saskia
Naurettava tilanne.
Meillä on ylimääräiseksi jäävät rattaat, jotka eräs mukava ja hyvä tuttu mielellään haluaisi (melko kallis ja haluttu merkki) ja on sen puolisuoraan ilmaissutkin. Nyt on sitten vähän epämukava tilanne, kun a) en kehtaisi pyytää häneltä summaa, jonka niistä takuulla ihan vähintäänkin saisin esim. Huutiksessa, b) hän takuulla vetäisi herneen nenään, jos pyytäisin, c) meille tulossa ihan pian iso menoerä, josta en muiden kuin ihan läheisten ystävien kanssa voi ymmärrettävästi puhua. Siis yhtään. Ymmärtäisi kyllä, jos tietäisi, mistä on kyse, en vain voi kertoa.
Olen aina ollut sitä mieltä, että tutuille myydään edullisemmin, mutta kun tilanne nyt sattuu olemaan tämä, fiilis on kohtalaisen epämukava.
Näin ollen mie voin siis joko suoraan vastata tutullemme, että jos maksat kunnolla, rattaat on sinun (ja leimaudun ahneeksi idiootiksi), tai ohittaa koko jutun, vaihtaa puheenaihetta ja laittaa menopelit huutikseen (josta ihan takuulla ne bongaa ja taas olen ahne idiootti, mikään "säästän ne seuraavalle" ei toimi). En haluaisi pilata kaveruutta, enkä varsinkaan leimautua koko tuttavapiirimme ahneimmaksi idiootiksi , mutta tämä oma poikkeuksellinen "rahareikämme" on sen verran tärkeä ja välttämätön, että kaikki liikenevä on nyt oikeasti tarpeen. Tuttavani rahatilanne on ihan kohtalainen, eikä talous varmaan kaatuisi, vaikka pyytämälläni hinnalla ostaisikin. On kuitenkin suoraan sanonut, että käytettyjenkin myynnissä olevien hinta on vähän liian suolainen. No onhan se, siksipä minä ne muualle myisinkin. ;P
Tunnen itseni todella typeräksi, enpä todella aiemmin kuvitellut joutuvani moista koskaan märehtimään. Niin, että mitäpä itse tekisit?
Meillä on ylimääräiseksi jäävät rattaat, jotka eräs mukava ja hyvä tuttu mielellään haluaisi (melko kallis ja haluttu merkki) ja on sen puolisuoraan ilmaissutkin. Nyt on sitten vähän epämukava tilanne, kun a) en kehtaisi pyytää häneltä summaa, jonka niistä takuulla ihan vähintäänkin saisin esim. Huutiksessa, b) hän takuulla vetäisi herneen nenään, jos pyytäisin, c) meille tulossa ihan pian iso menoerä, josta en muiden kuin ihan läheisten ystävien kanssa voi ymmärrettävästi puhua. Siis yhtään. Ymmärtäisi kyllä, jos tietäisi, mistä on kyse, en vain voi kertoa.
Olen aina ollut sitä mieltä, että tutuille myydään edullisemmin, mutta kun tilanne nyt sattuu olemaan tämä, fiilis on kohtalaisen epämukava.
Näin ollen mie voin siis joko suoraan vastata tutullemme, että jos maksat kunnolla, rattaat on sinun (ja leimaudun ahneeksi idiootiksi), tai ohittaa koko jutun, vaihtaa puheenaihetta ja laittaa menopelit huutikseen (josta ihan takuulla ne bongaa ja taas olen ahne idiootti, mikään "säästän ne seuraavalle" ei toimi). En haluaisi pilata kaveruutta, enkä varsinkaan leimautua koko tuttavapiirimme ahneimmaksi idiootiksi , mutta tämä oma poikkeuksellinen "rahareikämme" on sen verran tärkeä ja välttämätön, että kaikki liikenevä on nyt oikeasti tarpeen. Tuttavani rahatilanne on ihan kohtalainen, eikä talous varmaan kaatuisi, vaikka pyytämälläni hinnalla ostaisikin. On kuitenkin suoraan sanonut, että käytettyjenkin myynnissä olevien hinta on vähän liian suolainen. No onhan se, siksipä minä ne muualle myisinkin. ;P
Tunnen itseni todella typeräksi, enpä todella aiemmin kuvitellut joutuvani moista koskaan märehtimään. Niin, että mitäpä itse tekisit?