Te keiden lapsi huusi/itki miltein taukoamatta alle vuoden iässä...?

selvisikö teillä huutojen syy koskaan....?

me ollaan käyty jos jonkin näköisillä lääkäreillä ja mitään sellaista vikaa ei löydy, mikä tähän jatkuvaan itkemiseen liittyisi...
mistähän voisi johtua?


muoks* likkaheräs 07.00 ja nyt sain sen nukkumaan, eli heräämisestä alkaen on huutanut... ihan normi päivä... nyt varmaan nukkuun jonkun 30min ja sit taas huutaa seuraaviin uniin saakka...

 

meillä huusi ja oli muutenkin yliherkkä kaikelle siis äänet valo kosketus...ei mitään syytä...fysioterapiasta apua ja musiikista...nyt ukko on 1v4kk ja vieläkin kova kitisemään mut voiton puolella ollaan ja helpottaa kokoaajan lisää...voimia teille

 

Pikkusysteri oli kellon tarkka parin tunnin rääkyjä. Ei hiljentyny huomiolla, ei hellyydellä ei tutilla eikä ruualla.
Eikä koskaan selvinny miks huuti.

 

Mun esikoinen huusi "vaan" ekat 6kk (joo, nyt jo voi ton hymynaamalla sanoa, kun aikaa jo 10!). KÄytettiin jos jonkinlaisella lääkärillä ja onkin meidän perheessä ainoa, jolla on ihan viralliset "terveen paperit"!
Mut ei siis löytyny syytä allergioista, ei neurologiselta puolelta, ei mitäään selvää elimellistä syytä.
Pikkuhiljaa tuossa ½v jälkeen alkoi itkut vähentyä, mut on edelleenkin luonteeltaan tuollainen "räjähtävä"(suutuksissa esim sanoo ja tekee ennekun yhtään miettii), hitaastikämpiävä (esim. uudet ihmiset, tilanteet saa epäluuloiseksi) ja sellainen "perusnegatiivinen" luonne, näkee kaikessa mahdollisuuden epäonnistua, on arka kokeilemaan uutta siinä pelossa, ettei heti onnistu. Mut siitä huolimatta tai ehkä siksi oikein fiksu, koulussa hyvin pärjäävä ja herkkä ja ihana tyttö!

 

Eipä löytynyt mitään selitystä. Neuvolan mielestä ei ollu ees koliikkia :| Allergioita tai mitään sellasiakaan ei oo, mut nyt (4 v.) on kyllä ihan normaali muksu...

 

meillä huusi ja oli muutenkin yliherkkä kaikelle siis äänet valo kosketus...ei mitään syytä...fysioterapiasta apua ja musiikista...nyt ukko on 1v4kk ja vieläkin kova kitisemään mut voiton puolella ollaan ja helpottaa kokoaajan lisää...voimia teille

meillä tosi säikky tuo tyttö, sen takia käytiin neurologillakin, että jos sieltä puolelta löytyis jotain.... mutta kaikki oli ok...

tähän huutoon alkaa olla tietyl tapaa jo tottunut, enemmän raastaa hermoja sekun, ei pysty tekemään muuta kuin kantelemaan huutavaa lasta...

 

meillä huusi ja oli muutenkin yliherkkä kaikelle siis äänet valo kosketus...ei mitään syytä...fysioterapiasta apua ja musiikista...nyt ukko on 1v4kk ja vieläkin kova kitisemään mut voiton puolella ollaan ja helpottaa kokoaajan lisää...voimia teille

meillä tosi säikky tuo tyttö, sen takia käytiin neurologillakin, että jos sieltä puolelta löytyis jotain.... mutta kaikki oli ok...

tähän huutoon alkaa olla tietyl tapaa jo tottunut, enemmän raastaa hermoja sekun, ei pysty tekemään muuta kuin kantelemaan huutavaa lasta...

muistan niin hyvin sen ajan kun vessassakin kävin huutava lapsi sylissä...huutoon tottuu mutta mulle se on mennyt tonne selkärankaan niin että kun oma alkoi hiljentyä tossa vuoden iässä niin pinna ei enää kestäisi sitä kitinää yhtään ja kaupassakin jos vieras vauva huutaa niin mun on pakko vaan päästä pois...meille fysioterapiassa neuvoivat kuiskuttelua ja kevyesti sormien naputusta vauvan päähän eli sellaista hiljaista ropina ääntä...ja kehokosketusta ja raaja jumppaa...

 

Tässä on aika hyvä artikkeli suuritarpeisesta vauvasta:

http://www.lapsiperhe.net/itu/materiaalia/suuritarpeinen.html

Jos et imetä, niin hyppää sen osion yli suosiolla, imettäminen ei ole mitenkään olellinen osa juttua Jutun näkökulma on muutenkin "pehmeä", mutta itse ainakin sain lohtua melkein mistä vaan, jossa todettiin että tällaisiakin vauvoja on ja aikanaan se helpottaa.

 

Monella refluksi voi aiheuttaa tuota huutoa. Meidän lapsella on silent-refluksi eli ei pulauttele juuri ollenkaan. Vauvana oli kovin itkuinen, ääniherkkä, jäykkä yms. ja lopulta itse tajusin epäillä refluksia lukemattomien oireiden aiheuttajaksi.

 

Vatsakipuja se huusi, koska särkylääke auttoi. Neuvolantäti arvosteli sitä, että annettiin sille suppoja, että saatiin joskus nukkua ja että myös vauva sai joskus olla ilman kipuja. :/

 

meillä huusi ja oli muutenkin yliherkkä kaikelle siis äänet valo kosketus...ei mitään syytä...fysioterapiasta apua ja musiikista...nyt ukko on 1v4kk ja vieläkin kova kitisemään mut voiton puolella ollaan ja helpottaa kokoaajan lisää...voimia teille

meillä tosi säikky tuo tyttö, sen takia käytiin neurologillakin, että jos sieltä puolelta löytyis jotain.... mutta kaikki oli ok...

tähän huutoon alkaa olla tietyl tapaa jo tottunut, enemmän raastaa hermoja sekun, ei pysty tekemään muuta kuin kantelemaan huutavaa lasta...

muistan niin hyvin sen ajan kun vessassakin kävin huutava lapsi sylissä...huutoon tottuu mutta mulle se on mennyt tonne selkärankaan niin että kun oma alkoi hiljentyä tossa vuoden iässä niin pinna ei enää kestäisi sitä kitinää yhtään ja kaupassakin jos vieras vauva huutaa niin mun on pakko vaan päästä pois...meille fysioterapiassa neuvoivat kuiskuttelua ja kevyesti sormien naputusta vauvan päähän eli sellaista hiljaista ropina ääntä...ja kehokosketusta ja raaja jumppaa...

mulla vähän sama juttu, jos meen yksinään esim. kauppaan, niin en millään jaksais kuunneella jonkun itkua, tulee ihan kylmät väreet ja alkaa vituttaa..
täytyykin kokeilla noita teille annettuja ohjeita....

 

Monet refluksilapset ovat saaneet lähetteitä fysioterapiaan yms. ja meilläkin tutkittiin jo noita neurologisia juttuja, mutta kaikki omituisuudet hävivivät, kun refluksi saatiin kuntoon. Onko teidän lapsilla ollut selän vetämistä kaarelle, se on tyypillistä refluksissa?

 

meillä kaikki neljä lasta huutaneet noin ekan vuoden... aina sylissä, sylissä, sylissä... itkua, itkua, itkua... pulauttelua ja maidon takaisinvirtausta, se se kai se syy... mahaportti liian löysä... ei hoitoa! Ainaista hyssyttelyä... ei toivoakaan lapsen nukkumisesta sängyssä tai missään..paitsi ehkä hetkiä sylissä... (silti haaveilen viidennestä...hulluko?)

 

[huutoon tottuu mutta mulle se on mennyt tonne selkärankaan niin että kun oma alkoi hiljentyä tossa vuoden iässä niin pinna ei enää kestäisi sitä kitinää yhtään

Mulle kävi niin, että sitten kun vauva kasvoi ja alkoi uhmat sun muuta kiukuttelut, niin mun oli tosi vaikea kestää sitä kiukkuitkuakaan. Oli aika järkytys huomata, että vielä vuodenkin päästä tuntee niitä samoja ahdistuksen ja riittämättömyyden tunteita, joita huutavan vauvan kanssa joutui käymään läpi.

 

Nälkä, luulin että huusi vatsakipuja koska ei ottanut maitoa, mutta jossain vaiheessa huomasin että maito ei kelvannut koska huuto oli mennyt jo yli. Opin ennakoimaan ja vauvalla oli pullo suussa heti kun heräsi, itkut loppuivat siihen, ei minun rintamaito riittänytkään. Huomasin myös että joskus piti tehdä niin että vauva röyhtäsi välissä, pulautti ja tietenkin mummot selitti että ylimääräiset tuli ulos, mutta todellisuudessa vauvalla oli vielä nälkä ja hän söi paljon pulautuksen jälkeenkin.

 

Monella refluksi voi aiheuttaa tuota huutoa. Meidän lapsella on silent-refluksi eli ei pulauttele juuri ollenkaan. Vauvana oli kovin itkuinen, ääniherkkä, jäykkä yms. ja lopulta itse tajusin epäillä refluksia lukemattomien oireiden aiheuttajaksi.

meillä yksi lääkäri epäili tätäkin, mutta kun lapsi kasvaa ja kehittyy sut ok, niin silloin refluksi ei kuulemma sovi tähän huutoon.... itse kyllä aion tuosta refluksista puhua nyt helmikuun alussa kun on taas lastenlääkärin aika...

 

Monet refluksilapset ovat saaneet lähetteitä fysioterapiaan yms. ja meilläkin tutkittiin jo noita neurologisia juttuja, mutta kaikki omituisuudet hävivivät, kun refluksi saatiin kuntoon. Onko teidän lapsilla ollut selän vetämistä kaarelle, se on tyypillistä refluksissa?

meillä oli tota selän vetämistä ja suihku oksennusta,mut ei kukaan tuosta mainitsemastasi asiasta ole koskaa sanonut mitään vielä on sitä puolikuu selän kääntymistä...kerrotko vähän lisää

 

Monella refluksi voi aiheuttaa tuota huutoa. Meidän lapsella on silent-refluksi eli ei pulauttele juuri ollenkaan. Vauvana oli kovin itkuinen, ääniherkkä, jäykkä yms. ja lopulta itse tajusin epäillä refluksia lukemattomien oireiden aiheuttajaksi.

meillä yksi lääkäri epäili tätäkin, mutta kun lapsi kasvaa ja kehittyy sut ok, niin silloin refluksi ei kuulemma sovi tähän huutoon.... itse kyllä aion tuosta refluksista puhua nyt helmikuun alussa kun on taas lastenlääkärin aika...

Tuo lapsen kasvaminen ei nykyään enää ole tai ainakaan pitäisi olla mikään kriteeri refluksin vaikeutta arvioidessa. Meillä lapselta löytyi tutkimuksissa vaikea refluksi ja on aina kasvanut käyrien yläpuolella. Me saimme parhaan avun allergologilta, hän osasi ottaa huomioon sen, että refluksi voi olla myös allergianoire niinkuin meillä oli. Sopivan erityiskorvikkeen lisäksi saatiin vaivaan lääkitys. Refluksi voi olla myös rakenteellisesta viasta johtuvaa, mutta sekin on nykyisin hoidettavissa lääkkeillä. Vaikeimmat tapaukset leikataan.

 

Joo, d-vitamiini ei sopinutkaan. Unohdin kerran antaa kahden viikon ajan d-vitamiinit ja huuto loppui siihen paikkaan.

 

Refluksi on edelleen ainakin Suomessa todella alidiagnosoitu sairaus vauvoilla, vaikka on melko yleinen. Sen lisäksi, ettei sitä neuvoloissa tunnisteta ei sitä aina osata edes hoitaa. Nykyisin refluksiin on olemassa jo pienille vauvoille lääkehoitoa.

Refluksi on ruoan takaisin virtausta eli vatsasta pääsee nousemaan ruokaa ja vatsahappoja takaisin ruokatorven puolelle. Tämä aiheuttaa luonnollisesti kovaa kipua ja polttamista. Aikuisilla vastaavaa on närästys. Lapsilla refluksi on yleensä vain vielä tuskaisempaa ja voi tulehduttaa jopa ruokatorven koko matkalta. Pienillä virtausta voi olla aivan suuhun saakka ja joskus sitä tulee sitten oksennuksena tai pulautuksena ulos. Hoitamattomana aiheuttaa luonnolllisesti paljon kipua, joka monesti sekoitetaan koliikkiin. Refluksi voi pitkään jatkuessa syövyttää limakalvoja ja jopa hammaskiillettä.

Vaiva voi olla rakenteellinen tai allergiasta johtuvaa. Refluksin syy on kuitenkin selvitettövä, jotta voidaan hoitaa oikein. Meidän lapsella oli n. kaksi vuotiaaksi saakka lääkitys ja edelleen saa oireita epäsopivista ruoista. Myös rakenteellista löysyyttä voidaan auttaa lääkkeillä ja vaikeimpia tosiaan leikataan. Vaiva helpottuu suurimmalla osalla iän myötä, mutta on se kamalaa kärsiä hoitamattomasta refluksista esim. vuosi. Nykyisin tietoisuus on onneksi lisääntynyt.

Lisää tietoa ja vertaistukea on mm. Yahoon refluksilapset ryhmässä tai vaikkapa tuolla kaks plussan allergiat ja sairaudet puolella!

 

meillä kaikki neljä lasta huutaneet noin ekan vuoden... aina sylissä, sylissä, sylissä... itkua, itkua, itkua... pulauttelua ja maidon takaisinvirtausta, se se kai se syy... mahaportti liian löysä... ei hoitoa! Ainaista hyssyttelyä... ei toivoakaan lapsen nukkumisesta sängyssä tai missään..paitsi ehkä hetkiä sylissä... (silti haaveilen viidennestä...hulluko?)

Refluksia todellakin hoidetaan nykyisin!

 

meillä kaikki neljä lasta huutaneet noin ekan vuoden... aina sylissä, sylissä, sylissä... itkua, itkua, itkua... pulauttelua ja maidon takaisinvirtausta, se se kai se syy... mahaportti liian löysä... ei hoitoa! Ainaista hyssyttelyä... ei toivoakaan lapsen nukkumisesta sängyssä tai missään..paitsi ehkä hetkiä sylissä... (silti haaveilen viidennestä...hulluko?)

Refluksia todellakin hoidetaan nykyisin!

mua ei ikinä otettu tosissaan... käskettiin vaan laittaa se lapsi sinne omaan sänkyynsä, kyllä se sinne tottuu jne ...
aivan mahtavaa jos ja kun hoidetaan... tietää sitten mahdollisesti seuraavan tulokkaan kanssa... Tietääks kukaan miten se voi olla tolleen että mun kaikilla lapsilla ollu se vaiva, periytyvääkö?

 

Refluksi on edelleen ainakin Suomessa todella alidiagnosoitu sairaus vauvoilla, vaikka on melko yleinen. Sen lisäksi, ettei sitä neuvoloissa tunnisteta ei sitä aina osata edes hoitaa. Nykyisin refluksiin on olemassa jo pienille vauvoille lääkehoitoa.

Refluksi on ruoan takaisin virtausta eli vatsasta pääsee nousemaan ruokaa ja vatsahappoja takaisin ruokatorven puolelle. Tämä aiheuttaa luonnollisesti kovaa kipua ja polttamista. Aikuisilla vastaavaa on närästys. Lapsilla refluksi on yleensä vain vielä tuskaisempaa ja voi tulehduttaa jopa ruokatorven koko matkalta. Pienillä virtausta voi olla aivan suuhun saakka ja joskus sitä tulee sitten oksennuksena tai pulautuksena ulos. Hoitamattomana aiheuttaa luonnolllisesti paljon kipua, joka monesti sekoitetaan koliikkiin. Refluksi voi pitkään jatkuessa syövyttää limakalvoja ja jopa hammaskiillettä.

Vaiva voi olla rakenteellinen tai allergiasta johtuvaa. Refluksin syy on kuitenkin selvitettövä, jotta voidaan hoitaa oikein. Meidän lapsella oli n. kaksi vuotiaaksi saakka lääkitys ja edelleen saa oireita epäsopivista ruoista. Myös rakenteellista löysyyttä voidaan auttaa lääkkeillä ja vaikeimpia tosiaan leikataan. Vaiva helpottuu suurimmalla osalla iän myötä, mutta on se kamalaa kärsiä hoitamattomasta refluksista esim. vuosi. Nykyisin tietoisuus on onneksi lisääntynyt.

Lisää tietoa ja vertaistukea on mm. Yahoon refluksilapset ryhmässä tai vaikkapa tuolla kaks plussan allergiat ja sairaudet puolella!

Saako udella minkäniminen lääke teillä oli vauvalla käytössä?

 

Joillain voi olla myös periytyvää. Osalla voi olla varmaan jotain rakenteellista löysyyttä suvussa tms. Meillä ainakin kyseltiin vanhemmilta noita suvussa kulkevia juttuja ja varmistettiin, ettei ole palleatyrä, kun meillä on sitä ollut suvussa. Refluksi voi olla myös allergista ja ainakin itse olen huomannut, että perheissä on aika usein useampi allerginen lapsi.

Kaikki lääkärit eivät edelleen tuota refluksia vaan ymmärrä hoitaa ja itsekin ravasin todella monella lääkärillä ennen kuin vaiva selvisi. Ensin ehdoteltiin koliikkia ja epilepsiaa ja vaikka mitä ja lopulta sitä, että äidillä ei ole kaikki kotona

Monilla vaiva on juuri pahimmillaan yöllä tai yleensä makuuasennossa, kun virtausta pääsee helpommin takaisin päin. Monet refluksilapset pitävät siksi pystyasennosta. Sängynpäädyn kohottaminen reilusti voi auttaa jonkun verran, meillä siitä oli hiukan apua. Rakenteellisesta refluksista kärsiville maidon sakeuttaminen apteekista ostettavalla sakeuttajalla saattaa auttaa myös. Meillä se oli ihan yhtä tyhjän kanssa, kun vika oli itse maidossa. Monilla rakenteellisesta kärsivillä siitäkin on ollut apua.

 

Meillä on käytössä Losec Mups ja se aloitettiin n. 5 kk ikäisenä, kun päästiiin viimein kunnon lääkärille. Sitä ennen oli käytössä Zantac, mutta siitä ei ollut kamalasta apua.