Tavoitteena lapset vuoden ikäerolla

Raskautuminen ei välttämättä edellytä korvikkeen käyttöä.

Meillä lapsilla ikäeroa 1v 2kk ja olen imettänyt ekaa 13kk ja tokaa 12kk. Kumpikaan ei saanut korviketta yhtään. Puolen vuoden iässä otettiin kiinteitä mukaan. Kuukautiset alkoivat molempien raskauksien jälkeen noin 2kk synnytyksestä.

AP:lle
Voin lämpimästi suositella lapsia pienellä ikäerolla. Ekat 2v on melko rankkaa, mutta sitten helpottaa ja lapsista on seuraa toisistaan. Meillä on lapset toistensa parhaita kavereita ja hyvin samalla tasolla ja samat jutut kiinnostaa. Jos olisi ikäeroa vaikka 4v, niin vaikea olisi löytää 6v:lle ja 2v:lle jotain yhteistä tekemistä. Meillä kaikki touhut tehdään yhdessä, vaikka toki vanhempi on hieman näppärämpi ja osaavampi, mutta suurta eroa ei kuitenkaan ole. Ja pienempi on oppinut asioita nopeasti vanhemmalta.

Meillä ei ollut tukiverkkoa käytössä ja lapset olivat ensimmäisen kerran yökylässä 3 ja 4 vuotiaana. Loppujen lopuksi hyvin pärjättiin ja lähtisin ehdottomasti uudelleen samaan.

Vanhemmille paljon unta (etenkin äidille, jos on yksin lasten kanssa kotona), isä mahdollisimman pitkään kotona tokan syntymän jälkeen (jos on vaikka mahdollisuus yhdistää vuosilomaa isyysvapaan jatkoksi), kunnolliset tuplarattaat, kunnolliset ulkoiluvaatteet kaikille, paljon ulkoilua pienemmän nukkuessa, pienempää imettäessä voi lukea isommalle kirjoja, jne.

Tottakai tilanne on eri ja hankalampi, mikäli sattuu tulemaan jollain tavalla erityislapsia. On sitten kysymys koliikista, vammasta tai mistä tahansa poikkeavasta. Mutta normaalitilanteessa voin suositella. Ja etukäteen et voi tietää mitä tulee.

Kiva kirjoitus. Näihin asioihin meillä panostetaan: kunnolliset tuplarattaat, kunnolliset ulkoiluvaatteet, isompi auto on jo ostettu jne.

Kyllähän sitä silti hieman kahuhulla odottaa että mitä tuleman pitää. Tämä 1v on ollut helppo vauva, pelottaa että tuleeko koliikkia, refluksia jne. seuraavalle.

Parhaimmillaahan se voi ollakin ideaali tilanne että on 2 lasta pienellä ikäerolla, mutta kun ei voi tietää että mikä arpa kohdalleen osuu.

Ja juu, onhan se 1v8kk eri asia kuin 1v. Sentään. (Nimimerkille yrittää voi). . Itselleni se onkin hieman huojentavaa että lapsi on sentään niinkin iso kun vauva syntyy.

Nähtäväksi siis jää että kuinka hyvin seuraavista vuosista selvitään...

 

[QUOTE="Pauke";29535716]
Lisäksi itse tykkään ajatuksesta että lapsista olisi toisilleen seuraa ja aitoa toveruutta lapsuudessa. Itselläni on ikäeroa kaksi vuotta läheisimpään sisarukseeni ja muistan kyllä että ne "yhteiset" leikit olivat pikemminkin sitä, että vaan kuljin siskon kannoilla seurailemassa hänen touhujaan.

[/QUOTE]

Otathan myös huomioon sen, että sisarukset voivat olla kovinkin riitaisia ja mustasukkaisia eli se rinnakkaiselo ei välttämättä ole kovinkaan auvoisaa. Tiedän monta sisarusparia, jotka ovat kuin paita ja peppu ja leikkivät kaiken aikaa yhteisiä leikkejä, mutta löytyy myös niitä, joilla ei leikit suju oli ikäero mikä tahansa...

 

Mun mielestä meidän 3v:n ikäero on ollut liian suuri etenkin esikoiselle, mutta en uskaltaisi kyllä ihan noin pienellä ikäerolla suunnitellakaan tästä hankalasta tyypistä traumatisoituneena.
Joku 1,5-2v olisi ehkä hyvä, mutta katsotaan nyt mitä nämä meidän lisääntymiselimet tykkäävät uusista tuulista...

Luulisin kyllä, että eniten riippuu kuitenkin niiden lasten luonteista, mikä ikäero sopii parhaiten, joten ei tod ole mitään oikeaa vastausta vaikka moni "tietää" oikean.