teiniäitiys

Tuosta ap:n linkittämästä sivustosta. Mulle oli uutta, että jos lapsen isä on alaikäinen, tämän pojan vanhemmat voivat kieltää poikaansa tunnustamasta isyyttään ja siten pojan vanhemmilla on oikeus vaatia isyyskokeita.

Niin, kysehän on kuitenkin vielä lapsista. Onneksi vanhemmat saa suojella alaikäisiä lapsiaan. Kyllä minäkin vaatisin isyystestin jos poikani tulisi teini-ikäisenä isäksi! :heart:

 

Ohhoh mikä tappelu... Kyllä muistan kun teininä ajattelin että ajatusmaailma ei muutu jne. Teininä olin erittäin ehdoton ja varma että oma ajattelutapa on oikein ja muut vain luulevat. Paljon on muuttunut. En kyllä olisi ollut valmis äidiksi 16-vuotiaana ja jos omat muksut haluavat teini-iässä lisääntyä, olisi melkoinen shokki. 16v on lapsi, ei se siitä muutu. Varmaan "hauskaa" saada lapsilisää itselleen ja lapselleen.

Aivot muistaakseni muuten ovat "valmiit" vasta 25-vuotiaana.

 

Luulin sua ellukka 16-vuotiaaksi kirjoitustesi perusteella. Anteeksi erehdykseni.

Miksi 16-vuotias ei sitten voi odottaa täysi-ikäisyyttä? Koska malttaminen ja harkinta vaativat kypsyyttä ja asioiden tarkastelemista pidemmällä aikavälillä. Eikös se niin ole, että ihmisen aivotkaan eivät vielä ole 16-vuotiaana kehittyneet loppuunsa? Noh, älkää nyt tästä kauheasti loukkaantuko. En tarkoita pahaa vaikka saatan ärsyttääkin omilla "kalkkis"mielipiteilläni.

juu ei ole vielä 20vuotiaanakaan aivot kehittyneet lopulliseen asti.

no voi kiva.

kuka tässä on sanonut ett 16vuotias on aikuinen? itse olen ainakin sitä mieltä että ihan pikku penska olin vielä silloin,enkä aikuinen ole vieläkään.

toisekseen tekstini näyttää tällä hetkellä varmasti kuin 10vuotiaan suuta,rupes niin keittämään nämä kaikkitietäväisyydet vaikka ette ole minuakaan koskaan tavanneet ettekä minun elämästäni tiedä mitään ja yks se yleistäminen on |O

No ihan rehellisyyden nimissä, eipä nyt teilata sinua. Olet siinä aivan oikeassa, että eihän me täällä sinua tunneta siinä määrin, että oltaisiin oikeutettuja lyttäämään. Ja ei kai tässä ketjussa olekaan tarkoitus SINUN elämääsi arvostella, vaan yleistäen puhua teini-ikäisten halusta hankkia lapsia.

Mutta jos pitäisi yleistää näitä asioita, niin voit kai myöntää että aika moni vaikkapa 16-vuotias on vielä hyvin lapsellinen ja epäitsenäinen. Itse olen mielestäni varsin avarakatseinen. Työssänikin olen teiniraskauksia kohdannut (lähes poikkeuksetta ovat kyllä olleet ylläreitä) ja aina punnitaan asiat monelta kantilta. En missään nimessä ole usuttamassa nuoria äiteja abortinhakuun. Mutta sitä en ymmärrä, miksi pitää hankkiutua tarkoituksella raskaaksi niin nuorena. Joojoo, vauvakuume ja vauvat on niin söpöjä jne. Ei riitä! Pitää osata ajatella isompaa kuviota. Lapsella on muitakin tarpeita kuin vaatteet, ruoka, koti, syli. Vanhemmuus on muutakin kuin toimintojen suorittamista, paapomista, pusimista. Vanhempana asetetaan lapselle arvoja, annetaan lapselle työkalut kasvaa parhaaksi mahdolliseksi itsekseen. Lapsi peilaa vanhemmistaan sitä, millaiseksi hän kehittyy. Ja suoraan sanoen, en usko että teininä sitä olisi itsekään vielä kasvanut itsekseen siinä määrin, että voisi olla peilinä toiselle eli lapselleen.

 

ja onko se niin pahaksi jos on lukion käynyt ja suunnitelmat ollut jotain ihan muuta ja saanut lapsen. voiko paremmin elämäänsä käyttää kuin lapsen hoitamiseen??

jos heitto oli minulle, niin kyllä se elämän suurempi tarkoitus voi olla jotakin muuta kuin tehdä jotakin puolipalkattua työtä kuin se että olisi saavuttanut unelmiensa ammatin. ei kaikki halua kituuttaa millään olemattomalla rahalla ja toimeentulotuella vaan elättää itsensä ihan oikeasti ja opettaa lapsillekin ne elämänarvot.
Lapsi ehtii ihan hyvin saamaan myöhemminkin, sitten kun on elämä muuten jo jonkinlaisessa järjestyksessä. entäs jos suomen sosiaaliturvasysteemi romahtaa joskus eikä rahaa jaetakaan enää kultalautasilla tämän päivän malliin vaan odotetaan ihmisten itsensäkin tekevän jotakin

Joillakin unelmana voi olla oma perhe, ei ammatti.

 

Mun on pakko kommentoida tähän että mä taas en ymmärrä yhtään enempää toistakaan ääripäätä. Siis sitä että naiset jättää lapsien teon hyvin myöhäiseen, iän alkaessa nelosella. Monta kertaa olen ihan oikeasti luullut että lapsi on isoäitinsä kanssa liikkeellä ja siinä onkin äiti ja lapsi.

Itse en ole ollut teiniäiti, mutta niin nuori kuitenkin että kaikki luuli vahingoksi ja taivasteli ratkaisujamme. Kaikki on mennyt kuitenkin vallan hyvin, oikeastaan vieläkin paremmin. Tulotaso on noussut tasaisesti lapsen kasvaessa ja tunnen ettei lapsemme ole jäänyt mistään paitsi vaikka ei rahassa olla kieriskelty, etenkään alkuaikoina.

Tiedän saavani tästä kommentista kiukkuisia vastauksia, mutta onhan mullakin oikeus kertoa mielipiteeni. Itse en koskaan jättäisi lapsen tekoa myöhäiseen. Olen aina ajatellut että lapset pitäisi tehdä nuorena. Toki sille ei voi mitään jos on vaikeuksia lapsen teossa. Monethan joutuvat "tekemään" lasta vuosikausia. Mutta se että tietoisesti jätetään lapsen teko myöhäiseen on asia jota en vaan ymmärrä.

 

ja olen kyllä aika pitkälti ellukan kanssa samoissa aatoksissa. ei ne kaikki 16-vuotiaat ihan pentuja ole! järkeä niillä on päässä monella enemmän kun ns. elämänkokemusta omaavat neljäkymppiset.

No voi helvetti!!! Tosi järkeviä ja kypsiä ovat varmaan, melkein ylikypsiä siis ihan

Elämänkokemusta 16-vuotiaana on tasan 16 vuotta, ei yhtään enempää - kenelläkään |O |O |O

Minulla on 16,5vee poika ja häntä ja kavereitaan, kun seuraan niin en ole mitään erityistä havainnut - pleikka on kova sana ja salilla käyminen, jalkapallo ja netti =)

kaikilla lapsuus ei ole samanlainen ja yhtä hyvä kuin pojallasi, itse olen törmännyt siinä iässä jo perheväkivaltaan,alkoholismiin ja huumehelvettiin perheessä. joten mulle tuossa iässä ihan jokin muu kuin pleikka oli kova sana.

No olen minäkin alkoholisti-perheessä kasvanut, mutta ei se mua teininä sen kypsemmäksi tehnyt, päinvastoin.
Olin esim.sitä mieltä, että ihmiset voisivat syödä jouluna vauvoja kinkkujen sijaan.

 

Mun on pakko kommentoida tähän että mä taas en ymmärrä yhtään enempää toistakaan ääripäätä. Siis sitä että naiset jättää lapsien teon hyvin myöhäiseen, iän alkaessa nelosella. Monta kertaa olen ihan oikeasti luullut että lapsi on isoäitinsä kanssa liikkeellä ja siinä onkin äiti ja lapsi.

Itse en ole ollut teiniäiti, mutta niin nuori kuitenkin että kaikki luuli vahingoksi ja taivasteli ratkaisujamme. Kaikki on mennyt kuitenkin vallan hyvin, oikeastaan vieläkin paremmin. Tulotaso on noussut tasaisesti lapsen kasvaessa ja tunnen ettei lapsemme ole jäänyt mistään paitsi vaikka ei rahassa olla kieriskelty, etenkään alkuaikoina.

Tiedän saavani tästä kommentista kiukkuisia vastauksia, mutta onhan mullakin oikeus kertoa mielipiteeni. Itse en koskaan jättäisi lapsen tekoa myöhäiseen. Olen aina ajatellut että lapset pitäisi tehdä nuorena. Toki sille ei voi mitään jos on vaikeuksia lapsen teossa. Monethan joutuvat "tekemään" lasta vuosikausia. Mutta se että tietoisesti jätetään lapsen teko myöhäiseen on asia jota en vaan ymmärrä.

Olen kanssasi täysin samaa mieltä ja ajattelinkin siitä kirjoittaa mutta ehdit ensin. Ihan vaan esimerkeiksi sanon Provon ja äiti 40 + tai jotain sinnen päin. =)
Kyllä teidänkin pitäisi ymmärtää myös se, että kaikki eivät HALUA enää tuossa iässä lapsia ja kaikille korkea koulutus ja hyvä työ eivät ole tärkeitä. Ja siltikään se ei tarkoita, etteikö tulisi toimeen omillaan. Uskokaa tai älkää, me olemme todella onnellisia näin matalasti koulutettuina ja pienipalkkaisina.
Itse asiassa, tällä hetkellä olen todella onnellinen siitä että voin jäädä kotiin 3 vuodeksi kuopuksen kanssa ilman opiskelu- ja työpaineita.

 

ja onko se niin pahaksi jos on lukion käynyt ja suunnitelmat ollut jotain ihan muuta ja saanut lapsen. voiko paremmin elämäänsä käyttää kuin lapsen hoitamiseen??

jos heitto oli minulle, niin kyllä se elämän suurempi tarkoitus voi olla jotakin muuta kuin tehdä jotakin puolipalkattua työtä kuin se että olisi saavuttanut unelmiensa ammatin. ei kaikki halua kituuttaa millään olemattomalla rahalla ja toimeentulotuella vaan elättää itsensä ihan oikeasti ja opettaa lapsillekin ne elämänarvot.
Lapsi ehtii ihan hyvin saamaan myöhemminkin, sitten kun on elämä muuten jo jonkinlaisessa järjestyksessä. entäs jos suomen sosiaaliturvasysteemi romahtaa joskus eikä rahaa jaetakaan enää kultalautasilla tämän päivän malliin vaan odotetaan ihmisten itsensäkin tekevän jotakin

Joillakin unelmana voi olla oma perhe, ei ammatti.

Sen verran täytyy kommentoida et ei se ammatti ja palkka kulje käsikädessä. Miehellä on kesken jääny ammattikoulu pohjalla ja tienaa enemmän ku veljensä joka on opiskellu ja opiskelee edelleen (ikää veljellä 40).

 

ja olen kyllä aika pitkälti ellukan kanssa samoissa aatoksissa. ei ne kaikki 16-vuotiaat ihan pentuja ole! järkeä niillä on päässä monella enemmän kun ns. elämänkokemusta omaavat neljäkymppiset.

No voi helvetti!!! Tosi järkeviä ja kypsiä ovat varmaan, melkein ylikypsiä siis ihan

Elämänkokemusta 16-vuotiaana on tasan 16 vuotta, ei yhtään enempää - kenelläkään |O |O |O

Minulla on 16,5vee poika ja häntä ja kavereitaan, kun seuraan niin en ole mitään erityistä havainnut - pleikka on kova sana ja salilla käyminen, jalkapallo ja netti =)

kaikilla lapsuus ei ole samanlainen ja yhtä hyvä kuin pojallasi, itse olen törmännyt siinä iässä jo perheväkivaltaan,alkoholismiin ja huumehelvettiin perheessä. joten mulle tuossa iässä ihan jokin muu kuin pleikka oli kova sana.

No olen minäkin alkoholisti-perheessä kasvanut, mutta ei se mua teininä sen kypsemmäksi tehnyt, päinvastoin.
Olin esim.sitä mieltä, että ihmiset voisivat syödä jouluna vauvoja kinkkujen sijaan.

olenko sanonut että olisin ollut kypsempi? edelleenki PIKKULAPSI olin vielä silloin.mutta varmasti enemmän kokenut maailman "pahuudesta" kuin joku muu hyvässä perheessä elänyt.

 

ja onko se niin pahaksi jos on lukion käynyt ja suunnitelmat ollut jotain ihan muuta ja saanut lapsen. voiko paremmin elämäänsä käyttää kuin lapsen hoitamiseen??

jos heitto oli minulle, niin kyllä se elämän suurempi tarkoitus voi olla jotakin muuta kuin tehdä jotakin puolipalkattua työtä kuin se että olisi saavuttanut unelmiensa ammatin. ei kaikki halua kituuttaa millään olemattomalla rahalla ja toimeentulotuella vaan elättää itsensä ihan oikeasti ja opettaa lapsillekin ne elämänarvot.
Lapsi ehtii ihan hyvin saamaan myöhemminkin, sitten kun on elämä muuten jo jonkinlaisessa järjestyksessä. entäs jos suomen sosiaaliturvasysteemi romahtaa joskus eikä rahaa jaetakaan enää kultalautasilla tämän päivän malliin vaan odotetaan ihmisten itsensäkin tekevän jotakin

Joillakin unelmana voi olla oma perhe, ei ammatti.

Sen verran täytyy kommentoida et ei se ammatti ja palkka kulje käsikädessä. Miehellä on kesken jääny ammattikoulu pohjalla ja tienaa enemmän ku veljensä joka on opiskellu ja opiskelee edelleen (ikää veljellä 40).

ei niin MUTTA se että kunkin pitäsi pääsääntöisesti itse pyrkiä elättämään itsensä ja perheensä on asia mistä ajatuksesta en tingi. sen olen varmaan aika monta kertaa tuonut ilmi

 

olenko sanonut että olisin ollut kypsempi? edelleenki PIKKULAPSI olin vielä silloin.mutta varmasti enemmän kokenut maailman "pahuudesta" kuin joku muu hyvässä perheessä elänyt.

'Toisaalta mä en näe - ainakaan suoranaista - yhetyttä maailman pahuuden kokemisen ja vanhemmuuden välillä.

 

ja toisekseen vielä eiköhän mulla ole KOKO mun elämä aikaa opiskella ihan miksi haluan kun ikääkin on vasta sen 18.mulle ei elämä lopu lapsen/lapsien saantiin vaan uudet tuulet ja unelmat alkavat vasta kehittymään.

 

olenko sanonut että olisin ollut kypsempi? edelleenki PIKKULAPSI olin vielä silloin.mutta varmasti enemmän kokenut maailman "pahuudesta" kuin joku muu hyvässä perheessä elänyt.

'Toisaalta mä en näe - ainakaan suoranaista - yhetyttä maailman pahuuden kokemisen ja vanhemmuuden välillä.

olenko sanonut että ne ovat sama asia?

 

Miten sulkee toisensa nuorena lapsen saaminen ja koulutuksen/palkan taso? Me olemme miehen kanssa molemmat korkeakoulusta valmistuneita ja työelämässä edenneet tasaisesti koko ajan. Silti lapsemme ei ole aamusta iltaan hoidossa, eli ihan normaalia perhe-elämää elämme. Emme ole rikkaita, mutta hyvin toimeen tulevia kuitenkin. Kaikki on kiinni siitä mitä elämältä haluaa ja miten sen järjestää. Ja tämä siis yhtään arvostelematta muiden ratkaisuja. Kaikki kun ei edes halua korkeaa koulutusta tai esim. esimies-asemaa työssään. Ja se on ihan jokaisen oma päätös, jossa ei pitäisi kenelläkään olla nokkaan koputtamista.

 

Mun on pakko kommentoida tähän että mä taas en ymmärrä yhtään enempää toistakaan ääripäätä. Siis sitä että naiset jättää lapsien teon hyvin myöhäiseen, iän alkaessa nelosella. Monta kertaa olen ihan oikeasti luullut että lapsi on isoäitinsä kanssa liikkeellä ja siinä onkin äiti ja lapsi.

Itse en ole ollut teiniäiti, mutta niin nuori kuitenkin että kaikki luuli vahingoksi ja taivasteli ratkaisujamme. Kaikki on mennyt kuitenkin vallan hyvin, oikeastaan vieläkin paremmin. Tulotaso on noussut tasaisesti lapsen kasvaessa ja tunnen ettei lapsemme ole jäänyt mistään paitsi vaikka ei rahassa olla kieriskelty, etenkään alkuaikoina.

Tiedän saavani tästä kommentista kiukkuisia vastauksia, mutta onhan mullakin oikeus kertoa mielipiteeni. Itse en koskaan jättäisi lapsen tekoa myöhäiseen. Olen aina ajatellut että lapset pitäisi tehdä nuorena. Toki sille ei voi mitään jos on vaikeuksia lapsen teossa. Monethan joutuvat "tekemään" lasta vuosikausia. Mutta se että tietoisesti jätetään lapsen teko myöhäiseen on asia jota en vaan ymmärrä.

Olen kanssasi täysin samaa mieltä ja ajattelinkin siitä kirjoittaa mutta ehdit ensin. Ihan vaan esimerkeiksi sanon Provon ja äiti 40 + tai jotain sinnen päin. =)
Kyllä teidänkin pitäisi ymmärtää myös se, että kaikki eivät HALUA enää tuossa iässä lapsia ja kaikille korkea koulutus ja hyvä työ eivät ole tärkeitä. Ja siltikään se ei tarkoita, etteikö tulisi toimeen omillaan. Uskokaa tai älkää, me olemme todella onnellisia näin matalasti koulutettuina ja pienipalkkaisina.
Itse asiassa, tällä hetkellä olen todella onnellinen siitä että voin jäädä kotiin 3 vuodeksi kuopuksen kanssa ilman opiskelu- ja työpaineita.

16 ja 40 v väliin mahtuu aika monta hyvää lapsenteko vuotta...
Ja edelleenkin pidän koulutusta tärkempänä sitä että itse itsensä ja perheensä pääsääntöisesti elättää. joskus se koulutus vaan ihmeesti auttaa siinä päämäärässä. ei sillä ole merkitystä saako kaksi vai kaksikymmentä tuhatta euroa rahaa kuussa, kunhan se itselle on se sopiva summa ja sillä pärjää eli elämänsä myös mitoittaa sen mukaan

 

Komppaani äiti 40+:aa. Mulle ainakin on tärkeää seisoa omilla jaloillaan (tietysti äitiyslomalla ja hoitovapaalla saa sosiaalietuuksia, ja niin kuuluukin). Iän myötä sitä alkaa myös ajatella yhteiskunnalliselta kannalta: palkanmaksajien verorahoilla tämä meidän hyvinvointivaltiomme pyörii. Minä ainakin kannan mieluusti korteni kekoon siinä missä kykenen. Ja opetan lapsilleni työnteon merkityksen.

 

ja olen kyllä aika pitkälti ellukan kanssa samoissa aatoksissa. ei ne kaikki 16-vuotiaat ihan pentuja ole! järkeä niillä on päässä monella enemmän kun ns. elämänkokemusta omaavat neljäkymppiset.

No voi helvetti!!! Tosi järkeviä ja kypsiä ovat varmaan, melkein ylikypsiä siis ihan

Elämänkokemusta 16-vuotiaana on tasan 16 vuotta, ei yhtään enempää - kenelläkään |O |O |O

Minulla on 16,5vee poika ja häntä ja kavereitaan, kun seuraan niin en ole mitään erityistä havainnut - pleikka on kova sana ja salilla käyminen, jalkapallo ja netti =)

kaikilla lapsuus ei ole samanlainen ja yhtä hyvä kuin pojallasi, itse olen törmännyt siinä iässä jo perheväkivaltaan,alkoholismiin ja huumehelvettiin perheessä. joten mulle tuossa iässä ihan jokin muu kuin pleikka oli kova sana.

No olen minäkin alkoholisti-perheessä kasvanut, mutta ei se mua teininä sen kypsemmäksi tehnyt, päinvastoin.
Olin esim.sitä mieltä, että ihmiset voisivat syödä jouluna vauvoja kinkkujen sijaan.

olenko sanonut että olisin ollut kypsempi? edelleenki PIKKULAPSI olin vielä silloin.mutta varmasti enemmän kokenut maailman "pahuudesta" kuin joku muu hyvässä perheessä elänyt.

Olet sinä pentu edelleen.
Ei se pahuus ketään kasvata, kokemusta on.

 

olenko sanonut että ne ovat sama asia?

Et suoraan. Mutta itse - ja huom, tämä on vain mun mielipiteeni - oman lapsuutensa mahdolliset traumat olisi ehkä'hyvä käydä läpi ennenkuin hankkii lapsia. Näen siis asian niin päin, että jos oma lapsuus on ollut tavalla tai toisella ankea, silloin kannattaisi ehkä olla vähän pidempään nuori aikuinen, saada asiansa kuntoon ja nauttia siitä, ennenkuin hankkii lapsia.

 

olenko sanonut että olisin ollut kypsempi? edelleenki PIKKULAPSI olin vielä silloin.mutta varmasti enemmän kokenut maailman "pahuudesta" kuin joku muu hyvässä perheessä elänyt.

'Toisaalta mä en näe - ainakaan suoranaista - yhetyttä maailman pahuuden kokemisen ja vanhemmuuden välillä.

en muuten näe minäkään. ennemminkin näkisin asian niin, että jos on oikein kovista oloista kotoisin niin kannattaisi prosessoida kaikessa rauhassa se oma (kesken jäänyt?) lapsuus ja nuoruus loppuun ja pyrkiä eheytymään ennen lasten hankkimista. kovin rikkinäinen ja kaltoin kohdeltu äiti ei aina jaksa olla hyvä äiti lapsilleen.

 

Niin, ja oon minäkin teininä sitä "maailman pahuutta" kokenut ihan reippaasti. Eikä se silti olisi minusta hyvää tai edes kohtuullista äitiä kuustoistakesäisenä tehnyt. Varmaankin päinvastoin!

 

ja onko se niin pahaksi jos on lukion käynyt ja suunnitelmat ollut jotain ihan muuta ja saanut lapsen. voiko paremmin elämäänsä käyttää kuin lapsen hoitamiseen??

jos heitto oli minulle, niin kyllä se elämän suurempi tarkoitus voi olla jotakin muuta kuin tehdä jotakin puolipalkattua työtä kuin se että olisi saavuttanut unelmiensa ammatin. ei kaikki halua kituuttaa millään olemattomalla rahalla ja toimeentulotuella vaan elättää itsensä ihan oikeasti ja opettaa lapsillekin ne elämänarvot.
Lapsi ehtii ihan hyvin saamaan myöhemminkin, sitten kun on elämä muuten jo jonkinlaisessa järjestyksessä. entäs jos suomen sosiaaliturvasysteemi romahtaa joskus eikä rahaa jaetakaan enää kultalautasilla tämän päivän malliin vaan odotetaan ihmisten itsensäkin tekevän jotakin

Joillakin unelmana voi olla oma perhe, ei ammatti.

Sen verran täytyy kommentoida et ei se ammatti ja palkka kulje käsikädessä. Miehellä on kesken jääny ammattikoulu pohjalla ja tienaa enemmän ku veljensä joka on opiskellu ja opiskelee edelleen (ikää veljellä 40).

ei niin MUTTA se että kunkin pitäsi pääsääntöisesti itse pyrkiä elättämään itsensä ja perheensä on asia mistä ajatuksesta en tingi. sen olen varmaan aika monta kertaa tuonut ilmi

Kyllä noista saa hiukan sen kuvan et susta teiniperheet käy automaattisesti sossussa rahat hakemassa. Saatoin käsittää väärinkin.
Tässä maassa pärjää hyvin ku haluaa ja viitsii ottaa muutaman riskin. Moni nuori on tähän valmiimpia ku paikalleen jo jämähtänyt iäkkäämpi ihminen

 

siis jos lapsen saa alaikäisenä on koko elämänsä kelan elätti? juu ei toki mulla ole enään aikaa opiskella,enkä tietenkään voi olenhan pilannut elämäni..voi voi minua..ja toisekseen tällä hetkellä saan etuudet mitkä moni muukin 30kymppinenkin äiti saa,toisekseen itse elätämme perheemme, mies on töissä kun olen kotihoidon tuella niin kuin monella muullakin vanhemmallkin äidillä.

 

N11NU ja äiti 40 +: En tiedä, että mitä ajattelette loppujen lopuksi, mutta kyllä ainakin minä näen teidän teksteistänne sen kuvan, että vain vanhemmalla iällä ( yli 40) voi tulla omillaan toimeen. Edelleen, reilu parikymppinenkin voi tulla omillaan toimeen ja voi olla ihan tyytyväinen siihen rahaan, vaikkei se paljoa olisikaan.
En ole missään vaiheessa puolustellutkaan 16-vuotiaiden raskautumista, mutta kuten tekin sanoitte siihen väliin mahtuu monta vuotta ja jotkut eivät halua enää 30-vuotiainakaan vanhemmiksi.

 

Ellukka: hieno homma että teillä noin. Mutta ei tässä nyt edelleenkään teidän perheestä yksin puhuta. Aika monella teinillä jää ne koulut kokonaan käymättä, kun lapsen saa nuorena. Poikkeuksia löytyy joka asiassa, mutta ei tuo nuorena äidiksi tulo ainakaan asiaa auta.

 

Etteks oo koskaan kuulleet alaikäisistä, jotka käy töissä ja elättää itsensä? Vai onko mun eksä ainoa? Se asui omillaan jo 15-vuotiaana, maksoi vuokransa ja laskunsa ja kävi töissä peruskoulun ohessa, on ollut esim. maatalouslomittajana 14-vuotiaasta asti, sen jälkeen talonmiehenä, suntiona ja kokkina. Työkkärissä ei ole tarvinnut käydä koskaan. Nykyään, kaksvitosena laulaa bändissä ja tienaa rahansa sillä.