Tehdään jotain kaunista

[Zariza]

Happoradion biisi. Kuulin sen tänään ensi kerran, varmaankin minulla oli mahdollisuus tänään illalla kuunnella sitä ihan ajatuksella ja "tunteella". Ihan hyvä biisi, mutta sitä ei ole viety loppun - jätettu kesken. Tästä tulisi takuulla iskelmä Italiassa ja sitten maailmalla, JOS kaikki tyhjät aukot (vedätykset) täytettäisiin melodialla, sanoilla, toistoilla... nuottipoluilla!!! Siinä juuri on suomalaisen iskelmän menestymisen ongelma! Ehkä jopa suomalaisen ihmisen tyngän kuva. Liian paljon tyhjäkäyntiä.

 

[vierailija]

Wtf?

 

[Zariza]

Wtf?

Ei sitä, vaan asiaa siitä, miten hyvä kappale alkaa WOW!. mutta jää tyngäksi, ja näin se arka suomalaisuus tuntuu jopa musiikissa.. Eros Ramazotti voisi esittää tuonkin kipaleen, mutta sitä hänen pitäisi ihan pikkasen viilata. Jospa sittenkin viilattaisiin ihan itse!

 

[vierailija]

Ei sitä, vaan asiaa siitä, miten hyvä kappale alkaa WOW!. mutta jää tyngäksi, ja näin se arka uomalaisuus tuntuu jopa musiikissa.. Eros Ramanzotti voisi esittää tuon, mutta sitä hänen pitäisi ihan pikkasen viilata. Jospa sittenkin viilattaisiin ihan itse!

varmaan koiran ulinakin on susta WOW

 

[Zariza]

Törpöt, ei kyse ole sanoituksesta, eikä edes vain melodiasta, siitä että suomalaiset melodiat ovat yhtä ja samaa tyhjäkäyntiä, täynnä aukkoja, tyhjää tilaa... Kuunnelkaa vaikka vain jo klassista musiikkia! Jooooo historiaa, mutta s´josilloin ymmärrettiin yksinkertainen totuus miten musiikkiteoksen tulee olla kokonainen. Kipaleenkin tulee olla kokonainen, ehjä kipale. Niin kuin ihmisenkin pitäisi olla kokonainen, eikä hajalla. Ja tästa pääsemmekin mielenterveyteen: huonoon vointiin, masennukseen yms. suomalaisiinn kansantauteihin. Täällä on liian paljon tyhjää elämää, vaikka kaiken pitäisi olla hyvin, ei uskalleta elää. Ja suomalaiselle elää täysillä on juoda tai vetää kamaa päänsä täyteen.
Eikä siis uskalleta tehdä edes yhtä musiikkikappaletta (en tarkoita Sibeliusta ja Finlandiaa) siten, että siinä ei olisi kuoppia.

 

[vierailija]

Törpöt, ei kyse ole sanoituksesta, eikä edes vain melodiasta, siitä että suomalaiset melodiat ovat yhtä ja samaa tyhjäkäyntiä, täynnä aukkoja, tyhjää tilaa... Kuunnelkaa vaikka vain jo klassista musiikkia! Jooooo historiaa, mutta s´josilloin ymmärrettiin yksinkertainen totuus miten musiikkiteoksen tulee olla kokonainen. Kipaleenkin tulee olla kokonainen, ehjä kipale. Niin kuin ihmisenkin pitäisi olla kokonainen, eikä hajalla. Ja tästa pääsemmekin mielenterveyteen: huonoon vointiin, masennukseen yms. suomalaisiinn kansantauteihin. Täällä on liian paljon tyhjää elämää, vaikka kaiken pitäisi olla hyvin, ei uskalleta elää. Ja suomalaiselle elää täysillä on juoda tai vetää kamaa päänsä täyteen.
Eikä siis uskalleta tehdä edes yhtä musiikkikappaletta (en tarkoita Sibeliusta ja Finlandiaa) siten, että siinä ei olisi kuoppia.

Törppö olet itse ja sulla on tyhjäkäyntiä päässä. eipä sulla taida olla edes minkäänlaista sävelkorvaa.
Haukut suomalaisia masentuneiksi mielenterveyspotilaiksi... onko tuokaan ihan tervettä?

 

[vierailija]

Suomalaisessa musiikissa on ihanaa melankoliaa. Ei olisi Kent ollut niin hyvä ilman sitä. Diggy loo, diggy lei ei toimi aina

 

[Zariza]

Melankoliaa saakin olla, mutta biisin pitää olla kokonainen, ilman tyhjää tilaa. Seconds of nothing, minutes of nothing. Jos kuuntelette esim. vanhaa oikein melankolista Carolan biisiä "Rakkauden jälkeen", niin siinä sellainen mahdoliinen kertautuva sanaton tila on, joka olisi suomalaiselta säveltäjältä ja sovittakaöta tyhjäksi jäävä pitkä venyvä nuotti!, ei olekaan tässä olekaam 10-20 sekuntia tyhjää tilaa, vaan täynnä ihanaa melodiaa: Tässä se on ihana pianomelodia, joka käy niin kaihoisasti mieleen ja sydämeen. Tämän kappaleen säveltäjä ja sovittaja (etenkin sovittaja!) ei tietysti olekaan suomalainen, vaan muistaakseni saksalainen, voisi olla ranskalainen (näin alkuun itse ajattelin), mutta kuitenkin, homma pysyy kokonaisena, ja on suomalaisellekin oikeasti melankolinen.

 

[vierailija]

Sulla taitaa olla paljon aikaa

 

[vierailija]

Happoradion biisi. Kuulin sen tänään ensi kerran, varmaankin minulla oli mahdollisuus tänään illalla kuunnella sitä ihan ajatuksella ja "tunteella". Ihan hyvä biisi, mutta sitä ei ole viety loppun - jätettu kesken. Tästä tulisi takuulla iskelmä Italiassa ja sitten maailmalla, JOS kaikki tyhjät aukot (vedätykset) täytettäisiin melodialla, sanoilla, toistoilla... nuottipoluilla!!! Siinä juuri on suomalaisen iskelmän menestymisen ongelma! Ehkä jopa suomalaisen ihmisen tyngän kuva. Liian paljon tyhjäkäyntiä.

Suomalaiset musiikintekijät on niin laiskoja että ne yrittää saada mahdollisimman vähistä aineksista biisit aikaseksi. Vähän kun jatkais hernekeittoa vedellä ja kehuis että sainpas vähistä herneistä paljon keittua.