Te joiden sukulaiset asuvat kauempana, esim. lasten isovanhemmat?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Kun käytte sukuloimassa, saateko yleensä kutsun vai joudutteko itse kysymään, että voidaanko tulla muutamaksi päiväksi?

Meillä miehen vanhemmat asuu kaukana ja käydään siellä yleensä 2xvuodessa ja viivytään joku 5 päivää.

Ja se mikä mua häiritsee, niin on se ettei meitä oikeastaan koskaan olla kutsuttu sinne, aina ollaan jouduttu itse kysymään, että voidaanko tulla...yleensä se on sopinut.

Nyt mies ehdotti että lähdettäis sinne, mut mä vähän niinku kieltäydyin ja sanoin et jos meitä ei kutsuta sinne, niin en mene...koska tuntuu siltä että tungetellaan, kun aina joutuu itse ehdottamaan.

 
Ei omaan kotiinsa tarvita kutsua. Eli kyllä omille vanhemmille voi mennä koska vaan. Meillä ainakin on niin, että minulla ja miehellä on molempien kotiin omat avaimet. Ja viimeksi viime viikolla päätimme lähteä mummulaan (150km päähän), ja vasta matkalta soitimme, että olemme tulossa. Olivat itse poissa, muttei se meitä haitannut, kävimme kaupassa ja olimme kuin kotonamme. =)
 
Meillä on sellanen avoin kutsu suuntaan ja toiseen. Anoppi ja appi kutsuvat sillälailla avoimesti ja pyytävät käymään, me katsomme meille sopivan ajankohdan (1-2krt vuodessa) ja matkustamme. Mun äiti on kokoajan kyselemässä koska mennään, ei hänkään tarkkaa aikaa ehdota itse.
 
ite itteemme kutsutaan kylään..tosin on tiedossa että voi mennä millonka vaan, ett onks se itten enää itsensä kutsumista :xmas:
meiilepäin toimii samoin, tyypit tietävät olevansa tervetulleita, soittavat olevansa liikenteessä meilläpäin, passaisko tulla siloin ja silloin :)
 
Jaa, puolin ja toisi.
Yleensä soitellaan ja kerrotaan millon olis rahaa ja päästäs muutenkin meneen ja kysellään mahtasko mummoloissa olla sillon hyvä aika käydä. Joskus taas mummot soittelee ja kertoo millon heillä on loma vinkkinä millon passais mennä käymään.
 
Meillä asuu anoppi ja hänen uusiomiehensä tuossa ihan pikku mutkan takana,mutta AINA saadaan itse itsemme sinne kutsua tai heidät kutsua tänne(todella harvoin käyvät,vain pakosta)..Olen myös miettinyt samaa,että on kumma kun eivät ikinä kaipaile meitä sinne..Sitten kun menemme niin aian heillä siellä jotain puuhaillaan,siivousta ym.tai sitten löhöävät telkun ääressä ja me kykimme keskenämme toisella puolen taloa..Että juu,todella kaivatuiksi itsensä siinä tuntee..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Minä:
Ei omaan kotiinsa tarvita kutsua. Eli kyllä omille vanhemmille voi mennä koska vaan. Meillä ainakin on niin, että minulla ja miehellä on molempien kotiin omat avaimet. Ja viimeksi viime viikolla päätimme lähteä mummulaan (150km päähän), ja vasta matkalta soitimme, että olemme tulossa. Olivat itse poissa, muttei se meitä haitannut, kävimme kaupassa ja olimme kuin kotonamme. =)

Entä kun kummankaan vanhemmat eivät asu enää kodeissamme? Vuosiin enää ei ole ollut olemassa lapsuuden koteja. Tuntuu vaan olevan anopeillamme se tyyli että tervetuloa kun on hyvä sauma.
 
Ehkä toi edellinen sukupolvi ajattelee, että lapsiperheillä on omat kiireensä, etteivät kehtaa/halua sen takia olla kovin vonkumassa käymään?

Ei meitäkään oo koskaan kummankaan kotiin varsinaisesti kutsuttu käymään (paitsi juhliin) - ei oo itse asiassa edes tullut mieleen, että kotipuolessa käymisen täytyisi olla niin virallista. Katsotaan itse kalenterista, koska passaa lähteä reissuun, ja sen mukaan sit kysellään, että onko ukki ja mummit kotona.
 
Äitini ja appivanhempani asuvat 500 km päässä ja ei me kyllä ikinä olla kutsua kuultu. Äidille vaan ilmoitan, että olen tulossa (tai ollaan tulossa) silloin ja silloin ja äitini on aina valmis ottamaan meidät sinne. Anopilla käydään samalla ja appiukko asuu lähellä äitiäni, joten ei hänkään pahastu vierailuistamme, päinvastoin. On aina tulossa hakemaan lapsia ja viettää heidän kanssa aikaa =) Ei meitäkään siis ikinä virallisesti kutsuta, me vaan mennään.
 
Me vaan ilmoitetaan milloin ollaan tulossa ja kauanko luultavasti ollaan ja tämäkin vain sen vuoksi, että joku olisi kotona. Tämä näin omassa kodissani kauempana keski-suomessa. Anoppilassa (noin 2km matkaa meiltä) käynti on sitten ongelmallista kun sinne ei näin mennäkään vaan vain tietyt hetket käy. Ohimennen ei voi mennä piipahtamaan, vaan sanoo suoraan ettei voi tulla.
 

Yhteistyössä