te, ketkä muistatte viime lamasta jotain niin kertokaa mulle millaista elämä oli silloin!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "äiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

"äiti"

Vieras
Mielellään kuulisin teiltä jotka olitte sillon jotain 25-45-vuotiaita, pienten lasten vanhempia mutta toki kaikilta kuulen mielellään kokemuksia! Itse en ole asunu tuolloin suomessa joten mitään mielikuvaa ei ole.
 
olenko jotenkin tyhmä ja naiivi kun en osaa pelätä mitään lamaa...

sanotaan, että korot laskee.

ja meidän perheessä tulot senkun nousee....

nou hätä.
 
[QUOTE="miksi";25235083]Ai vain yli 25v äidit :D:D
Miten 18-25v äidit? He varmaan enemmän/samalla lailla PIENTEN lasten äitejä siihen aikaan.[/QUOTE]

No siks, koska ne ois lähellä MUN ikää mitä itse olen nyt. Äh, vaikea selittää, mutta koitan nyt kuvitella millaista elämä olisi jos itse eläisin sitä aikaa nyt. Eli siksi en niin ehkä osaa samaistua jonku 18-vuotiaan äidin kertomukseen, tai siis sellaisen joka oli sillon 18-vuotias. Mutta toki kaikilta kuulen mielellään kokemuksia!


ja juu, olikos se 90-luku kun täällä oli lama? Siitä muisteluita kiitos!
 
90-luvun lama oli ankeaa ja toivonta aikaa. Suurtyöttömyys, korot pilvissä, jokainen pelkäsi menettävänsä työpaikkansa, ylivelkaantuneet joutuivat myymään asuntonsa tappiolla pois, asuntojen hinnat romahtivat, kokonaisia sukuja joutui velkavankeuteen, asuntoja pakkohuutokaupattiin, aikessa säästettiin.

Ikävä kyllä tämä seuraava on pahempi ja pidempi lama.
 
Oltiin vasta ostettu kesämökki, rahaa ei ollut käytännössä oikein mihinkään. Kirpparit tulivat ja yleistyivät, ei niitä mun tietoon ollut ennen lamaa mutta sen jälkeen esim. kun pankkeja kaatui/yhdistyi niin meidän paikkakunnalla useammassakin pankkikonttorissa oli kirpputori.

Kalapuikkopaketista (10 kpl) ja kattilallisesta perunoita söi koko neljän hengen perhe. Hedelmiä ei juuri ostettu,. joskus oli banaanit tarjouksessa ja niitä sai sitten kerralla ison kasan.

Talletustileille sai parhaina aikoina korkoa 10%.
 
Minä olin juuri valmistunut ammattiini ja saanut työpaikan, kun lama iski. Minulla ei ollut omaisuutta, mutta vain vähän velkaakin, pieni opintolaina ja autolaina. Sain heti valtiolta viran, siihen aikaan se oli kuin lottovoitto. Minua ei lama koskettanut, olin työssä, jossa oli hyvä palkka, etenkin nuoreksi (23 v) ihmiseksi. Menin pian naimisiin ja perustimme perheen pahimman laman aikaan, ostimme talon, saimme lainaa niin paljon kuin halusimme ottaa. Korot olivat korkeat. Ensimmäisenä vuonna 16%. Mutta tuloihin nähden sekään ei ollut liikaa. Saimme kaksi lasta, maksoimme lainaa pois. Lama ei koskettanut meitä mitenkään. Olimme hiton onnekkaita hannuhanhia. Avain siihen oli se, että meillä oli siihen aikaa takuuvarma työ ja hyvä palkka. Olen sitä miettinyt myöhemmin, että mikä läksy jäi oppimatta, kun se lama luisteltiin ihan kuivin jaloin. Varmaan joku tärkeä.
 
Ihana fanta kuulla tämmösiäkin tarinoita ? Käsittämättömän hyvä tuuri teillä on ollu onneksi!

Mitkä oli ne varmat työpaikat siihen aikaan? Jos siis oli vakipaikka jossain?
 
Itse olin silloin niin pieni, etten muista muuta kuin sen, että isä oli monta vuotta kotona kun ei ollut töitä. Firma kaatui, muut osakkaat muuttivat Ruotsiin velkoja pakoon, toiset vetivät itsensä köyden jatkoksi ja jättivät isälle miljoonavelat. Meitä oli kolme pientä lasta ja äiti taisi olla kotiäitinä, mutta jotenkin siitä selvittiin ja kiitos lakimuutoksen, velatkin vanhenivat muutama vuosi sitten :)
 
[QUOTE="a p";25235169]Ihana fanta kuulla tämmösiäkin tarinoita ? Käsittämättömän hyvä tuuri teillä on ollu onneksi!

Mitkä oli ne varmat työpaikat siihen aikaan? Jos siis oli vakipaikka jossain?[/QUOTE]Kyllähän sitä oltiin aika onnekkaita, että just siinä kohtaa oltiin elämissämme töitä aloittamassa. En tahdo tarkemmin kertoa, mutta valtion vakaa leipä oli silloin tarjolla. Nykyäänkin tehdään samaa työtä, mutta emme ole enää virkamiehiä, toimessa olemme, joten se ei ole niin kiveen kirjoitettu juttu. Kyllä sitä lamaa olemme usein miettineet ja taloammekin. Ostimme talon, ihan tuliterän, sen itselleen rakentaneelta taitavalta kirvesmieheltä, joka joutui kahden asunnon loukkoon, kun rakentaminen lopahti ja vaimokin joutui työttömäksi. Se oli heidän tragediansa, meidän onnemme. Huono omatunto ei ole ollut aina kaukana. Mutta silloinkin maksoimme talosta sen aikaisesti paljon.
 
[QUOTE="a p";25235150]kauanko edellinen lama kesti?[/QUOTE]

3-4 vuotta oli akuuttia. Jäljet olivat pahoja kymmenkunta vuotta. Tosin edelleen on jäljellä seurauksia edellisestä lamasta.

Pelkäänpä pahoin, että ilman pientä ihmettä olemme matkalla pahempaan, kymmenvuotiseen lamaan, joka todella jättää jälkiä yhteiskuntaan.
 
Itse aloitin opiskelut silloin. Opiskelijaelämä oli mahtavaa, mutta esim. lääkärityöttömyyttä oli ja se tuli ihan muutamassa viikossa, sitä ennen oli vastaava tilanne kuin nyt että ihmiset saattoivat vain valkata, milloin ja millä hinnalla keikkafirmojen kautta halusivat tehdä töitä. Meillä ei silloisen poikaystäväni kanssa ollut lapsia, mutta kävimme nuorissa (20 +) tuttavaperheissä kylässä ja lapsiperheet elelivät kivasti hyvät kotihoidontuet jne.
Helsingin Mannerheimintie varsinkin Kisahallin kohdalla oli lohduton näky; pelkkiä tyhjiä näyteikkunoita. Itse matkustelin, olin vaihto-opiskelijama Euroopassa, elintaso oli hyvä. Jackpotin vaatteet oli muodissa ja niitä sai -70% ALE:sta, ostin aina monta settiä asuja kerralla opintolainalla:)
Opiskelijaporukoissa oli aktiivinen aika. Paljon kutsuttiin ystäviä kotiin syömään ja sen sellaista. Sisustuksessa oli muodissa maanläheinen tyyli, puu, Provence-kankaat, maalaistyyli, talonpoikaisantiikki. Naistenlehdissä ei ollut mitään juppihehkutusta vaan annettiin vinkkejä siitä, miten tehdä hyvää ruokaa, herkullisia leivonnaisia, edullisesti. Kirpparit oli täynnä hyvää, uudenveroista tavaraa.
Toisaalta pankkiryöstöt yleistyi. Monet joutui velkavankeuteen, pankeilla meni huonosti, ihmisiä tuli uskoon, kun oli menettäneet kaiken.
 
[QUOTE="a p";25235293]fanta, en tarkoittanutkaan, että mitä varmaa työtä sinä teit vaan noin yleisesti, että mitkä ne siihen aikaan oli sun työn lisäksi?[/QUOTE]anteeksi en ymmärrä tätä kysymystäsi :) Jos tarkoitat, että mikä oli varmaa siihen aikaan, niin silloin vielä se, että oli vakityöpaikka valtiolla, oli melko hallelujaajuttu, sittemmin alkoi kyllä aikamoinen ulkoistaminen ja toimintojen purkaminen. Ja toinen missä siihen aikaan tienasi, oli nouseva tietotekniikka-ala.
 
Minä olin teini. Meidän perheellä meni ilmeisesti ihan hyvin, koska tehtiin tuohon aikaan kaksi etelänmatkaa - ekat reissut perheemme kanssa. Meiltä ei puuttunut mitään. Sekä isällä että äidillä oli töitä, ja muistan isän tehneen yhdessä vaiheessa päätyönsä ohella toistakin työtä (sinne haalittiin isompi porukka hänen työpaikaltaan). Ilmeisesti kannatti olla töissä kunnalla ja valtiolla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tyhmä ja naiivi;25235105:
olenko jotenkin tyhmä ja naiivi kun en osaa pelätä mitään lamaa...

sanotaan, että korot laskee.

ja meidän perheessä tulot senkun nousee....

nou hätä.

Viime lamassa korot just nousi!! Eli 13% oli ihan normi! Kuinka monen talous kestää jos korot nousee 13% ??? Onneksi ollaan eu:ssa ja euroopankeskuspankki säätää ohjuskorkoja.. Muuten oltais kusessa!!
 
[QUOTE="vieras";25235148]Oltiin vasta ostettu kesämökki, rahaa ei ollut käytännössä oikein mihinkään. Kirpparit tulivat ja yleistyivät, ei niitä mun tietoon ollut ennen lamaa mutta sen jälkeen esim. kun pankkeja kaatui/yhdistyi niin meidän paikkakunnalla useammassakin pankkikonttorissa oli kirpputori.

Kalapuikkopaketista (10 kpl) ja kattilallisesta perunoita söi koko neljän hengen perhe. Hedelmiä ei juuri ostettu,. joskus oli banaanit tarjouksessa ja niitä sai sitten kerralla ison kasan.

Talletustileille sai parhaina aikoina korkoa 10%.[/QUOTE]

Parhaina aikoina sai korkoa noin 20 pros per vuosi: kunpa ne ajat palaisivat b:)d
 
Näimme vuosina 2007 ja 2009 tämän ilmiön liikkuessamme USAssa länsirannikolla. Ensimmäisellä kerralla siellä oli tosi vilkasta kaikkialla, majoituspaikat täynnä, kaupat virkeitä, hinnat korkealla (no ei meikäläisestä vinkkelistä). Kahden vuoden kuluttua samat paikat olivat ihan kuolleet. Se oli kyllä karua katsottavaa. Esim viinitilat, kuolleet köynnökset, ei ole rahaa ostaa vettä, elanto on kaatunut. Se oli pysäyttävää nähdä isossa kaavassa, miten maa joutuu lamaan. Enkä väitä, että tietäisin tarpeeksi, mutta jotain sentään.
 
anteeksi en ymmärrä tätä kysymystäsi :) Jos tarkoitat, että mikä oli varmaa siihen aikaan, niin silloin vielä se, että oli vakityöpaikka valtiolla, oli melko hallelujaajuttu, sittemmin alkoi kyllä aikamoinen ulkoistaminen ja toimintojen purkaminen. Ja toinen missä siihen aikaan tienasi, oli nouseva tietotekniikka-ala.

Joo just tuota tarkotin :) Eli valtion työpaikat säilyi.

Mikä mahtoi olla esim. hoitoalan työllisyystilanne? Irtisanottiinko väkeä vai oliko vaan niin, ettei uusia otettu töihin, tietääkö joku?
 

Similar threads

Yhteistyössä