Teinköhän mä nyt ihan hirveen mokan???? Kasvatusasiaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja herrrrmot mennöö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

herrrrmot mennöö

Vieras
5v pisti kaupassa taas hösseliksi, yritin ojentaa koko kotiintulomatkan, loppujen lopuksi haukkui mut idiootiksi ja löi. Sanoin soittavani isälleen, joka kun nostaa sormensa pystyyn niin tuo apina tottelee heti.. Poika alkoi itkemään kun kuuli, että soitan isille (leikisti puhuin puhelimessa) Kyllä on ollut nyt kiltisti kun kerroin, että seuraavaksi soitan ihan oikeasti. HITTO kun ei voi uskoa kun sanon, jäi jo ilman jäätelöä mitä varten tuonne kauppaan lähdettiinkin, tuossa isoveikka syö jätskiä ja pikkumies katsoo vieressä. Eikä todellakaan ole eka kerta kun jää ilman jotain käytöksensä takia, ei vain kerta toisensa jälkeen usko, vaikka olen aina tehnyt sen minkä olen uhannutkin. Nyt en edes uhannut jäätelön poisottamisella, vaan kun teki tempun josta on sanottu miljoonat kerrat, nappasin jätskin vaan pois ja nakkasin sen roskiin
 
En osaa ottaa kantaa siihen teitkö oikein vai väärin, liekö lapsi saanut jonkun elinikäisien trauman. Mutta henkilökohtaisesti kunnioitan tuollaisia äitejä erittäin paljon jotka oikeesti tekee jotain eikä vaan lässytä että "et viitsis" ja lapsi saa jatkaa huonoa käytöstään. Ehkä se lapsi kuitenkin oppii siitä jotain kun jäätelö lähti..
 
Sen verran vielä lisään, että tämä riehuminen, juokseminen ja tottelemattomuus tulee AINA kun ollaan menossa tekemään jotain kivaa. Mennään kaupungille, kauppaan, jätskille tms

Olenkin sanonut, että jos tuo riehuminen alkaa AINA kun tehdään jotain kivaa tai erikoista kotonaolon sijasta, ne pitää sit varmaan lopettaa ihan kokonaan, eli ei käydäkkään enää missään

Mutta oliko tuo isille soittaminen ihan hirveä moka?? Ainakin uskoi... tuo itkeminen vain ihmetyttää, sanoin että isi saa tulla komentamaan kerran mua ei usko (moka viimeistään tässä kohtaa? )
 
Jotkut lapset vaan jäävät useammin ilman jätskiä/limsaa/uimahallikäyntiä tai muuta kivaa kuin jotkut toiset lapset.
Jotkut lapset (ja myös aikuiset) ovat itsepäisempiä, jääräpäisempiä ja päättäväisempiä kuin toiset.

Jääräpäälapsen kasvattaminen on taitolaji.
 
Ilmeisesti pelkää isäänsä? Tuo isällä uhkailu on mielestäni todella törkeää. Vähän sama, kun ennen uhkailtiin, että mustalaiset vie, jos et oo kiltisti. Miksi et käytä omaa auktoriteettiasi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja nih:
Jotkut lapset vaan jäävät useammin ilman jätskiä/limsaa/uimahallikäyntiä tai muuta kivaa kuin jotkut toiset lapset.
Jotkut lapset (ja myös aikuiset) ovat itsepäisempiä, jääräpäisempiä ja päättäväisempiä kuin toiset.

Jääräpäälapsen kasvattaminen on taitolaji.

no ei tuon kasvattaminen kovin vaikeaa voi olla jos isäkin saa toisen tottelemaan pelkästään ilmeillä tai sormea nostamalla!! Mua ei vaan usko ja kokeilee tosi paljon (emme siis asu isän kanssa yhdessä enää )

Ei oo eka, eikä taatusti vika kerta kun jätskit on lentäneet roskiin tai saanut vierestä katsoa kun muut syö pullaa tms
 
No tuolla isille soittamisella vain vahvistit lapselle sitä, ettei sinua tartte totella. Joten yritä välttää sitä jatkossa. Ja nyt kun lapsi on rauhoittunut, niin koita jutella noista kauppareissuista, yms. kuinka siellä käyttäydytään ja kuinka äitiäkin täytyy totella samoin kuin isiä.
 
Minäkin tunnen yhden 6-vuotiaan, joka on kauniisti kenen muun tahansa kanssa - kunhan oma äiti ei ole näköetäisyydellä. Tämän neidin äiti on myös joskus aika turhautunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tt:
Ilmeisesti pelkää isäänsä? Tuo isällä uhkailu on mielestäni todella törkeää. Vähän sama, kun ennen uhkailtiin, että mustalaiset vie, jos et oo kiltisti. Miksi et käytä omaa auktoriteettiasi?

niimpä, käytäppäs kun ei tehoa yhtään, jätskit jo lähteneet ja sanominen ei tehoa. Paljon on tuo lapsi jo menettänyt asioita käytöksensä vuoksi. Monet kerrat käännytty takaisin, kun ollaan oltu menossa johonkin kivaan paikkaan. Jäähyllä on istuttu yhteensä tuntitolkulla jne jne jne

Toisaalta taas osaa olla oikea enkeli, ei ikinä uskoisi samaksi lapseksi
 
Jos mahdollista niin jätä pois reissusta kun riehuminen alkaa. tuosta isälle kertomisen uhkailusta, kerro että sun kanssa on ihan samat säännöt kuin isänkin kanssa, että ei riehua saa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Black Dahlia:
No tuolla isille soittamisella vain vahvistit lapselle sitä, ettei sinua tartte totella. Joten yritä välttää sitä jatkossa. Ja nyt kun lapsi on rauhoittunut, niin koita jutella noista kauppareissuista, yms. kuinka siellä käyttäydytään ja kuinka äitiäkin täytyy totella samoin kuin isiä.

Tämä keskustelu käydään JOKA kerta
 
Mites kun te ootte lähössä jäätelölle tms niin kestääkö se lähtö kauheen kauan? Kun mä ole huomannut tuosta meidä pojasta, on kyllä nuorempi kuin teidän, mutta ei kauhean aikaisin voi sanoa että mennään vaikka jäätelölle kun innostuu niin paljon että ei sitten jaksa odottaa yhtään ja sitten menee överiksi se touhuaminen. Tietty pitää pikkuhiljaa oppia odottamaankin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja tt:
Ilmeisesti pelkää isäänsä? Tuo isällä uhkailu on mielestäni todella törkeää. Vähän sama, kun ennen uhkailtiin, että mustalaiset vie, jos et oo kiltisti. Miksi et käytä omaa auktoriteettiasi?

niimpä, käytäppäs kun ei tehoa yhtään, jätskit jo lähteneet ja sanominen ei tehoa. Paljon on tuo lapsi jo menettänyt asioita käytöksensä vuoksi. Monet kerrat käännytty takaisin, kun ollaan oltu menossa johonkin kivaan paikkaan. Jäähyllä on istuttu yhteensä tuntitolkulla jne jne jne

Toisaalta taas osaa olla oikea enkeli, ei ikinä uskoisi samaksi lapseksi

Tuo riehuminen voi johtua myös siitä, että odottaa niin innolla ko. juttua mitä o kohta tulossa. Eikä osaa oikein hallita sitä tunnetta ja sit menee säheltämiseksi. Meillä on joskus pojan kanssa ollut samaa, se puhuminen siihen oikeasti auttaa ja aika. Ja sit vaan on koko ajan (jo ennen kuin riehuu) muistutettava niistä säännöistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
mielenkiintoista.
mitä sun mies tekee eritavalla kun poika sitä uskoo ja tottelee ?

En tiedä mitä tekee erilailla (en siis ole ap), mutta meillä on myös niin, että lapset uskovat enemmän minua kuin isäänsä. Meille se johtuu siitä, että olen aina johdonmukainen enkä jousta, jos jotain sanon/käsken. Mies taipuu helpommin, joten häntä sitten pompotellaan.
Pikku hiljaa mieskin on oppinut olemaan joustamatta ja lapset alkaneet totella vähän paremmin. Pahin moka, minkä voin tehdä olisi puuttua noihin tilanteisiin. Sillä kumoisin mieheni auktoriteetin kokonaan. Lapsen kasvatus vaatii sisua ja pitkää pinnaa. Rajoja ja rakkautta.
 
että ihan oot niin nössö ettei sua totella mutta isää kyllä?
tee nyt hyvä ihminen ittelles jotain etkä hössötö niitä lapsias niin että ne vetää sua ihan 6-0
rangastukset käyttöön etkä uhkaile isällä. se vaan tarkottaa sitä ettei sua edelleenkään tarvi totella.
kaupasta lähdetään heti pois jos siellä ei käyttäydytä,kerta kielletään ja jos ei mene perille poistutaan.
jäätelön veljelle voi hakea myöhemmin.
 
Täällä kanssa 3 kpl kekaroita, jotka eivät kuuntele mua, ei sitten millään. Vasta kun oikein räjähdän, niin sitten ehkä. Isänsä kun sanoo, niin hyvä etteivät asennossa seiso.

Äitini lohdutti mua, että sillehän ne lapset kiukuttelee eniten, kehen luottavat. On vain niin turhauttavaa ja hermoja vievää hommaa :kieh:
 
no kumma kun tuo vähän vanhempi tottelee mukisematta. Eilenkin oltiin vaatekaupassaa ja nappasi isomman lakin pois päästä ja lähti juoksemaan se kädessä ympäri kauppaa, ei totellut kun sanoin, ettei noin tehdä. Lähdettiin kaupasta pois ja isompi sai uuden mageen paidan, mutta pienempi jäi ilman kun ei ollut aikaa katsella sille kun alkoi riehumaan. Ei sitten päässyt enää mihinkään kauppaan käymään kun seuraavassakin kaupassa alkoi sama homma. Jäätiin ulkopuolelle odottamaan kun sisko kävi kaupoissa. Kyllä otti pikkumiestä päähän silloin. Seuraavalla kerralla KUITENKIN SAMA HOMMA, vaikka viimeksikin jäi kaupat käymättä ja lupaamani lelu saamatta (piti mennä br-leluun, mutta eipä menty mihinkään kauppaan sitten )
 
Jokaiseen lapseen muodostuu erilainen suhde, vaikka heitä samaan tapaan hoitaa ja rakastaa. Esikoinen vaan on sitten temperamentiltaan ja reagontitavoiltaan toisenlainen kuin pienempi.
 

Yhteistyössä