(en minä, vaan tietämäni ihminen...)
Lapselta varastettiin päiväkodin eteisestä toppahaalari. Päiväkodin oveen laitettiin lappu, jossa pyydettiin vanhempia tarkistamaan onko haalari kulkeutunut vahingossa heille kotiin, mutta kukaan ei palauttanut haalaria.
Eräänä päivänä äiti lähti erääseen ostoskeskukseen, ja näki siellä lapsensa hoitokaverin äitinsä kanssa. Lapsella oli päällä samanlainen haalari kuin hänen lapseltaan oli kadonnut (sellainen, jota ei ole joka lapsella, ja jota ei tämän lapsen päällä ollut aikaisemmin näkynyt päiväkodissa ainakaan). Äiti meni lähemmäs ja tunnisti lapsensa haalarin. Kulumasta, nimilapusta, sillä ei ole väliä, mutta tunnisti kuitenkin niin ettei tulkinnanvaraa jäänyt.
Äiti suuttui ja sanoi, että anna heti se haalari. Toisen lapsen äiti sanoi että sitten lapsi palelee kotimatkalla, hän tuo sen päiväkodille myöhemmin. Haalarin oikean omistajan äiti ei suostunut: eihän kyseiseen ihmiseen voi luottaa. Hän sanoi, että annat sen joko nyt tai teen rikosilmoituksen ja kerron kaikille päiväkodissa kenen äiti on varas. Nainen antoi haalarin, ja he menivät kotimatkalle pakkaseen ilmeisesti niin, että lapsella oli pelkät sisävaatteet? Äiti kertoi silti päiväkodin henkilökunnalle ja muutamalle ystävälleen jonka lapsi on samassa pk:ssa että kuka haalarin oli ottanut.
Tekikö haalarin heti takaisin halunnut äiti oikein vai väärin, ja miksi?
Mun mielestä oikein. Mitäs varasti alunperin, prkl. Sitäpaitsi, he olivat ostoskeskuksessa, sieltä saa uusia haalareita eikä lapsen tarvitse jäätyä kotimatkalla. Jos ei ole varaa, voi voi. Kääriköön oman takkinsa lapsen ympärille ja palelkoon itse, varas.
Se oli mun mielestä myös oikein, että äiti kertoi päiväkodissa kuka haalarin varasti. Osaavatpa tarkkailla häntä jatkossa, kun hän liikkuu naulakoilla, ettei mukaan lähde taas "vahingossa" toisten omaisuutta. Ja osaavat myöskin kysyä onko muilta lapsilta kadonneita vaatteita (muutamia vaatteita oli kadonnut aikaisemminkin) kulkeutunut heille...Ystäville kertominen on mun mielestä myös täysin normaalia. Jos asianomaista hävettää, niin hyvä niin, niin makaa kuin petaa. :kieh:
Lapselta varastettiin päiväkodin eteisestä toppahaalari. Päiväkodin oveen laitettiin lappu, jossa pyydettiin vanhempia tarkistamaan onko haalari kulkeutunut vahingossa heille kotiin, mutta kukaan ei palauttanut haalaria.
Eräänä päivänä äiti lähti erääseen ostoskeskukseen, ja näki siellä lapsensa hoitokaverin äitinsä kanssa. Lapsella oli päällä samanlainen haalari kuin hänen lapseltaan oli kadonnut (sellainen, jota ei ole joka lapsella, ja jota ei tämän lapsen päällä ollut aikaisemmin näkynyt päiväkodissa ainakaan). Äiti meni lähemmäs ja tunnisti lapsensa haalarin. Kulumasta, nimilapusta, sillä ei ole väliä, mutta tunnisti kuitenkin niin ettei tulkinnanvaraa jäänyt.
Äiti suuttui ja sanoi, että anna heti se haalari. Toisen lapsen äiti sanoi että sitten lapsi palelee kotimatkalla, hän tuo sen päiväkodille myöhemmin. Haalarin oikean omistajan äiti ei suostunut: eihän kyseiseen ihmiseen voi luottaa. Hän sanoi, että annat sen joko nyt tai teen rikosilmoituksen ja kerron kaikille päiväkodissa kenen äiti on varas. Nainen antoi haalarin, ja he menivät kotimatkalle pakkaseen ilmeisesti niin, että lapsella oli pelkät sisävaatteet? Äiti kertoi silti päiväkodin henkilökunnalle ja muutamalle ystävälleen jonka lapsi on samassa pk:ssa että kuka haalarin oli ottanut.
Tekikö haalarin heti takaisin halunnut äiti oikein vai väärin, ja miksi?
Mun mielestä oikein. Mitäs varasti alunperin, prkl. Sitäpaitsi, he olivat ostoskeskuksessa, sieltä saa uusia haalareita eikä lapsen tarvitse jäätyä kotimatkalla. Jos ei ole varaa, voi voi. Kääriköön oman takkinsa lapsen ympärille ja palelkoon itse, varas.
Se oli mun mielestä myös oikein, että äiti kertoi päiväkodissa kuka haalarin varasti. Osaavatpa tarkkailla häntä jatkossa, kun hän liikkuu naulakoilla, ettei mukaan lähde taas "vahingossa" toisten omaisuutta. Ja osaavat myöskin kysyä onko muilta lapsilta kadonneita vaatteita (muutamia vaatteita oli kadonnut aikaisemminkin) kulkeutunut heille...Ystäville kertominen on mun mielestä myös täysin normaalia. Jos asianomaista hävettää, niin hyvä niin, niin makaa kuin petaa. :kieh: