Teiniraskaus

Olenpas tässä eilen käynyt Lääkärillä, tuli soitto että onneksi olkoon teistä tulee äiti. Olimme äitini kanssa suut ammollaan koska missään raskaustesteissä ei raskauden merkeistä ollut tietojakaan nyt verikokeista sitten selvisi. Olen viisitoista vuotias, koulu loppumassa ja uusielämä alkamassa, kuusitoista täytän syksyllä. Olen iloinen mutta samalla vihainen ja surullinen. Toinen ongelma on että isä ehdokkaita on kaksi. Mitä te tekisitte ?

Haluan tietää

:ashamed:
:flower:

 

Kanna vastuusi ja hoida raskaus loppuun asti. Sitten on kaksi vaihtoehtoa... joko pidät lapsen itselläsi tai annat adoptoitavaksi. Älä missään nimessä tuhoa alkanutta elämää abortilla. Jokaisen elämä on arvokas. Aborttia tulet varmasti katumaan mutta sitä että annat lapselle elämän, sitä et tule koskaan katumaan. Onnea!

 

Onnea aluksi!

Itselläni ei ole kokemusta, mutta lähipiirissä on, tosin siitä on jo 15 vuotta aikaa. Serkkuni tuli vahingossa raskaaksi 15-vuotiaana, ja päätti pitää lapsen. Hän hoiti homman hienosti ja onnistui hankkimaan ammatinkin lapsenhoidon ohella. Lalpsen isän kanssa hän ei juurikaan ole tekemisissä, ja sai melkein 10 vuotta myöhemmin toisen lapsen toisen miehen kanssa, jonka kanssa asuu yhdessä vakituisesti. Serkkuni on ollut (vaikeuksista huolimatta) ihan tyytyväinen ratkaisuunsa. Hän on myös "koti-ihminen" eli ei kaipaa biletystä ja matkustelua, vaan viihtyy lapsiperheen äitinä.

Ratkaisusi teet itse, pidätkö lapsen vai teetkö abortin. Älä anna kenenkään painostaa suuntaan tai toiseen! Isyyden voi todeta labrassa lapsen synnyttyä, mutta ei lapsi välttämättä tarvitse isää elämäänsä kasvaakseen onnelliseksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi. Siitä olen itse elävä esimerkki! :saint:

 

Todella vaikeaa antaa neuvoja, kun ei tunne sinua ja elämääsi tarkemmin...miltä sinusta itsestä tuntuu? Tuntuuko, että haluaisit äidiksi vasta vähän myöhemmin? Onko isistä kummastakaan parisuhteeseen ja auttamaan sinua? Itse varmaan tekisin tuossa tilanteessa abortin (en kuulu abortin tuomitsijoihin).

Hirveästi voimia sinulle mitä ikinä sitten päätätkään, kumpikaan vaihtoehto ei ole maailmanloppu!
:hug:

 

En nyt oikeen osaa sanoo mitä tekisin sinun tilanteessa.
Mutta mieti mitä haluat elämältä, ootko niitä ihmisiä jotka haluaa bilettää ja bailata viikonloput, vai ootko valmis luopumaan niistä, ja käymään "rilluttelemassa" esim. kerran kuussa? Minkälaisia ovat isäehdokkaat? Haluaisitko jakaa loppu elämäs hänen kanssaan, oisko hän valmis sitoutumaan lapseen/sinuun?
Oishan se tietenkin parempi jos lapsella olisi isä siinä vierellä, mutta eihän se pakko oo.

Ite sain tytön suunnilleen pari viikkoo sitten (-90 oon) eroa vaan meilläkin on, vakituinen poikakaveri ja lapsi oli suunniteltu.

Mutta jaksamia päättämisen suhteen! :hug:

 

Oletko täyttänyt jo 17v. likka-90?

 

Olen, tammikuussa. Kuinkas niin?

 

\

Kanna vastuusi ja hoida raskaus loppuun asti. Sitten on kaksi vaihtoehtoa... joko pidät lapsen itselläsi tai annat adoptoitavaksi. Älä missään nimessä tuhoa alkanutta elämää abortilla. Jokaisen elämä on arvokas. Aborttia tulet varmasti katumaan mutta sitä että annat lapselle elämän, sitä et tule koskaan katumaan. Onnea!

Ei mitenkään pahalla mutta kyllä sitä lapsen pois antamistakin saattaa katua ja ennenkaikkea miettiä jälkeenpäin että missähän se mun lapsi on ja onkohan se onnellinen jne...

 

\

Olen, tammikuussa. Kuinkas niin?

Utelias vain, kun mun likka täyttää 17v. joulukuussa.
Itse tulin raskaaks 17v. :wave:

 

mie: aa, selevä =)

 

mie olin 15 ku tulin ekaa kertaa raskaaksi ja tiesin ettei se ollu vielä minua varten joten päädyin aborttiin jäihän siitä joitakin arpia sieluun mutta en kadu sain koulut käytyä jne. tasan 19 vuotiaana synnytin esikoisen ja nyt ootan toista rv39...luoja antaa vaihtoehtoja sinä päätät mitä polkua kulet. vointeja!

 

\

mie olin 15 ku tulin ekaa kertaa raskaaksi ja tiesin ettei se ollu vielä minua varten joten päädyin aborttiin jäihän siitä joitakin arpia sieluun mutta en kadu sain koulut käytyä jne. tasan 19 vuotiaana synnytin esikoisen ja nyt ootan toista rv39...luoja antaa vaihtoehtoja sinä päätät mitä polkua kulet. vointeja!

Luoja tuskin on tarkoittanut aborttia vaihtoehdoksi... Kyllä se on ihan ihmisen päättämä.

Ap:lle
Suomessa on paljon lapsettomia pariskuntia, jotka voisivat tarjota lapsellesi hyvän kodin, jos sinusta tuntuu että et ole vielä valmis äidiksi. Lapsen syntymän jälkeen sinulla on aikaa vielä 2 kk miettiä ratkaisua. Käy keskustelemassa vaikka psykologin kanssa tilanteestasi, se voisi avata uusia näkökulmia.
Ja synnytyksen jälkeen ota heti puheeksi helppo ehkäisy (esim. hormonikierukka) vaikka tietenkään ei haitaksi olisi vaikka ikää kertyisi sulle lisää ennen aktiivista sukupuolielämää.

Tsemppiä ja voimia elämääsi!

 

Suvi:

Olen miettinyt tottakai kaikkea, olenhan minä aika railakas tyttö joka mieluusti rilluttelee ulkona kavereiden kanssa mutta toisaalta olen valmis luopumaan siitä, olen varhaisessa iässä aloittanut bailaamisen ja koen olevani jo valmis luopumaan siitä ..

Haluan pitää lapsen, mutta mietityttää olenko jo vahingoittanut pientä, hän on nyt noin. 4viikkoa vanha masussani. ennen sitä että' tiesin olevani raskaana join ja polta edelleen, en siis juo mutta poltan. Pelottaa se,
mutta mistä sitä voi tietää onko se vahingoittunut vai ei :/ on surullista . Maanantaina neuvolaan ja pitäisi olla päätettynä kumpi vaihtoehto.

Olen vielläkin ymmälläni, en voi uskoa vieläkään että sisälläni kasvaa uusi ihana alku.

Terkut Suvi :heart:

 

itse päädyin aborttin 19-vuotiaana,koska en kokenut olevani valmis äidiksi sen enempää,kuin isäehdokas isäksi..asiaa kyllä miettinyt olen jälkeenpäin,mutta katunut en..nyt 23-vuotias ja 2kk vanhan pojan onnellnen äiti..ja eri mies on,kun sillon 19-v.
ei ole hyvä sekään,jos lapsena saa lapsen..(enkä nyt tarkoita,että itse olin,mutta minusta 15-v. vielä on..)
ja vastuu on siinäkin kannettava,jos lapsen pitää,siitä on voitava huolehtia ja pystyttävä tulevaisuus turvaamaan.

 

et sä vielä ole lasta vahingoittanut, tästä eteenpäin vaan ilman alkoa ja kannattaisi yrittää lopettaa tupakointi..vaikka nikotiinivalmisteiden avulla jos ei ilman onnistu.

tsemppiä ratkaisuusi. :hug:

 

Aika hienoa että olet 15-v, raskauden alussa ja olet jo löytänyt meidät (plussalaiset)

 

Kiitos kommenteista

Hassuinta tässä on vain se että Isä.. On ihan eri mies ketä on nyt minun kihlattuni ja vakava seurustelu kumppanini. Kihlattuni tietää asiasta ,ollaan juteltu asiasta monesti. Mutta emme ole päätyneet mihinkään..ratkaisuun,.En usko että hän haluaisi huolehtia toisen miehen lapsesta..

:ashamed:

 

Muuta neuvoa en osaa antaa kun sen, että älä anna kenenkään painostaa sinua päätöksessäsi suuntaan tai toiseen. Kukaan muu ei joudu ratkaisua sydämessään kantamaan loppuelämäänsä kun sinä. Välttämättä abortti ei ole huonoin vaihtoehto, mutta toisaalta ei lapsen synnyttäminenkään pidit sen tai et. Suurin kysymys tässä on kuitenkin Mitä Sinä haluat?

 

olen 16 tyttö ja olen raskaana eikä minun äiti tiedä sitä! miten voin kertoa sen hänelle pelkään että se ei anna ikänä anteeksi minulle???

:'(

 

hei mimmu!
Äitinä ajattelisin että ei ole mitään mitä ei lapselle voisi antaa anteeksi. Voihan olla että ensireaktio on järkytys ja huuto, mutta varmasti äitisi tukee ja auttaa sinua - se on äidin tehtävä ja varsinkin tälläisissa jutuissa sitä äitiä tarvitaan! Kerro rohkeasti vaan!

 

kiito jul24 neuvosta ! mutta on toinenkin ongelma ! en ole viel kertonut minun poikaystävälle koska pelkään että se jättää minut yksin tämän asijan kanssa !!!ja poikaystäväni on jo 24 vuotias joten en tiedä miten tän uskaltaa kertoa sille !!

 

Itse tulin vahingossa raskaaksi 15-vuotiaana poikaystävälleni, jonka kanssa olen vieläkin. päädyin aborttiin, raskaus oli minulle järkytys enkä todellakaan ollut valmis äidiksi, olin juuri aloittamassa lukion ja elämä ei ollut mallillaan muutenkaan. Nykyään suren ja kadun, mitä tein, mutta siinä elämäntilanteessa ja niin nuorena en ollut vain millään valmis äidiksi :ashamed: Olen jatkanut elämääni onnellisena, ja nyt olen raskaana neljännellä kuukaudella, ja tämä oli erittäin toivottu lapsukainen, vaikka nuori vasta olenkin, 17 vuotias. :saint:

 

Moikka oon 17 vuotias ja nyt kuukautiset 5 päivää myöhässä, sisko sanos että pitäis odottaa vielä ennen kun tekee testin, itse en haluais odottaa haluisin selkoa tähän asiaan. Kihlattu on armeijassa ja itsellä opiskelut kesken. mitä tehdä ? apua otetaan vastaan mielellään!

 

Tee raskaustesti välittömästi. Ei tarvitse odottaa enää päivääkään, kun kuukautiset kerran ovat jo myöhässä!

Jos testi on positiivinen, niin sen jälkeen kannattaa alkaa miettiä, mitä oikeasti haluat elämältäsi.

 

onko sulla ollut tällästä tilannetta ? pelottaa vaan kertoa kihlatulle pelottaa että se jättää mut yksin tän asian kanssa !