Te, joilla useampi pieni lapsi, pääsettekö liikkumaan heidän kanssaan hyvin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tuitti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tuitti

Vieras
Tarkoitan, että miten usein jaksatte lähteä esim. uimarannalle tai johonkin kauemmas puistoon, kaupungille..mihin vain kauemmaksi jos teillä ei ole autoa käytössänne? Onko käytössänne kaksovaunut? Mietin vain kun parilla kaverila lapsia useampi alle kouluikäinen ja he ovt todella huonoja lähtemään mihinkään. Eivät jaksa lähteä sellaisen revohkan kanssa ja lapsilta jää moni kiva juttu siksi kokematta:(
 
kun mulla oli 2 alle kouluikäistä, siis kaksi pientä. kävin museot ym. ja liikui paljon, mtta olin aivan puhki ja varmaa oli heti, että jos selviän sen ajan, en koskaan tee lapsia lisää. tosi hidasta ja raskasta ja evästä ja tavaraa ja riisumista ja vaatetta ihan tarpeeksi jo kun 2 lasta auttaa ja itsensä ja huolehtii kaikkien tavarat.
ei tukiverkkoja
 
Mulla on kaksi alle 3v:ta. Mikäs noiden kanssa on liikkuessa. Myönnän että välillä laiskuus iskee ja on helpompaa pysytellä kotona. Mulla on aina toinen liinassa ja toinen rattaissa ja nyt kun isompi kuuntelee jo vähän mitä sille puhutaan niin monissa paikoissa voi kulkea "vapaanakin". Autolla tosin kuljetaan aina, kun ei täällä maalla oikein ole noita julkisia kulkuvälineitä.

muoks. rannalle en kyllä yksin noiden kanssa lähde. On vähän turhan riskialtista puuhaa, mutta kaikkialle muualle oon noiden kanssa kulkenut.
 
Yks kaveri sellainen että ei liiku lastensa kanssa kotipihalta mihinkään ellei ole autoa käytössä. Hänellä tosin on 4 alle kouluikäistä, mutta voisi nyt joskus edes mennä bussilla pari kilsaa uimarannalle tai leikkipuistoon, ettei aina tarttisi lasten kiertää kotipihaa.
 
Mä en kyllä viitsi edes kahden kanssa usein käydä missään...Tosi ne on niin pieniä, et ei varmasti tule rannalla käymisestä miksikään. Jos oikein kuuma, voin laittaa pihalla paljun aurinkovarjon alle, niin on helpompi suojata nahkaakin.. Niille kylää keksii pihallakin tekemistä ja ainaisesta menosta ei ole lapsille mitään hyötyä. Ja mitä iloa siitä kaupungilla pyörimisestä niille lapsille on?
 
No omasta viittimisestähän se on kiinni. Meillä on kausia et kuljen vaikka missä noiden 4 kanssa, sitten taas viihdytään paljon kotona ja keksitään omassa pihassa tekemistä. Senhän takia meillä on omakotitalo ja oma piha et on sitä omaa tekemistä eikä aina tarvii lähteä mihinkää saadakseen tekemistä.

Ai niin ja meillä on käytössä päivisin sekä auto ja polkupyörän peräkärry, kaksosratasikäisiä meillä ei enää ole. (lapset 7v. 5v7kk, 3v11kk ja 2v8kk.)
 
Alkuperäinen kirjoittaja tuttua:
Yks kaveri sellainen että ei liiku lastensa kanssa kotipihalta mihinkään ellei ole autoa käytössä. Hänellä tosin on 4 alle kouluikäistä, mutta voisi nyt joskus edes mennä bussilla pari kilsaa uimarannalle tai leikkipuistoon, ettei aina tarttisi lasten kiertää kotipihaa.

Montas lasta on itelläs?
Helppo sanoa jos ei itse kokeile millaista on liikkua niin monen pienen kanssa, varsinkin jos on huonosti nukuttuja öitä takana.
Itsellä vain kaksi lasta niin ei kokemusta, mutta ymmärrän täysin jos kaikilla ei aina motivaatio riitä.
 
meillä 3 alle kouluikäistä. Päivät ollaan ilman autoa ja kävellen / pyörällä omassa pienessä kylässämme kauppaan, kirjastoon, kahvilaan tai muille asioille. Autolla 15 km isompaan kaupunkiin.
Ihan päivittäin liikumme. En koe hankalaksi, kun se on " elämäntapa " .
 
Pääsen liikkumaan ja olen aina ollut "hyvä" lähtemään vaikkei se lasten kanssa aina niin helppoa ole ollutkaan. Nyt lapsen 3v ja 4v, vanhempi vastikää kävelemään oppinut joka ei siis ilman rattaita pärjää. Tuplat yhä olemassa tiukkoja tilanteita ja pitkiä reissuja varten vaikka olen parhaanimukaan vieroitellut tuota kuopusta rattaista.

Loppukesästä lähden täältä Tukholmasta Tanskaan yksin noiden kahden kanssa ja se jännittää vähän, edessä juna- ja lauttamatkat eka kertaa niin ettei ole tosiat aikuista mukana ja kuopus ilman rattaita. Mutta eiköhän siitäkin selvitä. Hankalinta oli se vaihe kun oli kaksi kävelemätöntä lasta, kuopuskin oppi kävelemään vasta 1v9kk iässä. Yhtäaikaa noiden kanniskeleminen oli minulle vaikeaa ja rattaita ei saanut jokapaikkaan ottaa mukaan. Se vaati luovuutta ja teki joskus tiukkaa selälle. Tämän jälkeen ei voisi enää sanoa liikkumisen olevan tänäpäivänä hankalaa. :D

Niin ja siis sitä autoa ei ole koko perheessä, eli ihan jalan tai julkisilla liikutaan, usein koirakin mukana.
 
Mulla ei oo edes ajokorttia, joten kävellen ja bussilla on menty pian kahdeksan vuotta :) Olihan se välillä aika hulabaloota joskus kun oli alle 1-v, 3v ja 5v, mutta kyllä me silloinkin kerran kuussa käytiin bussilla keskustassa kirjastossa ja välillä ihan muutenkin vaan. On käyty kaveriperheen kanssa jopa mäkkärissä "retkellä" muutaman kerran. Rannallekin oon päässyt koko porukan kanssa, tosin ranta on tossa parinsadan metrin päässä, joten lähteminen ja meneminen ei aiheuta suurta vaivaa. Esikoisen eskarivuosi oli vähän haasteellinen, piti joka päivä hakea eskarilainen 1v:n ja 4v:n kanssa ja kahtena päivänä jättää 4v paluumatkalla kerhoon ja taas hakea sieltä pois 2,5 tunnin päästä. Eipä muuten tarvinnut enää harrastaa liikuntaa :D

Eli kyllä sitä selviää, mutta pitää asua paikassa jossa on edes kohtuulliset julkiset liikenneyhtedet ja ei ihan mahdottoman pitkät matkat kauppoihin, kerhoihin, eskariin ym. jokapäiväisiin paikkoihin.
 
mä en lähde rannalle yksin noidenkanssa. 5v 2v ja 1v
mutta muualla kyllä kuljeskelen mielelläni. harmi kun nyt ei oo enää mulla autoo päivisin käytössä,pääsis muuallekkin kun ihan vaan tähän lähelle.
 
meillä on tytöt 1,5 v. ja 4 kk. kaksostenrattailla on liikuttu päivisin kun isukki autolla töissä.
Rattaat on ollut kätevät, tosin isompi lapsista alkaa olla vähän levoton istumaan kovin pitkiä matkoja..täytyy välillä päästää jaloittelemaan vierelle. Nyt kesällä kaikki lähtemiset tuntuu helpommalle, kun pukemiset yms.käy nopsemmin, mutta joskus kyllä tuntuu että jo etukäteen stressaa jotkut reissut kun jo se tavaran määrä( vaihtovaipat, vaatteet, eväät, lelut, harsot, puhdistusliinat...)on niin mahdoton. Kotona ja pihapiirissä niin paljon helpompi pyöriä. Yritän ajatella että tämä on nyt tätä pari vuotta, ja sitten on jo helpompi liikkua isompien kanssa tapahtumissa ja uimahalleissa yms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja s:
meillä 3 alle kouluikäistä. Päivät ollaan ilman autoa ja kävellen / pyörällä omassa pienessä kylässämme kauppaan, kirjastoon, kahvilaan tai muille asioille. Autolla 15 km isompaan kaupunkiin.
Ihan päivittäin liikumme. En koe hankalaksi, kun se on " elämäntapa " .

Muutoin ihan sama paitsi että me asumme pienessä kaupungissa.
 
Meillä 5v 8kk, 3v 7kk ja kaksoset 2v 2kk. Onhan siinä oma hommansa, mutta päästään liikkeelle kyllä. Hoidan esim. neuvolakäynnit useimmiten koko poppoon kanssa. Harvemmin saan apua. Ja meillä tuplarattaat käytössä kaksosilla. Isommat kävelee. Autoa ei ole, kun ei ole ajokorttiakaan.

Ja juu, kävellen liikutaan myös vähän pitemmät matkat, kunhan täällä keskustassa ollaan. Bussiin en änkeydy tuplarattaiden kanssa, tuskin edes mahtuisi. Eli jos ei jonnekin autokyytiä saa, jää kauempana olevat kyllä kokematta.
 
Kahden kanssa on vielä helppo liikkua tuplarattaiden tai seisomalaudan avulla. Kolmen kanssa ei enää, koska meillä esikoinen 5,5v ei ole vielä kovin hyvä pyöräilemään. Viime kesänä oppi polkemaan kunnolla, nyt yritämme hiljalleen pidentää matkoja. Kävelykin on aina ollut hänelle pakkopullaa, ja minun on tunnustettava etteivät minun hermoni kestä sitä kitisemistä jos on itselläkin kotimatkalla jo nälkä ja väsy.

Onneksi on auto :) Viimeisen vuoden aikana en olisi ilman sitä pärjännytkään, kun piti lapsia kuljettaa kerhoon ja päiväkotiin.
 
Mulla kaksi lasta 1v ja 3v ja kaksostenrattaat oli meille pelastus, kun pienempi kasvoi niin, etten jaksanut kantaa kokoaikaa. Pääsee näppärästi kulkemaan bussilla, mutta tavaraa on aina ja paljon mukana. Ollaan joka päivä puistossa tai joskus ihan vaan tuossa koti/taloyhtiön pihassa. Kauheesti ei itseäni innosta keskustaan lähteä, kun lapsia en tykkää istuttaa pitkään rattaissa, isompi tykkää juosta ja pienempi kontata ravia perässä :D Kaupassa, postissa, kirpparilla käyn ehkä kerran viikossa (isompia ruokaostoksia en tee lasten kanssa). Käydään retkillä, metässä kävelellä, ruokkimassa sorsia. Kun mies tulee töistä, käydään usein lasten kanssa ulkoilemassa jossain vähän kauempana, uimarannalla tms.
 
Kun pienin syntyi, isommat olivat 1v8kk ja 2v10kk. Tuplarattailla liikuttiin siten että selkänoja alas, ja isommat istuivat peräkkäin toisella puolella ja vauva kopassaan toisella puolella.

Sitten siirryttiin mahdollisimman pian käyttämään yksösvaunuja ja seisomalautaa jolla isommat vuorottelivat. (Keskimmäinen ollut parempi kävelijä kuin vanhin)
Sitten pikkuhiljaa seisomalauta jätetty pois.

Nyt ovat 1,5v, 3v ja 4v, eikä ole ongelmaa lähteä yksillä rattailla ja kävellen puolen tunnin matkan päähän ja takaisin.
Pitemmille matkoille otetaan varuiksi seisomalauta mukaan, mutta harvoin lähdetään niin pitkälle kokonaan kävellen vaan hypätään bussiin.

Uimarannalle en lähde ainoana aikuisena kolmen uimataidottoman koheltajan kanssa. Kaupassa ja muualla kuivalla maalla kyllä pärjätään ihan kivasti.
 

Similar threads

Yhteistyössä