en itse hoitaisi. Lääkärin velvollisuus on toki auttaa akuutissa hädässä olevia, mutta kannattaa tehdä raja, miten paljon sukulaisia hoitaa (kirjoittaako unilääkkeitä, rauhottavia ym.). Lain mukaan hoidosta pitää aina jäädä sairaskertomukseen jälki.
 
Vaikea valita, että autatko sairasta ihmistä, hänen hätääntynyttä puolisoaan ja miestäsi?

:O

Niin. Aika inhimillistä, eikö totta?

Pohdin onko niin, että kiltteydelläni annan lisää puhtia hänen ilkeämieliselle käytökselleen. Kiltteyteni ei ole tähänkään saakka auttanut asiaa. Hän ei vain ole aiemmin nöyrtynyt pyytämään apuani - jos olen sitä joskus tarjonnut esim. kesälomallamme jollakin vierailulla, niin se on heitetty päin kasvojani tyyliin "älä kuvittele itsestäsi liikoja LÄÄKÄRI, yleensä teikäläiset vain arvailevat.."
 
[QUOTE="Hmm";24592756]Oletko oikeasti lääkäri, vaiko valmistuva? Jokainen oikea lekuri tietää, että miksi tuollainen tilanne voi olla (usein myös on ) pahasta. Myös, että mitkä kirjoittamattomat säännöt vastaavasta tilanteesta sanoo.
Jos unohdetaan kaikki ammatin etiikat ja säännöt, niin mitä tapahtuu, jos arvioit tilannetta väärin? Tuskin anoppis antaa koskaan sun unohtaa asiaa. En iki kuuna päivänä uskaltaisi lähteä tuollaiseen mukaan. Korkeintaan voisin suositella yksityispuolella olevaa alan asiantuntijaa.[/QUOTE]

Olen ihan oikeasti lääkäri. Erikoistumassa tällä hetkellä, mutta työelämässä.
 
[QUOTE="vieras";24592865]Aloittajalle: olen myös lääkäri ja tekisin niin, että soittaisin anoppisi miehelle ja selvittäisin hänen kanssaan asiaa. Jos minusta jatkotutkimukset olisivat aiheellisia tekisin joko lähetteen tai soittaisin YSTÄVÄLLISESSÄ hengessä hoitavalle lääkärille. Jos aihetta jatkotutkimuksiin ei ole, kertoisin sen anopin miehelle. Anopin ohittaisin koko prosessissa tyystin.
Ja teille muille: ei lääkärivala tarkoita sitä, että jokaista v*****levaa ihmistä täytyy heti sännätä auttamaan ilmaiseksi kaikkina vuorokauden aikoina ja että lääkäriä kohtaan voi käyttäytyä kuinka vaan, kyllä lääkäri auttaa ja vielä hymyillen.[/QUOTE]

Tämä on tosi hyvä neuvo. Näin juuri.
 
[QUOTE="Liila";24594186]Lääkäri voi saada syytteen nepotismista, jos menee tuolla tavalla lähettelemään omia sukulaisiaan jonojen ohi tarpeettomiin tutkimuksiin.[/QUOTE]

No joo mutta katsos eihän Mummeliisa sellaisista säännöistä välitä - hänhän kiillottaa kruunuaan vaikka häkki heilahtaisi...
 
Niin. Aika inhimillistä, eikö totta?

Pohdin onko niin, että kiltteydelläni annan lisää puhtia hänen ilkeämieliselle käytökselleen. Kiltteyteni ei ole tähänkään saakka auttanut asiaa. Hän ei vain ole aiemmin nöyrtynyt pyytämään apuani - jos olen sitä joskus tarjonnut esim. kesälomallamme jollakin vierailulla, niin se on heitetty päin kasvojani tyyliin "älä kuvittele itsestäsi liikoja LÄÄKÄRI, yleensä teikäläiset vain arvailevat.."

No tuollaisen kommentin jälkeen ottaisin ainakin sen nautinnon että saisi itse pyytää apua. Et ole mikää lähete/reseptiautomaatti joka toimii miehesi kautta. Ja ihan hyvä heidän on ymmärtää ettei lähetettä tule ilman perusteita.
Toisaalta arvailusta sinua tullaan edelleen syyttämään jos et tee kuten he haluavat...

Muille vielä, ei ap ole hädässä olevaa ihmistä heitteille jättämässä, onhan miehellä oma hoitava lääkäri joka hänen tilanteensa parhaiten tuntee!! Puhtaan kliinisesti ajatellen parasta olisi jättää päätökset tämän asiantuntijan tehtäväksi...
En ymmärrä miksi tämän ihmisen hoito olisi ap:n vastuulla vain koska hän on lääkäri? Kun miehellä kerran on se hoitava lääkäri?!?!
Eikä ap myöskään ole lähettämässä miestä kenenkään ohi, mistä se nyt tuli?
 
[QUOTE="Hmm";24592756]Oletko oikeasti lääkäri, vaiko valmistuva? Jokainen oikea lekuri tietää, että miksi tuollainen tilanne voi olla (usein myös on ) pahasta. Myös, että mitkä kirjoittamattomat säännöt vastaavasta tilanteesta sanoo.
Jos unohdetaan kaikki ammatin etiikat ja säännöt, niin mitä tapahtuu, jos arvioit tilannetta väärin? Tuskin anoppis antaa koskaan sun unohtaa asiaa. En iki kuuna päivänä uskaltaisi lähteä tuollaiseen mukaan. Korkeintaan voisin suositella yksityispuolella olevaa alan asiantuntijaa.[/QUOTE]

Hyvä vaihtoehto tämäkin!
 
[QUOTE="Gemma";24594342]Minä itse en ainakaan tekisi mitään, ennen kuin anoppi pyytäisi apua MINULTA, eikä pistäisi mitään miestä viestinviejäksi.[/QUOTE]

Noooh, eipä ole ei. Viestit menevät miehen kautta.
 
Armas lioy, älä tee mitään. Vetoa siihen, että olette liian "läheisiä" - olet jäävi - ja anna jonkun toisen hoitaa asia. Anoppisi on päättänyt olla sinusta jotain mieltä, eikä mikään mitä teet muuta sitä suuntaan tai toiseen. Todella tiedän mistä puhun!!!
 
Onko lääkäri velvollinen hoitamaan myös omat sukulaisensa?

Ei ole. Eikä vapaa-ajallaan ketään muutakaan (ellei ole kyse henkeä uhkaavasta tilanteesta, kuten liikenneonnettomuudesta). Eikä hoitavan lääkärin rooliin kannata sukulaisten suhteen edes ryhtyä. Neuvoa ja opastaa voi, tässä tapauksessa tosiaan (potilaan luvalla!!) keskustella esim hoitavan lääkärin kanssa tai ohjata privaattiin jollekin alan erikoislääkärille. Ja kannattaa asioida suoraan potilaan kanssa ja sivuuttaa koko anoppi.
 
Lääkäriln etiikasta ja lainsäädännön puolesta en tiedä mutta tuntuu että paras mielipide olisi sillä potilasta hoitavalla lääkärillä, joka tuntee kaikki faktat. Voihan potilas itse hakea toisen lääkärin mielipiteen vaikka yksityiseltä puolelta, jos haluaa. Minusta kuulosti hyvältä jonkun yksityisen tahon suosittelu anopin miesystävälle ja muuten olla puuttumatta koko asiaan koska olette käytännössä "lähisukulaisia".

Toinen seikka erikseen on anopin käytös. Tekisin heti alusta pitäen suoraan, mutta ystävällisesti selväksi että hänen käytöksensä loukkaa todella syvästi ja että pahoitat siitä mielesi, tai ainakin koet sen häiritseväksi. Muuten tuo vain pahenee ja lisääntyy mitä vanhemmaksi anoppi tulee.

Ihan sama juttu se on minusta aikuisten suhteessa kuin lastenkin, vaikka lasten kohdalla puhutaan esim. koulukiusaamisesta, eiväthän kiusaajat siinäkään kuulemma yleensä todella tajua miltä kiusatusta tuntuu. Ja jos ei anoppi ymmärrä vaan sama jatkuu, niin mielestäni tuollaista ei ole pakko sietää edes miehesi takia, vaan miehesi on minusta aika valita "puolensa". Sinä olet hänen uusi perheensä, joten hänen kuuluu puolustaa sinua kunnolla, vaikka kiusaaja olisi hänen oma äitinsä.

Voihan miehesi kertoa äidilleen että tunnet olosi niin epämukavaksi hänen seurassaan, ettet ole kovin innokas kyläilemään ennen kuin hän muuttaa suhtautumistaan sinuun. Jos miehesi ei tätä halua tehdä, mielestäni hän ei ole vielä tehnyt oikeasti valintaa sinun ja äitinsä välillä, mikä oikeasti on minusta oman perheen perustamisen lähtökohta ja edellytys. Vanhempiaan saa ja kuuluu rakastaa mutta oma perhe menee edelle.

Ja kyllä anoppi osaa itse pyytää sinulta apua. Voihan olla että välinne samalla lähenevät ja selkiytyvät jos samalla saisitte lyhyesti keskusteltua, mistä kenkä oikeasti hänen kohdallaan puristaa. Olisiko niin että hän on käytöksesi perusteella saanut sinun suhtautumisestasi häneen jostain syystä täysin väärän kuvan? Jos näin, tämähän on melko helppo korjata. :)
 

Yhteistyössä