Te, joiden lapset saa huutaa kaupassa, kun ei sille kuitenkaan mitään voi...Niin saako ne lapset huutaa

Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä;25332743:
Tiedän, hoidin 95% kauppareissuista lasten kanssa, yksin, kunnes olivat niin isoja, että ne tohti jättää päineen kotiin. Saahan tenavat kaupassa käydä, kunhan niiden vanhemmat on viitsineet opettaa niille edes alkeellisimmat käytöstavat. Eivät vaan odota, että kyllä se lapsi itsekseen oppii, tai koulu/tarha opettaa tapoja, niin vanhempien ei tarvitse vaivautua. :saint:
En mä kyl lähtis yleistämään, että esim. uhmaikäisen saama raivari on käytöstapojen puutetta, se kuuluu ikään, oman tahdon julkituominen vaikka sitten huutamalla lelun/karkin/jäätelön perään kaupassa.
 
"Mä"
Meidän lapsi (3v) saattaa huutaa vaikka kuinka kauan, jos ei saa tahtoaan periksi. Kerran annoin huutaa kotona ja huuti niin kauan, että oksenti. Siihen loppui huuto. On kyllä sellainen lapsi, joka ei anna periksi helpolla...Ei riitä mitkään viiden minuutun huudot. Se saattaa kotona tehota, että uhkaan laittaa parvekkeelle jäähylle. Sitten saattaa lopettaa.
 
??
Juu tuotakaan en tajua.

Kerran yksi piltti juoksi täysillä päin mun ostoskärryä. Olisi kai pitänyt olla silmät persiissä jotta olisin voinut hoitaa vanhempien velvollisuuden heidän puolestaan ja estää lasta loukkaamasta itseään...

Ja ravintolassa oon komentanut ventovieraan muksun omaan pöytäänsä, kun tuli meidän pöytään sörkkimään lasten ruokaa ja muutenkin häiritsemään. Sanoin vanhemmille aika painavasti sen, mitä mieltä oon siitä, että he antavat lapsensa juosta ravintolassa ja häiritä muita jotta saavat itse syötyä rauhassa...

Vanhemmuuteen pitäis vittu olla ajokortti ja soveltuvuustestit.
Oletko itse "täydellinen äiti" ? Ei oo totta mitä tekstiä.. :0 Et taida arvostaa muita äitejä yntään..
 
No se on hienoa jos tuntuu tuolta, minusta tuntuu myös että olen onnistunut ainakin tähän asti ja voin sanoa olevani hyvä äiti rehellisesti! =) Hieno tunne, mutta ei kai sitä muiden kasvatustapoja kannata alkaa halveksumaan ihan noin räikeästi, kuitenkin melko pienen asian vuoksi? Itseään saa ja pitääkin(mun ehdoton mielipide!;)) kehua toki jos tuntee onnistuneensa äitinä! ;)
Mää ainakin oon hyvä äiti, nih! :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;25333266:
No minun lapseni eivät kyllä ole sillä tavalla ennalta-arvattavia, että jokaisen kiukunpuuskan osaisin ennustaa. Onhan se nyt selvää, että nälkäisenä ja väsyneenä se raivari helposti repeää, mutta meillä on ainakin tuhansia muitakin tilanteita elämässä, joissa se raivari voi tulla (myös ihan puskan takaa). Voitko kuvitella?
Voin kuvitella, mulla on tosi hyvä mielikuvitus.

Mutta jospa edes ne ennakoitavat syyt eliminoitaisiin. On se juu ihme että piltti rääkyy Prismassa kun kello on 20:45 ja toinen on rättiväsy ja nälkäinen.
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";25333226]Ei hemmetti, mulla on kasvatus mennyt molempien lapsien kohdalla ihan metsään. Jos eivät saa haluamaansa, saattavat suuttua jopa niin paljon että taju lähtee. Pitäisköhän nuo antaa jollekin toiselle kasvatettavaksi. Neurologi tosin sanoi, että tyypillistä temperamentisille lapsille, mutta taisi olla väärässä. Huonosti ne vaan on kasvatettu, kun eivät osaa olla suuttumatta ja huutamatta.

Kaupassa onneksi eivät ole vielä raivareita saaneet, joten olisko mulla sittenkin vielä toivoa?[/QUOTE]

Meilläkin on affektikramppeja. Kolmella neljästä. Tuo yksi on helppo, kulkee perässä ja latoo tavaraa kärryynsä. Muut onki sitte kaikkea muuta...

Kiva pidellä sinertävää, kouristelevaa lasta Sittarin leipätiskillä sylissään ja vakuutella tyynen rauhallisesti panikoiville kanssashoppaajille, että tilanne on täysin hallinnassa ja samalla puhella lapselle rauhoittavasti yrittäen samalla kuikkia, onko muu porukka tallessa.
 
"vieras"
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä;25333207:
Ööö...se huuto?
Mikä siitä huudosta tekee niin ärsyttävän? Pelkkä ääni, sen voimakkuus, joku muu, mikä?

Jotkut liittävät mielessään huutamisen jotenkin pelkoon jolloin ääni alkaa ahdistaa koska se aiheuttaa tunteen että toisella on jokin hätä johon ei pystykään kenties auttamaan.
 
"vieras"
Aiheeseen liittyen; mä en tajua miten vanhemmat ei osaa lukea lapsiaan.

Jos muksu on rättiväsynyt ja nälkäinen, niin pakkoko se on sinne hypermarkettiin raahata - ja siis nimenomaan vielä siten että mukana on sekä äiti ja isä. Lapsi kiukkuaa, käy ihan ylikierroksilla, ja vanhemmat selittelee toisilleen (lue: jotta ympäristö tajuaisi että ei tässä suinkaan huonoja vanhempia olla) että "Jalmaria varmaan väsyttää jo kovasti kun heräsi aamulla viideltä, ja nälkäkin taatusti jo on".

Ööö, ruokkikaa se ja laittakaa nukkumaan, sen sijaan että kauppaan raahaisitte.
On sulla kans ajatukset, meillä lapsi saa huutokohtauksen lähinnä sen takia että näkee vaikka jonkin kivan lelun joka olisi aivan ylikiva, ja äiti ei sitä lupaa ostaa, mieli tekee silti hirveesti ja koetetaan taas jos vaikka se yrittäisi hiljentää mua antamalla periksi, jos tarpeeksi huudan jne. ei ole kyseessä nälkä, väsymys tai mikään muukaan parannettavissa oleva vika, vaan ihan vain tahto saada asiat tavarat niinkuin hän itse haluaa.
 
"vieras"
vanhemmat selittelee toisilleen (lue: jotta ympäristö tajuaisi että ei tässä suinkaan huonoja vanhempia olla) että "Jalmaria varmaan väsyttää jo kovasti kun heräsi aamulla viideltä, ja nälkäkin taatusti jo on".
Ymmärrän ihan täysin vanhempia! Kelleppä ei tulisi tarvetta selitellä kun voin oikein kuvitella miten anatolia haukan katseellaan kyylää ja pyörittelee silmiään hekumoiden ajatuksella että kohta pääsee taas oikein kaksplussalle pätemään. :p
 
Oletko itse "täydellinen äiti" ? Ei oo totta mitä tekstiä.. :0 Et taida arvostaa muita äitejä yntään..
En oo täydellinen, mutta on mulla sentään aivot enkä päästä lapsiani esim. terrorisoimaan muita ihmisiä ravintoloissa tai anna niiden juosta kaupassa kuin päättömät kanat & suutu sitten muille ihmisille joita päin lapsi juoksee - jos se on täydellisyyttä, niin aika hiton helpolla täydellisyys on saavutettavissa!
 
[QUOTE="vieras";25333298]Ymmärrän ihan täysin vanhempia! Kelleppä ei tulisi tarvetta selitellä kun voin oikein kuvitella miten anatolia haukan katseellaan kyylää ja pyörittelee silmiään hekumoiden ajatuksella että kohta pääsee taas oikein kaksplussalle pätemään. :p[/QUOTE]

Harvemmin kyylään. Kyllä tietyt perheet näkyy ja kuuluu kaupassa kauas ihan ilman kyyläystäkin ;)
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";25333288]
Kiva pidellä sinertävää, kouristelevaa lasta Sittarin leipätiskillä sylissään ja vakuutella tyynen rauhallisesti panikoiville kanssashoppaajille, että tilanne on täysin hallinnassa ja samalla puhella lapselle rauhoittavasti yrittäen samalla kuikkia, onko muu porukka tallessa.[/QUOTE]

Voin kuvitella! :( Tilannetta varmaan helpottaa ihan hurjasti kun vieressä kyylää, supattaa ja pyörittää silmiään haukan katseella kyttäävä anatolia.
 
[QUOTE="vieras";25333291]On sulla kans ajatukset, meillä lapsi saa huutokohtauksen lähinnä sen takia että näkee vaikka jonkin kivan lelun joka olisi aivan ylikiva, ja äiti ei sitä lupaa ostaa, mieli tekee silti hirveesti ja koetetaan taas jos vaikka se yrittäisi hiljentää mua antamalla periksi, jos tarpeeksi huudan jne. ei ole kyseessä nälkä, väsymys tai mikään muukaan parannettavissa oleva vika, vaan ihan vain tahto saada asiat tavarat niinkuin hän itse haluaa.[/QUOTE]
Mä puhuinkin siitä kun väsynyt ja nälkäinen muksu viedään kauppaan...että ennakoitaisiin se, mikä voidaan ennakoida.
 
"vieras"
Harvemmin kyylään. Kyllä tietyt perheet näkyy ja kuuluu kaupassa kauas ihan ilman kyyläystäkin ;)
Jännä juttu että sulla on ihan hirveästi näitä tarinoita aina muista perheistä kerrottavana. Siis niin paljon että voisit niistä varmasti vaikka kirjan kirjoittaa :) Ja silti et kyylää. :D Minä vissiin keskityn liikaa omaa perheeseen kun hyvin, hyvin harvoin huomaan mitään erityistä vaikka paljon kaupoissa pyörinkin.
 
??
[QUOTE="vieras";25333208]Äläpä sano muuta :D Siis TÄYDELLISEN kasvattajan lapset ei tietenkään huuda mutta JOS ne joskus huutaa niin kuin tämän toisen täydellisen äidin niin minusta se ei kyllä ole täydellistä eikä edes hyvää kasvatusta että lapselle annetaan valta sen huutamisen kautta ja poistutaan kaupasta. Itse olen tehnyt ja tekisinkin niin että jätän huomiotta ja annan huutaa, kyllä se hetken päästä loppuu. Ja vaikka teen /tekisin näin niin en todellakaan kuvittele että juuri minun tapani olisi SE OIKEA.[/QUOTE]

Aivan samaa mieltä!!
 
"Vieras"
[QUOTE="vieras";25333258]Ja sitten on lapsia jotka tietävät millä konstilla pääsee kaupasta pois, kun ei satu huvittamaan ja jotkut lapset tietää että saa takuulla jotain kivaa kun hetken huutaa.[/QUOTE]

Niinpä, ja siksi laitoinkin tuon " kuhan lapselle ei anneta periksi" kohdan.
 
Mutta kaikenkaikkiaan ei voi muuta kun taas tuumata, että meleeko paljon jengi siellä marketeissa luuhaa kun jaksaa kaikkea siihen liittyvää vatvoa. Hei, elkää menkö niihin f-kin marketeihin lainkaan jos toiset ihmiset niin ahistaa....
Omat ostokset hoituu noissa lähikaupoissa ja mistähän se johtuu, et niissä on, ihan oikeesti, todella harvoin mitään häiritsevää artikkelia tuntemattomien toimesta..????? Ei mitään niin suurta ja häkellyttävää, että ihan yöunet menisivät...
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";25333318]Voin kuvitella! :( Tilannetta varmaan helpottaa ihan hurjasti kun vieressä kyylää, supattaa ja pyörittää silmiään haukan katseella kyttäävä anatolia.[/QUOTE]

Vahvaluonteisten lasten taipumus, sanoi meillekin lastenlääkäri. Eipä tuo ominaisuus ole meitä heikentänyt tai tekemisiä määrännnyt. Se häviää iän myötä, vanhimmalta hävisi noin 6-vuotiaana. Enää 2 kramppaajaa talossa. :D

Mutta se vahva tahto ei häviä iän myötä.
 
"jees"
En oo täydellinen, mutta on mulla sentään aivot enkä päästä lapsiani esim. terrorisoimaan muita ihmisiä ravintoloissa tai anna niiden juosta kaupassa kuin päättömät kanat & suutu sitten muille ihmisille joita päin lapsi juoksee - jos se on täydellisyyttä, niin aika hiton helpolla täydellisyys on saavutettavissa!
Mä kans inhoan niitä mukuloita ketkä häärii raintolassa miten sattuu ja jää tuijottamaan pöydän viereen.
Pieni taapero on asia erikseen jos se jossain tuijottaa, hän ei vielä ymmärrä.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
[QUOTE="vieras";25333340]Jännä juttu että sulla on ihan hirveästi näitä tarinoita aina muista perheistä kerrottavana. Siis niin paljon että voisit niistä varmasti vaikka kirjan kirjoittaa :) Ja silti et kyylää. :D Minä vissiin keskityn liikaa omaa perheeseen kun hyvin, hyvin harvoin huomaan mitään erityistä vaikka paljon kaupoissa pyörinkin.[/QUOTE]
Mulla on silmät ja korvat, en mä juurikaan kyylää. Enkä ihan pienistä hätkähdä kuitenkaan, kyllä lapset saa näkyä ja kuulua. Mutta mun vieno kaino toiveeni olisi se, että vanhemmat edes yrittäisivät toimia siten, ettei omasta lapsesta ole suunnatonta haittaa muille ihmisille kaupassa, bussissa, ravintolassa.
 

Yhteistyössä