Te jotka ette voi ottaa elukoita!

Siis haluaisit, mutta ei vaan voi.
Niin miten te taistelette ittenne kanssa? :whistle:
Mulla on koko pienen ikäni (30v :saint: ) ollut joku elukka pyörimässä jaloissa.
Ja nyt me ei voida pitää yhtään karvasta, koska mini on allerginen.
Tää tyhjyys vaan viiltelee aivonuppia jatkuvasti. :/
Miten tähän voi tottua? Kohta puoli vuotta siitä kun jouduin luopumaan, ja edelleen mä en ole/halua tottua tähän.
Onko mulla enää toivoa, vai sekin kaivossa? |O
 
Mä ootan että meillon sellanen lukaali että mä voin muuttaa mun tulevan bengalin kissani kanssa asumaan länsisiipeen. ukolla ei oo sinne asiaa allergiansa kanssa :D Se on mun ja kissan aluetta.

Mutta siis, muuten hellin vaan tuttujen elukoita.
 
...
Meillä lapsella "onneksi" vaan koira allergia. Koiran olisin halunnut, mut otettiin sit kaksi kissaa. Kissoille ei oo allerginen. Mut nyt en vaihtais enää koiraan, oon menettänyt sydämeni noille kateille..
 
Alkuperäinen kirjoittaja kookosta:
Mä ootan että meillon sellanen lukaali että mä voin muuttaa mun tulevan bengalin kissani kanssa asumaan länsisiipeen. ukolla ei oo sinne asiaa allergiansa kanssa :D Se on mun ja kissan aluetta.

Mutta siis, muuten hellin vaan tuttujen elukoita.
Mä kans muutan sitte teille. Mutta mä haluun saksanpaimenkoiran taas. :D
Tutuilla onki melkis kaikilla elukoita, mut ei se oo sama ku oma karvapallero on kotona. Mä haluun kaikki tai ei mitään.
Eli ei mitään täs tapaukses. :snotty:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
Meillä lapsella "onneksi" vaan koira allergia. Koiran olisin halunnut, mut otettiin sit kaksi kissaa. Kissoille ei oo allerginen. Mut nyt en vaihtais enää koiraan, oon menettänyt sydämeni noille kateille..
Meiän lapsella todettiin paha kissa-allergia. Ja koira, ja hevonen..
Ja me jouduttiin luopumaan kahdesta katista. Koiramme (likemmäs 12v) lopetettiin helmikuussa. Ja tää allergia onneks todettiin vasta kesällä. :ashamed:
 
Mä oon koko ikäni eläny kaiken näköisten eläinten kanssa on ollu marsu,kani,hamstereita, kolme koiraa.
Viimenen koira ku kuoli ku asuin kotona ja ehdotin että otetaan koira niin vanhemmat sano että sit saat ottaa koiran ku muutat pois kotoa.
No sit tietenki löysin sellasen miehen joka on koirille allerginen ja mä niin olisin halunnu ottaa kultasennoutajan.
Onneks mun veljen perheillä on koirat toisella kultanenoutaja ja toisella labradorinoiutaja.
Ja viimeks mun veljen perhe osti kultasennoutajan pennun ja mun veli sano että se on vähän kun munki koira että saat hoitaa sitä niin paljon ku haluat. :heart: =)
 
D
Alkuperäinen kirjoittaja salsai:
Siis haluaisit, mutta ei vaan voi.
Niin miten te taistelette ittenne kanssa? :whistle:
Mulla on koko pienen ikäni (30v :saint: ) ollut joku elukka pyörimässä jaloissa.
Ja nyt me ei voida pitää yhtään karvasta, koska mini on allerginen.
Tää tyhjyys vaan viiltelee aivonuppia jatkuvasti. :/
Miten tähän voi tottua? Kohta puoli vuotta siitä kun jouduin luopumaan, ja edelleen mä en ole/halua tottua tähän.
Onko mulla enää toivoa, vai sekin kaivossa? |O
Meillä on ulkokoiria, kun ipanat on allergikkoja. Kaikki saa nauttia elukoitten kanssa touhuamisesta, mutta ilman oireita =)
Niin, siihen kyllä tarvitaan se oma piha XD
 
Alkuperäinen kirjoittaja salsai:
Alkuperäinen kirjoittaja kookosta:
Mä ootan että meillon sellanen lukaali että mä voin muuttaa mun tulevan bengalin kissani kanssa asumaan länsisiipeen. ukolla ei oo sinne asiaa allergiansa kanssa :D Se on mun ja kissan aluetta.

Mutta siis, muuten hellin vaan tuttujen elukoita.
Mä kans muutan sitte teille. Mutta mä haluun saksanpaimenkoiran taas. :D
Tutuilla onki melkis kaikilla elukoita, mut ei se oo sama ku oma karvapallero on kotona. Mä haluun kaikki tai ei mitään.
Eli ei mitään täs tapaukses. :snotty:
No pistetään teille oma huone sinne :saint: Saattaa tosin kestää tovi että meidän tuloilla on tollaseen linnaan varaa, mut hyvää jaksaa odottaa.
 
....
Alkuperäinen kirjoittaja salsai:
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
Meillä lapsella "onneksi" vaan koira allergia. Koiran olisin halunnut, mut otettiin sit kaksi kissaa. Kissoille ei oo allerginen. Mut nyt en vaihtais enää koiraan, oon menettänyt sydämeni noille kateille..
Meiän lapsella todettiin paha kissa-allergia. Ja koira, ja hevonen..
Ja me jouduttiin luopumaan kahdesta katista. Koiramme (likemmäs 12v) lopetettiin helmikuussa. Ja tää allergia onneks todettiin vasta kesällä. :ashamed:
Voi ei, jos todella on pahana niin sit ei kyllä asialle voi mitään, mut jos lievänä niin joidenkin tutkimusten mukaan siedättämällä sais oireet pois/vähenemään.
 

Yhteistyössä